Pihakoristeeksi kuorma-auton pituinen tykki? Armeijan ylijäämä käy kaupaksi kokoon katsomatta

Puolustusvoimat myy vuosittain käytöstä poistettua asekalustoa keräilijöille. Isoillekin aseille löytyy aina ostaja.

tykit
Kolme ihmistä kädet levällään deaktivoidun kenttätykin edessä.
Laukaan Lievestuoreella huutokaupattavana on kenttätykki 130 K 54. Kysyimme keskisuomalaisilta mitä yli 11 metriä pitkällä ja yhdeksän tonnia painavalla tykillä voi tehdä.

LaukaaKenttätykki 130 K 54 on järeä ase. Sillä on vetopituutta 11,6 metriä, korkeutta ja leveyttä yli 2,5 metriä ja painoa liki 9 tonnia.

Yksi tällainen odottaa uutta omistajaa Laukaan Lievestuoreella. Kenttätykkiä on käytetty tykistön harjoitusammunnoissa, mutta nyt Puolustusvoimat on päättänyt luopua elinkaarensa päähän tulleesta tykistä huutokauppaamalla sen koristetykiksi. Ampua tykillä ei enää voi, sillä se on deaktivoitu eli muutettu toimintakyvyttömäksi.

Toimivia aseita Puolustusvoimat myy aniharvoin. Vuodesta 2015 ulkopuolisille on myyty vain yksi ase, jolla voi ampua: keräilyaseena kaupattu tarkkuuskivääri 762 KIV27.

Lisäksi Puolustusvoimien omalle henkilöstölle on myyty käytöstä poistettuja kertalaukeavia käsiaseita.

– Valtaosa aseista romutetaan. Sotamuseo ottaa omat museokappaleensa, ja lähinnä tällaisia yksittäisiä raskaita aseita päätyy deaktivoituna myyntiin, kertoo jälkikäsittelypäällikkö Heikki Välimäki Millog Oy:stä.

Millog vastaa Maa- ja Merivoimien materiaalin kunnossapidosta sekä käytöstä poistetun kaluston käsittelystä.

Puolustusvoimat on tarkka turvallisuudesta

Deaktivoituja aseita on tarjolla tiuhempaan. Kolmen vuoden aikana Puolustusvoimat on myynyt ulkopuolisille deaktivoituna kahdeksan tykkiä, yhden kranaatinheittimen ja viisi kevyttä sinkoa.

– Esimerkiksi tällä nyt myytävällä kenttätykillä ei ammuta enää patin patia. Tykki on deaktivoitu Poliisihallituksen ohjeiden mukaisesti ja Poliisihallitus on myös sen tarkastanut, Heikki Välimäki kertoo.

Nyt myytävällä kenttätykillä ei ammuta enää patin patia.

Heikki Välimäki

Rakettitieteestä ei ole kyse, vaan deaktivointi on tavallista konepajatyötä.

– Esimerkiksi tykeistä hitsataan umpeen putki ja lukko, poistetaan sulkukoneisto ja joustolaitteet, deaktivoinnista vastaava Markku Takalo Millogista luettelee.

Lisäksi ostaja allekirjoittaa myyntisopimuksen, jossa hän lupaa, ettei yritä hyödyntää asetta sen alkuperäisessä tarkoituksessa.

Paperisota on kuitenkin varsin maltillinen, kun vertaa toimivan keräilyaseen ostamiseen. Siihen tarvitaan sisäministeriön myöntämä keräilylupa ja poliisin myöntämä aseenhankintalupa.

Huutokaupattava kenttätykki on mallia 130 K 54.
Kenttätykki 130 K 54 on ollut käytössä tykistön harjoitusammunnoissa.Puolustusvoimat

Isollekin armeijan "romulle" löytyy aina ostaja

Heikki Välimäellä on kokemusta armeijan ylijäämähuutokaupoista viideltä vuosikymmeneltä – tai romukaupoista, kuten mies itse sanoo. Nyt huutokaupattavan kenttätykin hinnan hän arvioi jäävän selvästi alle 10 000 euroon.

– Tällä kenttätykillä on pituutta kuorma-auton verran, joten jo se rajaa ostajajoukkoa. Ihan mihin tahansa tätä ei voi lykätä, kaupunkien taajama-alueella voi hyvinkin tarvita luvan julkisivulautakunnalta tai vastaavalta, Välimäki huomauttaa.

Turun saaristosta tiedän tapauksen, missä saareen on viety useita tykkejä asemiin ikään kuin rekvisiitaksi.

Heikki Välimäki

Mutta kaikki asekalusto mitä Puolustusvoimilta päätyy myyntiin, menee myös kaupaksi.

– Tykit päätyvät yleensä näytille. Maakunnissa kulkiessa niitä näkee liikkeiden ja huoltoasemien pihoilla ja yksityisillä tonteilla. Turun saaristosta tiedän tapauksen, missä saareen on viety useita tykkejä asemiin ikään kuin rekvisiitaksi.