Aktiivimallin leikkuri heilahtaa pian – näihin kolmeen ongelmaan hallituksen on löydettävä ratkaisu

Aktiivimallin ensimmäinen tarkastelujakso päättyy huhtikuussa. Hallitus on luvannut korjata mallia, mikäli ongelmia ilmenee.

Työttömyysturvan aktiivimalli
Nainen menossa työvoimatoimistoon.
Roni Rekomaa / Lehtikuva

Kiistellyn työttömyysturvan aktiivimallin ensimmäinen tarkastelujakso päättyy parin viikon kuluttua. Tarkastelujakson aikana työttömän on pitänyt pystyä osoittamaan oma aktiivisuutensa välttyäkseen työttömyysturvan 4,65 prosentin leikkaukselta seuraavan kolmen kuukauden ajaksi. Käytännössä ensimmäiset aktiivimallista johtuvat leikkaukset näkyvät työttömien arjessa siis huhtikuussa.

Samalla aktiivimallin vaikutuksista alkaa kertyä myös tilastotietoa, jonka perusteella hallitus voi tehdä päätöksiä siitä, onko mallia parannettava. Kun aktiivimalli viime vuoden lopussa hyväksyttiin, eduskunta vaati lausumassaan hallitusta seuraamaan uudistuksen vaikutuksia ja tekemään muutoksia, jos ongelmia ilmenee.

Aktiivimallissa työtön voi välttää leikkauksen työttömyysturvaansa joko tekemällä osa-aikaisia töitä, ansaitsemalla omalla yritystoiminnallaan tai osallistumalla TE-toimistojen järjestämiin työllistymistä edistäviin palveluihin.

Millaisia vaikutuksia voidaan odottaa?

Työttömyysetuuksia maksavilla työttömyyskassoilla ja Kelalla ei ole vielä olemassa tilastoja siitä, kuinka moni on alkuvuoden aikana onnistunut täyttämään aktiivimallin vaatimukset. Osviittaa voi saada Kelan viime viikolla julkistamista tiedoista, jotka koskevat viime vuoden tilannetta.

Jos aktiivimalli olisi ollut voimassa jo loppuvuodesta 2017, olisi yli puolelta jouduttu leikkaamaan etuuksia. Kelan työttömyysetuuksien saajista reilu 40 prosenttia ja ansiopäivärahan saajista noin joka kolmas täytti vuoden lopussa aktiivimallin aktiivisuusehdon.

Viime vuodesta tilanne on kuitenkin muuttunut. Työllisyys on alkuvuoden aikana parantunut ja osa-aikaisten työntekijöiden määrä on lisääntynyt selvästi. Vahva talouskasvu on piristänyt työllisyyttä, mutta myös tieto aktiivimallista on saattanut patistaa aiempaa useampia työttömiä hakeutumaan osa-aikaisiin töihin tai TE-toimiston palveluihin.

IAET-kassan kassanjohtaja Outi Mäki arvioi, että heidän työttömyyskassansa jäsenillä suurella osalla päiväraha tulee siitä huolimatta laskemaan. IAET-kassa on Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa, johon kuuluu pääasiassa korkeakoulutettuja ja ylempänä toimihenkilönä työskenteleviä.

– Meidän jäsenistömme on erittäin vaikea täyttää nämä edellytykset, koska heidän koulutustaustansa on sen tyyppistä, että osa-aikaisia töitä on vain vähän tarjolla. Kun henkilöt ovat jo valmiiksi korkeakoulutettuja, ei myöskään TE-toimistoilla ole tarjota heille sopivia työllistymistä edistäviä palveluita, Mäki sanoo.

Työttömyyskassat saavat koostettua tarkempia tietoja aktiivimallin vaikutuksista toukokuussa sen jälkeen, kun huhtikuun maksut on saatu käsiteltyä.

Seuraavat kolme ongelmaa tulevat hyvin todennäköisesti nousemaan esiin, kun aktiivimallin vaikutuksia käydään läpi.

 työnhakijaksi ilmoittautuminen.
Derrick Frilund / Yle

1. Työttömät epätasa-arvoisessa asemassa

Yksikään työttömyysetuus ei ole vielä alentunut, mutta lain valmisteluvaiheesta lähtien ongelmana on pidetty sitä, että työttömillä ei välttämättä ole tasavertaista mahdollisuutta osoittaa aktiivisuuttaan.

Opposition lisäksi aihe on nostettu esiin myös hallituspuolueiden riveistä. Esimerkiksi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen esitti alkuvuodesta huolensa siitä, että aktiivimalli saattaa muodostua ongelmaksi alueilla, joissa työllistyminen on vaikeaa ja työvoimapalveluita ei ole saatavilla.

Vastuuministeri, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) kertoo Ylelle työmatkalta lähettämässään sähköpostissa, että vaikutusten seurantaa tullaan tekemään työttömyysturvasta kertyvän tilastotiedon perusteella. Tiedoissa on mukana myös alueellinen jaottelu.

Aktiivimalli todennäköisesti lisää TE-toimistojen järjestämien palvelujen kysyntää. Ensimmäisen tarkastelujakson aikana kertyvistä tiedoista nähdään, kuinka hyvin lisääntyvään kysyntään on pystytty vastaamaan.

Ilmeisin ratkaisu hallitukselta olisi TE-toimistojen resurssien lisääminen. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on jo lupaillut lisärahaa.

– Tiedetään, että malliin tarvitaan lisää rahaa, jotta palveluita todella on saatavilla työttömille, Orpo sanoi kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa tammikuussa.

Hallitus päätti viime syksynä lisätä työvoimapalveluihin 10 miljoonaa euroa. STTK:n pääekonomisti totesi Ylelle tammikuussa, että summaan pitäisi saada nolla lisää.

Mies katsoo tietokoneelta vapaita työpaikkoja työvoimatoimiston sivuilta.
Henrietta Hassinen / Yle

2. Sekavat ohjeet

Aktiivimallin täytäntöönpanossa puutteellinen ja sekava ohjeistus on muodostunut ongelmaksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistus oli valmis vasta helmikuussa, mutta laki astui voimaan jo tammikuussa.

Ohjeistuksesta huolimatta edelleen on epäselvää, mitkä kaikki työllistymistä edistävät palvelut lasketaan aktiivisuusvelvoitteen piiriin, kertoo Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n toiminnanjohtaja Niina Jussila.

Eduskunnan valiokuntavaiheessa lakiin lisättiin säännös, jonka mukaan aktiivisuusvelvoite voidaan täyttää osallistumalla TE-toimistojen työllistämistä edistävien palveluiden lisäksi "muuhun työvoimaviranomaisen järjestämään työllistymisedellytyksiä parantavaan palveluun tai toimintaan".

Kenelläkään ei ole vieläkään tarkkaa kuvaa siitä, mitkä kaikki palvelut tähän määritelmään kuuluvat.

Yksittäisen työttömän kannalta tilanne on sekava. TE-toimistojen sivuilla mainostetaan kursseja, joille työtön voi osallistua, mutta joita ei lasketa työllistymistä edistäväksi toiminnaksi.

– STM:n aloitteesta nyt kerätään listaa aktiivisuusvelvoitteeseen hyväksyttävistä palveluista, että saataisiin jotain kättä pidempää kassojen käsittelijöille kun he harkitsevat, onko aktiivisuusedellytys täyttynyt, Jussila kertoo.

On siis mahdollista, että huhtikuussa moni aktiivimallia noudattamaan pyrkinyt työtön huomaakin istuneensa väärillä kursseilla.

Myöhästyneen ja epäselväksi jääneen ohjeistuksen takia SAK on vaatinut aktiivimallin leikkurin lykkäämistä.

Hallitus ei ole lämmennyt ehdotukselle.

Työttömyys työttömyysturva
Orna Ben Lulu / Yle

3. Suppea käsitys aktiivisuudesta

Työvoimaviranomaisten järjestämien palveluiden lisäksi työttömille on tarjolla esimerkiksi ammattiliittojen järjestämiä työllistymistä tukevia kursseja tai kuntien järjestämää työllistymistä edistävää toimintaa, joita ei tällä hetkellä lasketa aktiivisuuden piiriin.

Palkansaajajärjestöt toivovat, että malliin otettaisiin mukaan lisää keinoja, joilla työtön voisi osoittaa aktiivisuutensa.

– Aktiivisuus pitäisi ymmärtää laajemmin tässä mallissa. Ammattiliittojen järjestämien työllisyyspalveluiden lisäksi huomioon pitäisi ottaa henkilön oma aktiivinen työnhaku, Akavan ekonomisti Heikki Taulu toteaa.

Taulun mukaan korkeakoulutetuille on harvoin tarjolla aktiivisuusedellytykset täyttäviä palveluita, sillä palveluntarvetta arvioidessa TE-toimisto usein kehottaa korkeakoulutettuja pyrkimään omatoimiseen työnhakuun.

Hallitus perustelee aktiivimallin nykyistä rajausta sillä, että nykyisillä vaatimuksilla kerättävät tiedot työtön joutuisi joka tapauksessa toimittamaan työttömyyskassoille ja Kelaan. Jos mukaan tulisi lisää tapoja osoittaa aktiivisuus, lisääntyisi myös byrokratian määrä.

Myös SAK toivoo, että aktiivisuus ymmärrettäisiin laajemmin. Ensisijainen tavoite SAK:lle kuitenkin on on aktiivimallin kumoaminen. SAK:n työttömyysturvan kehittämisen hankepäällikkö Saana Siekkinen toivoisi tilalle yksinkertaisempaa järjestelmää, joka voitaisiin ottaa käyttöön uusien maakuntien aloittaessa toimintansa.

– Nyt riskinä on, että käyttöön otetaan aktiivimallin lisäksi valmistelussa oleva aktiivisen työnhaun malli ja lisäksi käytössä ovat työttömyysturvan karenssit. Onhan tämä todella monimutkainen järjestelmä kun ottaa huomioon, että kaikki puolueet vaativat sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista, Siekkinen sanoo.

TE-palvelut työttömyys
Orna Ben Lulu / Yle

Milloin muutoksia tehdään?

Luontevin paikka erityisesti TE-toimistojen lisärahoitusta koskevien päätösten tekemiselle on kehysriihessä, joka alkaa huhtikuun 10. päivä. Tarkkaa tietoa aktiivimallin vaikutuksista ei kuitenkaan vielä kehysriiheen mennessä ole olemassa.

Ministeri Mattilan mukaan aikataulusta on vielä liian aikaista puhua.

– Vasta huhtikuun loppupuolelta alkaen, toukokuun aikana, alkaa kertyä riittävää tilastotietoa siitä, miten malli vaikuttaa maksettavaan työttömyysturvaan, Mattila toteaa Ylelle lähettämässään sähköpostissaan.

Mattilan mukaan aktiivimallin kehittämiseksi on tullut runsaasti ehdotuksia sekä yksityisiltä ihmisiltä että järjestöiltä.

– Näitä ehdotuksia käsitellään siitä näkökulmasta, miten ne sopivat aktiivimallin tavoitteisiin ja mitä muutoksen toteuttaminen edellyttäisi, eli vaatiiko se lainmuutosta.

Eduskunnassa on käsiteltävä myös kansalaisaloite aktiivimallin kumoamiseksi. Kansalaisaloite luovutettiin eduskunnan puhemiehelle viikko sitten.