Suomessa vieraileva Oxfordin professori: Ruoka maistuu makeammalle, kun kuuntelee samalla makeaa musiikkia

Brittitutkija tietää, että mitä kovempi rouske perunalastuista lähtee, sitä paremmalle sipsit maistuvat.

Ruoka ja juoma
nainen syö perunalastua
Garo / Phanie / AOP

Kun ravintola-asiakkaalle soitetaan meren ääniä ja lokkien huutelua, kalaruoka maistuu paremmalta, sanoo Oxfordin yliopiston kokeilevan psykologian professori Charles Spence.

Espoossa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n seminaarissa keskiviikkona puhunut Spence sanoo, että äänien ja makuaistimusten tutkimiseksi ihmisille on esimerkiksi soitettu hammaslääkärin porausta. Jos poran laittaa soimaan samalla hetkellä, kun koehenkilö on tarttumassa vaikkapa kakkupalaan, pala jää todennäköisesti ottamatta.

– Mikäli ääni liittyy tavalla tai toisella siihen ruokaan ja siihen ruokailukokemukseen, sillä on vaikutusta.

Spence tietää, että pelkästään musiikin valinnalla ruuan makeutta voidaan lisätä 5-10 prosenttia. Tätä tutkittiin syöttämällä koehenkilöille tikkaria. Kun musiikiksi valikoitui mahdollisimman imelänmakea musiikkikappale, tutkittavat kokivat tikkarin kaikkein makeimmaksi.

– Tällä tiedolla voidaan mahdollisesti vähentää sokerin kulutusta. Ihmisille jää muistikuva makeasta, kun valittu musiikki kuulostaa makealta.

Käytännössä se toimisi siten, että oikeanlaisen musikin soidessa kahvilassa taustalla, asiakas kokee herkut yhtä makeiksi, vaikka niissä olisi vähemmän sokeria. Ja aivoihin jäänen muistijäljen vuoksi, makeanhimoinen asiakas tulee myös takaisin. Tutkijoilla on myös tietoa, millainen musiikki milloinkin toimii.

– Sitähän jo tehdäänkin, että vaikkapa musiikkikappale ja kahvi voidaan sovittaa toisiinsa. Musiikkikappaletta uudelleen sovittamalla, voidaan kahvista saada tiettyjä aromeja esiin.

Äänillä on todellakin merkitystä, sillä eräässä toisessa tutkimuksessa huomattiin, että kahvi maistui kitkerämmälle, jos kahvikone piti korkeaa ja vinkuvaa ääntä.

”Kun syöt, sulje telkkari”

Charles Spencen mukaan musiikki, taustaäänet, häly ja oheistoiminta vaikuttavat siihen, mitä ja miten me syömme.

Spence on havainnut, että terveyden kannalta on haitallista, jos syömiseen ei keskity, vaan ruokaa syödään samaan aikaan muuta puuhaillen.

– Sanon, että kun syöt, sulje televisio. Syöt huomattavasti enemmän telkkaria katsoessasi.

Hotkijoita varten on jo olemassa esimerkiksi haarukka, joka hidastaa syömisrytmiä ilmoittamalla, jos suuhunviemisen tahti muuttuu liian kiivaaksi. Professorin käsityksen mukaan ihmiset eivät kuitenkaan halua tällaista ruokailua hillitsevää teknologiaa.

Spencen ehkä tunnetuin tutkimus on Sonic Chip. Siinä hän selvitti, että äänenvoimakkuus tekee hyvän sipsin. Niinpä sipseistäkin voidaan haluttaessa tehdä terveellisempiä, kun samalla huolehditaan haluttavasta äänestä.

– Pelkästään perunalastujen rouskutusääniä voimistamalla, syöjät kuvailivat samojen sipsien olevan noin 15 prosenttia rapeampia ja tuoreempia.

Spence sanoo tuntevansa tähänkin ”ongelmaan” jo kotikonstin, jolla makua voi yrittää parantaa. Ihan tosissaan hän ei kuitenkaan taida olla.

– On olemassa puhelin-appi, jolla saa soitettua oikeanlaista rapeaa soundia, jos omat sipsit tai murot ovat päässeet pehmenemään.

Lue myös: Lautasen muoto ja pöydän koko vaikuttavat ruokailukokemukseen – Huomioiko lounasravintola kaikki aistisi?

Virtuaalilasit päässä ruisleipä voi maistua yhtä hyvältä kuin suklaa