Leppävirralla kuolleesta lepakosta löytyi aiemmin tunnistamaton rabieksen sukulaisvirus – "Ei kannata koskea paljain käsin"

Kyseessä on Suomen kolmas lyssavirushavainto lepakoilla ja se vahvistaa käsitystä, jonka mukaan lepakkojen käsittelyyn kannattaa suhtautua varoen.

lepakot
Valassaarten lepakkoretkellä päästiin tekemään isoviiksisiipalle lajinmääritys kädessä.
Uusi lyssaviruksen tyyppi löytyi kuvan kaltaisesta isoviiksisiippalepakosta.Niclas Fritzen

Suomessa on luultavasti löydetty aiemmin tunnistamaton rabiesviruksen sukulaisvirus, kertoo elintarviketurvallisuuvirasto Evira.

Uudentyyppisen lyssaviruksen geneettistä materiaalia eristettiin isoviiksisiippalepakosta, joka löytyi kuolleena Leppävirran Kotalahdelta Pohjois-Savosta viime kesänä. Virus on nyt nimetty Kotalahti-lepakkolyssavirukseksi (Kotalahti bat lyssavirus, KBLV).

Aikaisemmin erin tyypin lepakkolyssaviruksia on löydetty vesisiipoista Turun seudulta vuonna 2009 ja Inkoosta vuonna 2016. Isoviiksisiipoilla ei siis ole aiemmin todettu lyssavirustartuntoja.

– On myös mielenkiintoista, että nyt virus löytyi aivan eri puolelta Suomea. Löydös vahvistaa ajatusta, että lepakoihin kannattaa suhtautua sillä tavalla, että niissä voi olla rabieksen sukuisia viruksia, sanoo erikoistutkija, eläinlääketieteen tohtori Tiina Nokireki Evirasta.

Virusta ei voitu eristää kokonaisuudessaan, koska lepakko oli hajoamistilassa kun se löydettiin. Virallisesti nyt löydetty lyssavirus voidaan hyväksyä uudeksi lajiksi vain, jos siitä saadaan enemmän tietoa. Löydöksestä on jo julkaistu vertaisarvioitu artikkeli tiedelehdessä Transboundary and Emerging Diseases.

Ihmisen sairastumisriski erittäin pieni

Suomi on ollut Eviran mukaan virallisesti raivotautivapaa maa vuodesta 1991. Lähialueilla eläinten raivotautia esiintyy Venäjällä supikoirissa, ketuissa ja susissa, mutta sitä saattaa esiintyä myös koirissa, kissoissa ja muissa kotieläimissä.

Eurooppalaista lepakkoraivotautia sen sijaan pidetään eri tautina kuin eläinraivotautia. Sitä esiintyy myös maissa, jotka muuten ovat raivotautivapaita. Lyssavirustartunta on lepakoilla harvinainen ja ihmisen riski saada tartunta lepakosta on erittäin pieni.

– Monet lyssavirukset voivat kuitenkin aiheuttaa ihmisille rabieksen eli eläimen raivotaudin kaltaisen taudin. Ihmisillä, jotka eivät työssään tai harrastuksessaan ole tekemisissä lepakoiden kanssa, on erittäin pieni riski saada lepakosta lyssavirustartunta, sanoo Nokireki.

Lepakoita ei kannata koskaan koskea paljain käsin, Evira kaipaa lisää näytteitä

Erikoistutkija Tiina Nokireki tähdentääkin, että vanhat ohjeet lepakoiden suhteen ovat voimassa edelleen eikä uusi löydös muuta tilannetta.

– Lepakoihin ei kannata koskea paljain käsin. Jos niitä joutuu siirtämään, kannattaa käyttää hansikkaita tai vaikka kietoa niitä pyyhkeen sisään.

Lepakon kanssa kosketukseen joutuneen ihmisen kannattaa aina hakeutua lääkäriin, ellei ole varmaa, että lepakko ei ole purrut tai naarmuttanut ihmistä ja että limakalvoaltistusta ei ole tapahtunut. Lepakon puremaa ei välttämättä huomaa.

Evira suosittelee, että kaikki ulkona liikkuvat koirat ja kissat rokotettaisiin rabiesta vastaan. Metsästyskoirien ja viranomaisten palveluskoirien rokottaminen on pakollista.

Evira kehottaa ihmisiä olemaan yhteydessä kunnaneläinlääkäriin, jos he törmäävät lepakkoon jonka epäillään sairastavan rabiesta. Evira ottaa myös mielellään vastaan kuolleita lepakoita tutkimuksia varten. Tässä tilanteessa Evira toivoo lepakoita erityisesti Leppävirran lähialueilta.

– Todennäköisesti samalta seudulta voisi löytyä muitakin lepakoita joilla on sama tartunta, Nokireki arvioi.