Uusperhe onnistuu, jos vanhemmuus toimii – lapsi tarvitsee erosta toipumiseen enemmän aikaa kuin vanhemmat luulevat

Kun saman katon alla on sinun ja minun lapsia, käsittelemättömiä eroja ja kaipuuta ydinperheidylliin, on uusperheen ongelmien siemen kylvetty.

uusperheet
perhe hiekkarannalla
Morguefile

Uusperhe toimii eri säännöin kuin ydinperhe. Tätä eivät ymmärrä uuspuolisot, mutta eivät aina myöskään perheitä ongelmissa auttavat ammattilaiset.

Suomessa on noin 53 000 uusperhettä. Lapsiperheistä siis vajaat 10 prosenttia elää uusperheenä.

– Uusperheen syntyessä syntyy myös aivan uudenlainen systeemi, jossa eivät ydinperheessä opitut lainalaisuudet päde. Siksi ammattilaistenkaan ei tulisi lähteä hoitamaan uusperheitä ydinperheen näkökulmasta.

Vuokko Malinen
Vuokko MalinenJari Kovalainen / Yle

Psykologian tohtori, pari- ja perhepsykoterapeutti Vuokko Malinen on huolissaan uusperheitä koskevasta tietämättömyydestä. Malisen mukaan jokainen asianosainen joutuu uusperhekuvioon kylmiltään.

Jos ero jää välitilaan, uusparien kokema ahdistus valuu lasten kannettavaksi.

Vuokko Malinen, psykologian tohtori

– Uusperhe yllättää kaikki, koska se ei toimi kuten ydinperhe.

Uusperheiden ongelmien ennaltaehkäisy ja ratkaiseminen vaativat uudenlaisia parisuhde- ja vanhemmuustaitoja. Niitä eivät aina hallitse edes ammattilaiset.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan uusparien eroriski on 5-10 prosenttia suurempi kuin ensiparien. Siksi uusperheiden ongelmia pitäisi Vuokko Malisen mukaan hoitaa nykyistä paremmin jo ennaltaehkäisevästi.

Yksi keino ehkäistä ongelmien pahentumista on lisätä ymmärrystä uusperheiden erityispiirteistä.

Ensin on käsiteltävä ero

Uusperheen syntymistä edeltää usein pettymys ja epäonnistuminen, eli toisen tai molempien osapuolten ero aiemmasta parisuhteeesta.

Vuokko Malisen mukaan uusperheen onnistumiseen vaikuttaakin oleellisesti, miten ero on käsitelty ja miten siitä on selvitty. Muuten vanhan liiton ongelmat nousevat ennen pitkää esiin myös uudessa parisuhteessa. Uusperheen lapsille tämä on myrkkyä.

– Eron jäädessä välitilaan uusparien kokema ahdistus ikään kuin valuu lasten kannettavaksi.

Jotta lapsi voi säilyttää kokemuksen itsensä jatkumisesta, hänen pitää pystyä säilyttämään kiintymyssuhteensa molempiin biologisiin vanhempiinsa. Eron aiheuttama epävarmuus äiti- tai isäsuhteen jatkumisesta luovat lapselle turvattomuuden tunnetta.

Lapset tarvitsevat eron käsittelyyn enemmän aikaa

Yli 30 vuotta alalla työskennellyt Malinen arvostelee aikuisia lapsen edun unohtamisesta erotilanteissa. Hän muistuttaa, että ero on pitkäaikainen prosessi, johon lapset tarvitsevat paljon enemmän aikaa kuin mitä aikuiset ymmärtävät.

– Lapsi on voinut olla jo pitkään eroriitojen keskellä, jolloin kaikkien perheenjäsenten stressitaso on ollut korkealla. Usein ajatellaan, että ero tuo tähän ratkaisun. Mutta jos riidat ja stressi jatkuvat, ennen pitkään joku lapsista alkaa oireilla.

Uusperheen pitäisi perheytyä ilman että syntyy ”biologisia puolueita”.

Vuokko Malinen, psykologian tohtori

Ahdistus voi näkyä esimerkiksi levottomuutena, keskittymisvaikeuksina tai masennuksena. Pitkään jatkuessaan stressi heikentää jopa vastustuskykyä erilaisille taudeille. Ahdistunut lapsi voi siis sairastua myös fyysisesti.

– Tärkein kysymys on, miten saada loppumaan lasten traumatisoituminen vanhempien kiistoissa. Valitettavasti vanhemmat tuppaavat usein ajattelemaan enemmän omia oikeuksiaan kuin vanhemman vastuuta, Vuokko Malinen sanoo.

Hänen mukaansa erityisen tärkeää olisi saada vanhemmat katsomaan tilannetta lapsen näkökulmasta. Ammattilaisten puolestaan pitäisi osata arvioida, miten hyvin vanhemmat näkevät lasten tarpeita erotilanteessa.

Tärkeintä saada vanhemmuus toimimaan

Uusperheen tärkein asia on saada vanhemmuus toimimaan. Siihen tarvitaan uudenlaisia vanhemmuustaitoja, joita ydinperheessä eläminen ei ole opettanut.

Jotta uusperheen vanhemmuus toimisi, tulee ei-biologisen eli sosiaalisen vanhemman muodostaa yksilöllinen suhde puolison jokaiseen lapseen. Ilman suhdetta sosiaalinen vanhempi ei saa sellaista asemaa suhteessa lapseen, että hän voisi toimia vanhempana ja esikuvana.

– Uusperheen pitäisi perheytyä ilman että syntyy ”biologisia puolueita”. Ei siis niin, että sinä hoidat omat lapsesi ja minä omani.

Toisen lapsiin on hyvä rakentaa henkilökohtainen suhde pikku hiljaa, lapsen tahdissa.

– Ole kiinnostunut lapsesta! Ei tarvitse heti rynnätä kimppuun. Suhde rakentuu tekemällä jotain yhdessä: pelatkaa lautapelejä tai tehkää vaikka pyöräretki, Malinen neuvoo.

Toisen lapsia ei tarvitse rakastaa

Lasten asioista sopiessa voi olla vaikea löytää sopivat rajat sille, miten paljon entinen puoliso voi vaikuttaa uusperheen elämään. Jos ex-puoliso esimerkiksi haluaa vaihtaa lapsen tapaamisaikoja, on asiasta syytä neuvotella nykyisen puolison kanssa ennen kuin vaihtoon suostuu.

– Jos näin ei tee, niin uusi puoliso kokee ettei hänen mielipiteillään ole merkitystä. Hän voi tuntea olevansa pelkkä uusperheen taloudenhoitaja.

Kun miehen biologiset lapset vierailevat uusperheessä, jotkut naiset kokevat, että heistä tulee lasten ohjelmatoimisto.

Vuokko Malinen, psykologian tohtori

Uusperheen ihmissuhteita rakennettaessa äitipuolten rooli korostuu. Moni äitipuoli voikin syyllistyä liikaan yrittämiseen ja uupua, jos ihmissuhteet silti takkuavat.

– Siihen liittyy myös paljon myyttejä, että naisen pitäisi rakastaa toisen lapsia. Ei tarvitse. Riittää kun hyväksyy, että uuden puolison mukana tuli paketti muuta tavaraa, joka on nyt osa uusperheen elämää.

Entinen parisuhde kummittelee varsinkin uusparin miehillä

Vuokko Malisen väitöstutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan miehet kokivat uusparina ja -perheenä naisia enemmän ulkopuolisuutta uusperheessä. Myös entinen elämä vaikutti miehillä naisia useammin kielteisesti uusperheeseen.

Jos erossa päädytään lasten tapaamisoikeuteen vuoroviikkoasumisen sijaan, jää 82 prosenttia lapsista asumaan biologisen äidin luokse. Moni viikonloppuisä kokee suurta syyllisyyttä erosta.

– Jos uudella puolisolla on lapsia, niin mies elää arkea enemmän toisen lasten kuin omiensa kanssa. Kun biologiset lapset sitten tulevat vierailulle uusperheeseen, niin jotkut naiset kokevat että heistä tulee lasten ohjelmatoimisto.

Mies voi tahtomattaan jäädä ikään kuin kahden naisen loukkuun, jossa hän yrittää miellyttää sekä nykyistä että ex-puolisoaan. Malisen mukaan miehen olisi hyvä ymmärtää, että uusi puoliso haluaa roolin tasavertaisena vanhempana uusperheessä.

Monet miehet kokevat, että vasta uusperheessä heidän isyydelleen avautuu tilaa.

Vuokko Malinen, psykologian tohtori

Uusperhe on täynnä erilaisia ihmissuhteita. Malisen mukaan uusperheessä joku tuntee aina ulkopuolisuutta ja mustasukkaisuutta. Jos tunteet tiedostaa ja niistä pystyy puhumaan rakentavasti, ne eivät pääse rikkomaan uusperhettä.

Uusperhe on myös uusi mahdollisuus

Toimiessaan uusperhe tuottaa jäsenilleen onnellisuutta ja iloa. Erosta toipuvalle tekee hyvää olla jonkun silmissä kelpaava ja haluttava. Jos edellisen parisuhteen virheistä on ottanut opiksi, voi uudesta parisuhteesta kasvaa elämän ihanin kokemus.

Myös uusperheen lasten hyvinvointi voi kohentua.

– Uusperhe voi tarjota lapsille sitä kiintymystä ja hoivaa, mitä vaille he ehkä ovat jääneet aiemmassa, riitaisassa perheessä. Monet miehet myös kokevat, että vasta uusperheessä heidän isyydelleen avautuu ensimmäistä kertaa tilaa.

Bonussisaruksista voi tulla yhtä tärkeitä kasvukumppaneita kuin biologisista sisaruksista. Samoin uusien isovanhempien tulo perheeseen voi ilahduttaa.

Vuokko Malinen muistuttaa, että pitkissä uusissa liitoissa lapsen ja ei-biologisen vanhemman välille on mahdollista syntyä vahva kiintymyssuhde, jonka katkeamisella on yhtä vakavat seuraukset kuin biologisten vanhempien ja lasten suhteen katkeamisella. Jos uuspari eroaa, pitäisi myös näiden lapselle tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuus taata.