1500-luvulta lähtien Marianpäivä on koonnut saamelaiset yhteen Enontekiölle – Perinne elää yhä

Marianpäivien markkinat kokoavat saamelaiset Enontekiön Hettaan tulevana viikonloppuna.

Sápmi
Heahttá Márjjábeaivvit 1977 marianpäivät enontekiö eanodat
Saamelaiset kokoontuneet kilpailemaan Hetan Marianpäiville vuonna 1977.Johtti Sápmelaččat rs.

*ENONTEKIÖ, HETTA. *Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta niin komeasti kuin suinkin mahdollista. Aamun kova pakkanenkin on jo hieman hellittänyt. Pyhäkero-tunturi lepää omalla paikallaan Ounasjärven eteläpuolella. Tämä se on oikea Marianpäivän keli kuten paikalliset sanoisivat. Kotonaan lämpimässä enontekiöläinen Anni Näkkäläjärvi selaa kuva-albumiaan.

– Tässä olen ensi kertaa Hetassa Marianpäivillä vuonna 1955. Olimme koko perhe tuolloin markkinoilla. Ja tässä taas on rippikuvani pari vuotta myöhemmin. Tuolloinhan vielä konfirmoitiin Marianpäivänä, mutta sekin perinne loppui. Se on sääli, sanoo Anni Näkkäläjärvi.

75-vuotias Näkkäläjärvi on nähnyt niin entisajan kuin myös uuden ajan Marianpäivän markkinat.

– Kerran ajoimme ajohärillä Palojärvestä Hettaan Marianpäiville. Eihän silloin vielä ollut maantietä. Ja siihen aikaanhan poroilla ajaminen oli ihan tavallista, joka päiväistä hommaa, naurahtaa Anni Näkkäläjärvi.

Anni Näkkäläjärvi Eanodat Enontekiö
Anni Näkkäläjärven kuvissa voi nähdä häivähdyksen menneistä Marianpäivistä.Anni-Saara Paltto / Yle

”Ennen ei muusta puhuttukaan kuin Marianpäivästä”

Marianpäivä on kirkkopyhä, joka on koonnut Enontekiön saamelaiset yhteen jo satoja vuosia. Historian mukaan saamelaiset ovat kokoontuneet Rounalan kirkkoon jo 1500-luvulta lähtien. Hetassa Marianpäivän perinne alkoi 1860-luvulla kun kirkko rakennettiin pitäjään. Perinne on jatkunut näihin päiviin saakka.

Marianpäivän perinne nivoutuu kirkkovuoteen. Kevättalvella saamelaiset tulivat Hettaan kastamaan lapsensa, käymään ripillä, vihillä ja hautamaan vainajansa. Saamelaisten kokoontuessa kirkonkylälle, heitä seurasivat myös kauppiaat. Myös Norjan ja Ruotsin puolelta tultiin Marianpäivien markkinoille.

Anni Näkkäläjärvi 1955 Eanodat Heahttá Enontekiö
Anni Näkkäläjärvi nuorena tyttönä Marianpäivillä, vuonna 1955. Kuvassa myös Annin Elli-täti, Ellen S. Palojärvi.Anni Näkkäläjärvi

Anni Näkkäläjärvi muistaa, että vanhaan aikaan ihmiset eivät kevättalvella muusta puhuneetkaan kuin Marianpäivästä. Niin kovasti markkinoita odotettiin.

– Ne olivat suuret markkinat ja niihin piti myös valmistautua. Tottakai koko perheelle piti ommella uudet saamenpuvut ja lakit, solmita huivit ja neuloa karvakengät. Ne olivat meille isommat juhlat kuin pääsiäspyhät. Hetan Marianpäiville pääsivät kaikki. Pääsiäisjuhliin ei välttämättä päässyt, koska niihin aikoihin saattoi olla jo hanki ja porojen kanssa oli lähdettävä liikkeelle, muistelee Anni Näkkäläjärvi.

Anni Näkkäläjärvi 12.3.2018
Marianpäivä-sunnuntaina Anni suuntaa kirkkoon ja saamenkieliseen jumalanpalvellukseen.Anni-Saara Paltto / Yle

Perinne uhkasi hiipua

Kun porosaamelaiset tulivat talvikylistä Hetan kirkonkylälle, perheet asuivat useita päiviä väärtien taloissa. Enontekiöläinen Nils-Henrik Valkeapää kertoo, että ihmiset pyrkivät samalla reissulla hoitamaan kaikki tärkeät ja pakolliset asiat.

– Kevättalvella oli myös tärkeätä ostaa ruokatarvikkeita kesää varteen tunturiin, kesäpaikkaan. Vaikka lihaa ja kalaa olikin omasta takaa, pitihän sitä leipääkin olla. Kevät oli myös sellaista aikaa, jolloin oli mahdollista tavata muita ihmisiä, etsiä ehkä puolisoakin ja tavata tuttuja ja sukulaisia. Tuolloin ihmisillä oli aikaa ja ehkä myös tarve olla yhdessä, kertoo Nils-Henrik Valkeapää.

Heahtá hetta márjjábeaivvit marianpäivät eanodat enontekiö 1963
Enontekiön saamelaiset kokoontuneet Hettaan vuonna 1963.Johtti Sápmelaččat rs.

74-vuotias Valkeapää on yksi uuden ajan Marianpäivien markkinoiden veteraaneista. Hän oli perustamassa Johtti Sápmelaččat –saamelaisyhdistystä vuonna 1969. Tuolloin Enontekiön saamelaiset kokoontuivat ja alkoivat yhdessä elvyttää Marianpäivän perinnettä jälleen. Kun 1960-luvulla rippikoulua ei enää järjestetty keväällä, uhkasi myös saamelaisten Marianpäivän perinne katketa.

– Näimme, että jotain täytyy tehdä. Ihmisten välillä ei ollut enää niin vahvaa sidettä ja yhteyttä. Päätimme sitten, että ihmisiä täytyy houkutella Hettaan Marianpäivänä kilpailujen ja tapahtumien kautta, kertoo Valkeapää.

Nils-Henrik Valkeapää Eanodat heahttá  14.3.2018
Johtti Sápmelaččat- saamelaisyhdistyksen entinen puheenjohtaja ja Marianpäivä-veteraani Nils-Henrik Valkeapää.Anni-Saara Paltto / Yle

Tekniset vaatteet syrjäyttäneet saamenpuvun

1970-luvulla Johtti Sápmelaččat- saamelaisyhdistys alkoi järjestää vuosittain Marianpäivän aikaan suopunginheittokilpailuja, porokilpailuja ja myös muuta kulttuuriohjelmaa kuten konsertteja. Kaikkien aikojen ensimmäinen pohjoismainen joikukonsertti järjesttiin vuonna 1972 monisatapäiselle yleisölle.

Suopunginheitosta ja porokilpailuista on vuosien saatossa tullut tärkeä osa nykyajan Marianpäivien ohjelmaa. Aluksi porokilpailut eivät kuitenkaan olleet kovin suosittuja ja se aiheutti järjestäjille hieman harmaita hiuksia.

– Jouduimme sopimaan Näkkälän kylän Vanhapihan poikien kanssa, että he tulevat tänne kilpailemaan keskenään. Ja niin me toimme ajokkaat ja miehet kuorma-autolla kisapaikalle. Aluksi ei ollut kuin viisi ajohärkää ja niillä ihmiset sitten ajoivat kilpaa. 1980-luvulla tilanne muuttui ja kilpailuissa oli mukana monta kymmentä poroa, muistelee Nils-Henrik Valkeapää.

Valkeapää on ollut alusta asti järjestämässä Hetan Marianpäiviä ja aikoo olla tänäkin vuonna auttamassa. Hän kuitenkin tunnustaa kaipaavansa alkuaikoja.

– 1970-80-luvuilla ihmisillä oli vielä saamenpuvut päällään kisapaikoilla. Nythän melkein kaikilla on kaupasta ostetut tekniset vaatteet ja myös kilpailijat ovat kovin treenattuja. Samalla on kadonnut myös ilo ja sitä minä kaipaan, sanoo Nils-Henrik Valkeapää.

heahttá márjjábeaivvit marianpäivä eanodat enontekiö 2015
Suopunginheittopaikalla ja porokilpailuissa ei enää kovin paljoa näe saamenpukuja. Illan konsertteihin ihmiset kuitenkin pukeutuvat hienoimpiin riskuihinsa ja saamenpukuihin.Johtti Sápmelaččat rs.

”Kevät alkaa Marianpäivästä”

Marianpäivän markkinat kokoavat nykyäänkin ihmisiä ympäri Saamenmaan Enontekiön Hettaan. Suopunginheittopaikalla, markkinoilla ja konserteissa tavataan tuttuja, sukulaisia ja tuntemattomiakin. Vaikka päivällä saamenpukuisia ei markkinoilla kovin paljoa näkyisikään, illan tullen konsertit täyttyvät saamenpukuisesta juhlakansasta.

Enontekiöläisen Anne-Maria Maggan mielestä Marianpäivien lähestyminen on joka vuosi yhtä jännittävää.

– Muistan sen tunteen lapsena, kun vihdoin tuli perjantain ja pääsin markkinoille ja sain ilmapallon ja karkkia. Toki heitin myös suopunkia ja kävin porokisoissa. Mukavinta oli kun sukulaiset tulivat meille yöksi ja ihmiset kokoontuivat Hettaan. Se oli niin jännittävää, kertoo Magga.

– Itseasiassa vielä tänäkin päivänä tulee se sama tunne, kun katsoo ulos ja aurinko paistaa. Marianpäivistä alkaa kevät, toteaa Anne-Maria Magga.

Anne-Maria Magga Enontekiö, Eanodat Hetta 12.3.2018
Anne-Maria Magga toivoo, että Marianpäivät kasvaisivat tapahtumana.Anni-Saara Paltto / Yle

Ei porokilpailuja tänä vuonna

Viime vuosina Hetan Marianpäivien porokilpailuihin ovat tuoneet ajohärkiään ahkerimmin norjalaiset poronomistajat. Sekä viime että tänä keväänä Marianpäivien järjestäjät Johtti Sápmelaččat -yhdistyksestä ovat olleet uuden haasteen edessä ja joutuneet keksimään uusia tapoja houkutella markkinakansaa Hettaan. Hirvieläinten näivetystaudin (CWD) takia poroja ei ole saanut tuoda rajan yli vuoden 2016 jälkeen ja näin ollen porokilpailut jäävät tänäkin vuonna pitämättä.

Näinä vuosina järjestäjät ovat keskittyneet suopunginheittokilpailujen kehittämiseen ja kulttuuriohjelmaan. Johtti Sápmelaččat - kulttuuriyhdistyksen sihteerin Janne Näkkäläjärven mielestä tärkeintä on kokoontua yhteen.

– Ihmisiä saapuu tänne ympäri Saamenmaata ja me pääsemme olemaan yhdessä muiden saamelaisten kanssa. Se on hyvin tärkeää meille Enontekiön saamelaisille, sanoo Janne Näkkäläjärvi.

Johtti Sápmelaččat seervi čällee Janne Näkkäläjärvi
Johtti Sápmelaččat- yhdistyksen sihteeri Janne Näkkäläjärvi.Vesa Toppari / Yle

”En ole yksin saamelainen, me olemme saamelaisia”

Tänä vuonna Marianpäiville on tulossa vieraita muun muassa Siperiasta. Pohjoisen alkuperäiskansavieraat esittelevät omia perinteisiä urheilulajejaan ja kertovat kulttuuristaan. Marianpäivä-perinne elää ja muuttuu ajassa, mutta perinteestä halutaan pitää kiinni. Yhä on tarve kokoontua Hettaan.

– Tiedän, että Saamenmaalla on nykyään paljon tapahtumia, mutta ne eivät ole meiltä pois, sanoo Janne Näkkäläjärvi.

Myös Nils-Henrik Valkeapää painottaa Marianpäivien tärkeyttä Enontekiön saamelaisille. Ajatus, joka oli keskiössä Johtti Sápmelaččat -yhdistyksen aloittaessa perinteen elvyttämisen, kantaa edelleen.

– Marianpäivä vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Minä en ole yksin saamelainen, mutta me olemme saamelaisia. On tärkeätä olla yhdessä muiden saamelaisten kanssa, sanoo Valkeapää.

Marianpäivät järjestetään Hetassa 16.- 18.3.2018. Ohjelman löydät täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Otsikkoa korjattu 16.3. klo 17:37: Otsikossa sanottiin perinteen alkaneen 1860-luvulla. Marianpäivää on vietetty Enontekiöllä kuitenkin jo ennen sitä, Rounalan kirkossa. Hetassa perinne alkoi 1860-luvulla.