Osa poliisin väestä työskentelee Jyväskylän poliisiasemalla hengityssuojaimissa – 20 vuoden sisäilmapiinalle ei näy päätöstä

Jyväskylän poliisitaloa on korjattu 20 vuoden aikana miljoonilla euroilla, mutta henkilöstön oireilu tiloissa jatkuu.

poliisi
Jyväskylän poliisitalo.
Jeremias Perätalo / Yle

Astmaa, iho-oireita, nenäverenvuotoa ja hengityssuojaimiin pukeutuneita kollegoita.

Keski-Suomen poliisien yhdistyksen puheenjohtajalle Jussi Harjulalle sisäilmaoireiden kirjo on käynyt 10 työssäolovuoden aikana tutuksi.

Nyt mitta on täynnä.

Jyväskylän poliisiaseman 270 työntekijästä jopa kolmannes on kuluvan vuoden aikana ilmoittanut sisäilmaoireista. Kymmeniä ihmisiä työskentelee Jyväskylän aseman sijaan väistötiloissa muualla maakunnassa. Osa käyttää hengityssuojaimia Harjulan mukaan omasta halustaan, osa lääkärin määräyksestä.

– Tilanne on turhauttava, kenenkään ei pitäisi joutua uhraamaan terveyttään työnsä vuoksi, Jussi Harjula sanoo.

Pahin ja pitkittynein tilanne on ollut poliisivankilassa, joka lopulta suljettiin kokonaan tammikuussa. Putkan puutteessa päihtyneitä ja kiinniotettuja on ajelutettu Jyväskylästä niin Jämsään, Saarijärvelle kuin Tampereelle.

Tuntuu pahalta ja kestämättömältä, koska vastuu ei ole meillä.

Jussi Harjula, Keski-Suomen poliisien yhdistys

Sisäilmaoireet puhuttavat miehen mukaan poliisin väkeä päivittäin. Tilanne on parempi kenttätyötä tekevällä henkilöstöllä, joka voi viettää päivänsä tien päällä ja vaikein tutkinnassa, jossa työt tehdään pöydän ääressä.

– Tuntuu pahalta ja kestämättömältä, koska vastuu ei ole meillä, eikä lähimmällä työnjohdolla, vaan kiinteistönomistajalla ja poliisihallituksella. Ajattelen, että olisi heidänkin etunsa, että poliisi on toimiva ja rivissä, Harjula suomii.

Jyväskylän vankilan käytävä.
Vuonna 1998 valmistunut poliisitalo on jo kertaalleen peruskorjattu Jyväskylässä. Enja Heikkilä / Yle

Sisä-Suomen poliisin Jyväskylän poliisiasema pitää majaansa kaupungin keskustassa Senaatti-kiinteistöjen omistamassa virastotalossa, jonka tarina on Jyväskylässä surullisenkuuluisa. Parinkymmenen vuoden aikana taloa on korjattu miljoonilla euroilla.

Jo rakennusaikaan talvella 1997 sanomalehti Keskisuomalaisen palstoilla käytiin keskustelua työmaan puutteellisesta rakennussuojauksesta. "Rakennetaanko poliisi- ja oikeustaloon homeseiniä?” lehti kysyi uutisjutussaan, kun rakennuksen ulkoseinäelementtien oli nähty maanneen taivasalla ja sateen pieksäminä.

Urakoitsijan mukaan syytä huoleen ei ollut – ongelmat kuitenkin alkoivat jo pian sisäänmuuton jälkeen. Jälkikirjoituksista selviää, että vuoteen 2010 mennessä 16 tiloissa työskennellyttä on sairastunut astmaan, lisäksi iho- ja hengitystieoireita ovat kokeneet kymmenet muut.

Ajattelen, että tämän talon korjailuun on enää turha käyttää rahaa.

Jussi Harjula, Keski-Suomen poliisien yhdistys

Vuonna 2007 alle kymmenvuotiaassa kiinteistössä aloitettiin peruskorjaus.

Pohjakerroksen poliisivankila remontoitiin täysin, muut tilat 60–100 prosenttisesti. Korjattuihin tiloihin muutettiin alkukesästä 2009.

Vuotta myöhemmin eduskunnan apulaisoikeusmies moitti Jyväskylän poliisilaitosta hitaasta ryhtymisestä toimeen poliisitalon sisäilmaongelmien ratkomisessa. Kantelun (siirryt toiseen palveluun) oikeusasiamiehelle teki poliisivankilan vartija, joka joutui jäämään astman takia varhennetulle sairauseläkkeelle vuonna 2008.

Nyt käydään näytelmän toista kierrosta.

Oireita on, mutta selittäjää niille ei ole löytynyt, sanoo kiinteistön omistavan Senaatti-kiinteistöjen aluejohtaja Esko Kangaskoski.

Jussi Harjula poliisinpuvussa.
Keski-Suomen poliisien yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Harjula.Jarkko Riikonen / Yle

Henkilöstön huoli on Kangaskosken mukaan otettu vakavasti ja tiedonvaihtoa asiassa on käyty muun muassa sisäilmaryhmän välityksellä.

Suljetun poliisivankilan osalta korjauksiin on ryhdytty, vaikka tutkimuksissa ei löytynyt oireilulle selittäjää. Rakennuksen alapohja puretaan ja pinnat tehdään uusiksi.

Maaliskuun aikana laaditaan myös tutkimussuunnitelma muulle talolle.

– Aiemmin tutkimukset ovat keskittyneet poliisivankilaan, koska oireilukin on keskittynyt sinne. Tänä vuonna poikkeamailmoitukset muusta talosta ovat lisääntyneet, joten sekin tutkitaan, Kangaskoski sanoo.

Tiloista luopuminen ei ole näköpiirissä. Tarkoitus on, että niitä korjataan ja niissä pysytään.

Kari Hemminki, apulaispoliisipäällikkö

Poliisiyhdistyksen Harjula on tilanteeseen tympääntynyt.

– Tutkimuksia tehdään jatkuvasti, mutta tuntuu siltä, että niistä ei löydy vastauksia ja väki yhä oireilee. Itse ajattelen, että tämän talon korjailuun on enää turha käyttää rahaa, hän sanoo.

Sisä-Suomen poliisin apulaispoliisipäällikkö Kari Hemminki ei lupaa tilaongelmaan nopeaa ratkaisua.

– Tiloista luopuminen ei ole näköpiirissä. Tarkoitus on, että niitä korjataan ja niissä pysytään, Hemminki sanoo.

Jämsän poliisivankila
Sisäilmaoireilu on ollut pahinta Jyväskylän poliisitalon putkassa, joka suljettiin tammikuussa. Nyt rakenteilla on väliaikaisputka poliisitalon sisäpihalle.Esko Pulliainen / Yle

Myös poliisihallituksesta kerrotaan, että tilojen osalta odotetaan jatkotutkimuksia ja seurataan korjaustoimien vaikutusta.

– Sisäilmaongelmat näyttävät johtuvan monista yksittäisistä tekijöistä ja siksi niiden selvittäminen vie aikansa, apulaispoliisipäällikkö Kari Hemminki luonnehtii.

– Tiloista ei ole valitettavasti löytynyt sitä homehtunutta jumppakassia, jonka poistamisella ongelmat ratkeaisivat.

Sisä-Suomen poliisi on elää tilojen suhteen muutenkin kurimuksessa, sillä esimerkiksi Tampereen pääpoliisiasema on tulossa käyttöikänsä päähän.

Keski-Suomessa tilanne on akuutti Jyväskylän rinnalla myös Äänekoskella, josta on jo pitkään kaavailtu pohjoisen Keski-Suomen poliisitoiminnan keskusta.

Äänekosken poliisiasema määrättiin käyttökieltoon jo vuonna 2014, mutta uuden aseman saaminen paikkakunnalle on edelleen epävarmaa. Selvityksen alla on tilojen rakentaminen kauppakeskus Spektrin tyhjään osaan – poliisilaitoksella ensisijainen toive olisi kuitenkin kokonaan uusien tilojen rakentamisesta.

Jyväskylän poliisitalon julkisivua.
Jyväskylän poliisitalon julkisivu maaliskuussa 2018.Jeremias Perätalo / Yle

Miljoonien murheenkryyni – Jyväskylän poliisi- ja oikeustalon vaiheet

1998 Jyväskylän uusi oikeus- ja poliisitalo valmistuu. Henkilöstön oireilu tiloissa alkaa lähestulkoon heti käyttöönoton jälkeen. Noin kymmenellä työntekijällä puhkesi astma, lisäksi oireita saivat useat muut työntekijät. Henkilöstön ja työsuojelupiirin mukaan talo otettiin käyttöön keskeneräisenä liian tiukan rakentamisaikataulun vuoksi. Rakennuselementtien huolimattomasta säilytyksestä ulkona kirjoitettiin julkisuudessa toistuvasti jo rakennusaikana.

1999 Ensimmäiset korjaukset ja kuivaukset poliisitalossa tehdään alle vuoden kuluttua valmistumisesta. Seuraavien kymmenen vuoden aikana poliisitaloa korjataan useaan otteeseen yhteensä miljoonilla euroilla.

2007–2009 Poliisitalo peruskorjataan laajasti. Kokonaan uuden kiinteistön rakentaminen olisi arvioiden mukaan maksanut noin 20 miljoonaa. Poliisin palasi saneerattuihin tiloihin alkukesästä 2009.

2010 Kiista peruskorjauksen maksajasta päättyy Senaatti-kiinteistöjen ja pääurakoitsija YIT Rakennuksen sovintoon vuonna 2010. Samana vuonna eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi Jyväskylän poliisilaitokselle moitteet hitaasta toimeen ryhtymisestä sisäilmaongelmien ratkomisessa.

2013–2014 Henkilöstön oireilu poliisitalossa alkaa uudestaan pian peruskorjauksen jälkeen. Osasyylliseksi on epäilty muovimattojen ja liimojen reagoinnin aiheuttamia kemiallisia yhdisteitä. Talossa tehdään rakenne- ja sisäilmatutkimuksia.

2018 Poliisitalon putka suljetaan sisäilmaongelmien kärjistymisen vuoksi tammikuussa. Ongelmia raportoidaan myös muissa talon tiloissa. Jopa 70 työntekijää on ilmoittanut sisäilmaongelmista. Senaatti-kiinteistöjen mukaan oireiden aiheuttajaa ei ole löydetty.

Lähteet: Yle, Keskisuomalainen