Äidit hermostuivat Helsingissä biovoimalaan: "Emme halua rekkoja lasten koulureiteille"

Koillis-Helsinkiin Tattarisuolle suunnitellun biovoimalan polttoaineralli on murheista suurin, sillä kuljetukset hoituvat rekoilla.

energia
Maija Pajukoski ja Anna Karhumaa
Kun Maija Pajukoski ja Anna Karhumaa perheineen muuttivat Alppikylään, ei biovoimalasta rekkaralleineen hiiskuttu sanaakaan.Antti Kolppo / Yle

Puistolan ala-asteen tupaten täydessä auditoriossa vallitsee alkuviikosta epäusko ja epäluulo.

– Täällä syntyy kapina, tokaisee Puistola-seuran aktiivi ennen ympäristövaikutusten arviointitilaisuutta.

Sen syynä on Helsingin kaupungin omistaman energiayhtiön Helenin aie rakentaa uusi biolämpölaitos Tattarisuolle (siirryt toiseen palveluun). Uusi voimala käyttäisi polttoaineenaan biomassaa eli haketta, kuorta, purua ja kierrätyspuuta.

Polttoaine kuskattaisiin voimalaan rekoilla. Neljänkymmenen rekan reitti kulkisi pitkin huonokuntoista Kytkintietä parin sadan metrin päässä Alppikylästä.

Iltatilaisuuden yleisön joukosta kuuluu: Voi herra jumala, ei rekkoja lasten koulureiteille! Ja vielä: Rekoistakin tulee päästöjä!

"Miksei meille kerrottu?"

Lahdenväylän kainaloon ryhdyttiin kymmenkunta vuotta sitten rakentamaan Alppikylää. Sinne haluttiin lapsiperheitä ja heitä on alueelle muuttanut.

Mutta jos perheet olisivat tulevasta tienneet, olisivat he harkinneet ainakin kahdesti.

– Selvitimme ennen tontinostoa, että Jakomäkeen tulee uusi koulu ja lähistölle Lidl. Kukaan ei vuosi sitten hiiskahtanutkaan voimalan rakentamisesta parin sadan metrin päähän, puuskahtaa Alppikylään muuttanut kolmen lapsen äiti Maija Pajukoski.

Hän peräänkuuluttaa kaupungilta vastuuta siitä, miten uusia asuinalueita markkinoidaan ja mitä tuleville asukkaille puhutaan.

Tie Tattarinsuolla
Tarkoitus on, että voimalan rekkaliikenne ohjataan ränsistyneiden varastojen reunustamalle Kytkintielle.Outi Pukkila / Yle

Muutaman vuoden Alppikylässä asunut neljän lapsen äiti Anna Karhumaa säestää. Ajatus rekkarallista suorastaan hirvittää.

– Rekkaliikenne ja sen pienhiukkaspäästöt pelottavat meitä eniten. Lapset kulkevat kouluun ja harrastuksiin ja rekat kulkevat siinä reitillä, muistuttaa Karhumaa.

Hän kertoo, että voimala tuhoaisi alppikyläläisten lähivirkistysalueen eli Alppikylän huipun, lähiladut, lenkkipolut ja vanha metsän. Lasten liukumäkikin jäisi osittain hankkeen jalkoihin.

Kaupunki osoitti voimalan paikan

Helen on käynyt Helsingin kaupungin kanssa neuvotteluja lämpövoimalalle sopivasta paikasta sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto päätti, että Hanasaaren voimala suljetaan. Lopulta kaupunki osoitti energiayhtiölleen tontin Tattarisuolta.

– Meillä on tarve lämmöntuotannolle Koillis-Helsingissä. Siellä meillä ei ole tuotantoa, sanoo Helenin johtaja Maiju Westergren.

Maiju Westergren, johtaja, Vastuullisuus ja yhteiskuntasuhteet, Helen
Johtaja Maiju Westergren Helen Oy:stä korostaa, että uuden polttolaitoksen sijaintipaikan päättää Helsinki eikä sen omistama energiayhtiö.Antti Kolppo / Yle

Malmin lentokentälle on ajateltu asuntoja noin 25 000 ihmiselle. Kenttä sijaitsee lähellä Tattarisuota.

Westergrenin mukaan mikä tahansa noin neljän hehtaarin suuruinen tontti hyvien liikenneyhteyksien varrella käy sinänsä energiayhtiölle. Westergren korostaa, että tontista päättää Helsingin kaupunki, ei energiayhtiö.

Koillishelsinkiläiset keksivät voimalalle muitakin paikkoja kuin Tattarisuon. He tarjoavat voimalaa esimerkiksi Vantaan jätevoimalan viereen tai Kivikkoon. Ja jos Malmin kenttä rakennetaan täyteen asuntoja, voisi voimalaa harkita sinnekin.

Näitä ehdotuksia ei Westergren kommentoi.

Eroon kivihiilestä

Tattarisuon biovoimalahankkeen taustalla on päätös hajauttaa energiantuotanto ja luopua kivihiilen polttamisesta Helsingissä.

Jäähyväiset hiilelle ovat pitkät, sillä Helsingistä tulee hiiletön 2030-luvun puolivälissä. Tällä hetkellä 60 prosenttia helsinkiläisten lämmöstä syntyy kivihiilen poltosta.

– Ei ole yhtä ratkaisua, jolla päästään irti kivihiilestä, vaan on yhdisteltävä useita. Biolämpölaitokset ovat siirtymäkauden ratkaisuja, joilla päästään 2040- ja 50-luvuille, mutta sitten tarvitaan uusia teknologioita, tuumaa johtaja Maiju Westergren Helenistä.

Helsingissä kerätään jo nykyisin lämpöä talteen ja mietitään lämpimän meriveden tai kuuman kaukolämpöveden varastointia. Lisäksi seurataan geolämmön hyödyntämistä Espoossa.

Seppo Posti
Seppo Posti Puistolasta epäilee, että biovoimalan tulo Koillis-Helsinkiin kytkeytyy Malmin lentokentän rakentamiseen asuinalueeksi.Antti Kolppo / Yle

Kuljetukset kumipyörille

Kivihiiltä on perinteisesti kuljetettu laivoilla, mutta pelletit tai muu biomassa kulkee kumipyörillä.

Edessä on suuri muutos, kun laivat lakkaavat kuskaamasta kivihiiltä Helsinkiin lähivuosikymmeninä. Tilalle puskevat haketta kuljettavat jättipitkät rekat.

Pelletinpoltto alkoi Helsingissä helmikuussa, kun Salmisaaren pellettivoimalaitos valmistui. Biolämpölaitokset tekevät tuloaan Tattarisuon lisäksi Patolaan ja Vuosaareen.

Patolassa lämpölaitos tulisi nykyisen huippulämpölaitoksen yhteyteen ja Vuosaaressa maakaasuvoimaloiden naapuriin.

– Tällaiset biolaitokset ovat ihan ookoo, mutta pitäisi pikkuisen katsoa minne niitä pykätään, tuumaa pitkän linja kansalaisaktivisti Seppo Posti Puistolasta.