Nuoria tutkijoita kiinnostaa sarjakuvan yhteiskunnallisuus, kuten #metoo – "Pelkät silmät voivat kuvissa seurata naisen takamusta"

Sarjakuvataiteilijat tekevät entistä pitempiä tarinoita, joissa käsitellään vakaviakin aiheita. Myös ihmisoikeusjärjestöt ottavat kantaa julkaisemalla sarjakuvia.

sarjakuva
Tohtorikoulutettavat Anna Vuorinne ja Laura Antola.
Anna Vuorinne ja Laura Antola tutkivat sarjakuvia Turun yliopistossa.Minna Rosvall / Yle

TurkuSarjakuvat ovat nykyään kaikkea muuta kuin pelkkää hauskaa ajanvietettä. Sarjakuvan yhteiskunnallinen merkitys on esillä viikonvaihteessa Turussa, kansainvälisessä tutkijoiden tapaamisessa (siirryt toiseen palveluun).

Tohtorikoulutettava Laura Antola kertoo, että varsinkin naispuoliset sarjakuvantekijät ovat viljelleet #metoo-viittauksia jo 1970-luvulta lähtien.

– Sarjakuvataiteilijat ovat kuvanneet, miten naiset joutuvat kommentoinnin tai huutelun kohteeksi. Pelkät silmät saattavat kuvissa lähteä seuraamaan naisen takamusta, tai sitten voi näkyä naisen vartaloa hipelöiviä käsiä, kertoo Antola.

Tohtorikoulutettava Anna Vuorinne puolestaan viittaa uuteen kokoelmaan Sisaret 1918, joka julkaistaan tällä viikolla.

Reetta Laitisen toimittamassa sarjakuva-antologiassa (siirryt toiseen palveluun) sisällissodan naiset kertovat kokemuksistaan – sekä punaisten että valkoisten puolelta, kertoo Vuorinne.

Sarjakuva saattaa pyrkiä sokeeraamaan

Kaikki sarjakuva-aineisto ei ole lapsille sopivaa. Tohtorikoulutettava Anna Vuorinne kertoo, että jotkut sarjakuvat pyrkivät tietoisesti sokeeraamaan. Elämäkerrallisissa sarjakuvissa nousevat esiin rankat teemat.

Tohtorikoulutettava Laura Antola puolestaan mainitsee viime aikoina kiinnostusta herättäneen sarjakuvan muslimitytöstä, joka on supersankari.

Ms. Marvel -nimisen sarjakuvan päähenkilö (siirryt toiseen palveluun) on Kamala Khan. Hän asuu amerikkalaisessa pikkukaupungissa, mutta puolustaa silti oikeutta. Myös ihmisoikeusjärjestöt julkaisevat sarjakuvia ja pyrkivät niiden kautta ottamaan kantaa, kertoo Antola.

Laura Antola tutkii amerikkalaisia supersankarisarjakuvia ja Anna Vuorinne saksalaista nykysarjakuvaa. Molemmat ovat tyytyväisiä, että sarjakuvan arvostus on noussut viime vuosina.

Tohtorikoulutettavat Laura Antola ja Anna Vuorinne.
Minna Rosvall / Yle

– Suomessakin sarjakuvataiteilijat saavat nykyään tukea työhönsä. Silti monet ajattelevat edelleen, että sarjakuvat on tarkoitettu vain lapsille ja että ne ovat pelkästään kevyttä viihdettä, pohtii Vuorinne.

Kirjahyllyn kovakantiset teokset

Tohtorikoulutettava Laura Antola esittelee sarjakuvakirjoja, joiden avulla ymmärtää hyvin, miten suuresta taidemuodosta on kyse.

Sarjakuvakokoelmia
Minna Rosvall / Yle

– Sarjakuvat ovat nousseet kirjahyllyihin kovakantisina teoksina. Ne eivät enää ole pelkästään sarjakuvalehtiä, joita ostetaan kioskista. Sarjakuvataiteilijat tekevät entistä pitempiä tarinoita, joissa käsitellään vakaviakin aiheita. Toki myös hauskoista ja kevyistä aiheista saa hyviä sarjakuvia, muistuttaa Antola.

Suomalainen sarjakuva on Laura Antolan mukaan kovassa nosteessa Euroopassa. Suomi on esillä sarjakuvafestivaaleilla ja kirjamessuilla. Myös suomalainen sarjakuvatutkimus lisääntyy.

– Vielä aihepiiristä ei ole julkaistu monta väitöskirjaa, mutta meillä on täällä Turun yliopistossa kova yritys saada niitä valmiiksi. Etenkin Turussa on uusi sukupolvi sarjakuvista kiinnostuneita tutkijoita.