"Miksi tavallisilta saamelaisilta ei kysytä?" Jäämeren rata koskettaa monen paikallisen elämää Inarissa

Jäämeren rautatie on ollut tällä viikolla kuuma keskustelunaihe niin Saamenmaalla kuin muuallakin Suomessa. Paikalliset Inarin alueella näkevät radassa monia uhkia, mutta myös mahdollisuuksia.

Jäämeren rata
SPR dievasčoahkkin 19.3.2015
Paikalliset Inarin alueella näkevät radassa monia uhkia, mutta myös mahdollisuuksia.Vesa Toppari / Yle

Inarin kunnan alueella Pohjois-Suomessa on ollut tällä viikolla yksi pääpuheenaihe: Jäämeren rata.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner julkaisi viikko sitten ensimmäiset selvitykset Jäämerelle vedettävästä rautatiestä. Parhaimmaksi vaihtoehdoksi ministeriö totesi Oulun ja Rovaniemen kautta Inariin ja Kirkkoniemeen kulkevan ratavaihtoehdon.

Jäämerenrata jiekŋameara ruovdegeaidnu
Yle Uutisgrafiikkaa

Ratasuunnitelmia on kehuttu muun muassa Lapin kansanedustajien ja Lapin liiton puolelta. Kritiikkiäkin on tullut ja Rambollin selvityksen mukaan ratahanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattamaton. Saamelaiskäräjät on lisäksi kritisoinut suunnitelmia ja sanonut, että ratalinjauksesta ei neuvoteltu saamelaiskäräjien kanssa, vaikka tammikuun lopussa virallinen neuvottelu Jäämeren radasta ministeriön kanssa pidettiin.

Yle Sápmi kysyi tavallisilta saamelaisilta ja muutamalta kunnallispoliitikolta Inarin alueella, mitä mieltä he ovat valmistellusta hankkeesta.

Poromies näkee ratalinjauksen ongelmallisena

Kolttasaamelainen poromies ja kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff myöntää, että viime perjantain uutiset saivat hänet hyvin surulliseksi. Suunniteltu rautatie halkoisi Feodoroffin kotipaliskunnan Näätämön ja viiden muun saamelaisalueen paliskunnan laidunmaita.

Rautatien vaikutuksia poronhoidolle voitaisiin valmistuneen selvityksen mukaan pienentää aitaamalla rautatie ja rakentamalla ylikulkuja rautatien varteen.

Veikko Feodoroff
Kolttasaamelainen poromies ja kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff on huolissaan rautatien vaikutuksista poronhoitoon.Vesa Toppari / Yle

Rautatie, joka tulisi kesä- ja talvilaitumien väliin, olisi Feodoroffiin mukaan ongelma pohjoisen paimentavalle poronhoitotavalle. Myös radan ympärillä olevalla vyöhykkeellä poronhoito häiriintyisi.

– Se (rata) halkaisee maat. Kun porojen pitäisi päästä kesälaitumille ja talvimaille, ne eivät pääsisi kulkemaan luontaisen tavan mukaisesti, kuten ovat oppineet. Rautatien ja olemassa olevan liikenteen ympärillehän syntyy sellainen vyöhyke, mitä ei voisi kunnolla käyttää, Feodoroff kertoo.

Miina Seurujärvi
Miina Seurujärven mielestä ratasuunnittelussa olisi pitänyt konsultoida poronhoitajia.Anja Kaarret / Yle

Inarin kunnanvaltuutettu ja Muddusjärven paliskunnan poronhoitaja Miina Seurujärvi näkee ratasuunnittelun suurimpana ongelmana poronhoidon kannalta juuri sen, että poromiehiä ei konsultoitu reittisuunnitelmia tehtäessä.

– Suurin ongelma mielestäni on nyt se, että rata menisi paliskuntien alueella miten sattuu. Alueita käyttävien ihmisten kanssa pitäisi suunnitella, mistä kohtaa rata kulkee ja miten se menee, Seurujärvi sanoo.

Inarin kunta on suhtautunut myönteisesti hankkeeseen, nyt pohditaan jatkoa

Ratahankkeelle löytyy myös paikallisella tasolla ymmärrystä.

Kolttasaamelainen Eeva Nykänen näkee radassa myös hyviä puolia. Hän ymmärtää, että poromiehille voi tulla ongelmia, mutta hän ajattelee rautatien osana alueen kehittymistä ja eteenpäin menemistä.

– Onhan siinä toki paljon haittojakin, mutta kyllä sen minun puolestani saisi rakentaa. Minua se ei haittaa, Nykänen arvelee.

Eeva Nykänen
Kolttasaamelainen Eeva Nykänen ei vastusta ratahanketta.Jonne Järvinen / Yle Sápmi

Inarin kunta ei ole vielä Inarin läpi kulkevan ratavaihtoehdon varmistuttua ehtinyt käsitellä asiaa. Kunnanjohtaja Toni K. Laine kertoo, että kunta on suhtautunut hankkeeseen aiemmin myötämielisesti, ja esimerkiksi vuonna 2015 kunnanhallitus on nimennyt Jäämeren käytävän yhdeksi kärkihankkeekseen.

– Kunta on osallistunut tähän selvitystyöhön osarahoittamalla tällaista hankekokonaisuutta. Kunta on esimerkiksi osallistunut Interreg pohjoinen -ohjelmaan. Kunta on suhtautunut tähän selvitykseen myönteisesti, Laine sanoo.

Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine
Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine kertoo, että kunta ei ole vielä käsitellyt julkaistua ratavaihtoehtoa.Sara Wesslin / Yle

Asiaa aiotaan kuitenkin punnita tarkemmin nyt, kun Kirkkoniemen ratavaihtoehto varmistui. Toistaiseksi kunnanhallitus ei ole tehnyt uusia poliittisia linjauksia radan suhteen.

– Radalla saattaa olla positiivisia vaikutuksia, mutta sillä on aivan varmasti myös negatiivisia vaikutuksia monilla alueilla. Negatiivisia vaikutuksia saattaa olla elinkeinoihin ja kulttuurisiin asioihin. Tätä asiaa pitää nyt lähivuosina tarkasti pohtia, ja punnita eri näkökulmia, Laine tuumaa.

Osa inarinsaamelaisista huolissaan perinteisistä alueista

Inarinsaamelaisten kulttuuriyhdistys Aanaarsämmiliih Ry on ilmaissut huolensa inarinsaamelaisen kulttuurin ja perinteisten alueiden säilymisen puolesta. Selvityksen mukaan muun muassa moni inarinsaamelaisten perinteisen vuotuiskierron talvi- ja kesäpaikka jäisi radan alle.

Rata halkoisi myös kaikkien kolmen inarinsaamelaisen paliskunnan, Ivalon, Hammastunturin ja Muddusjärven, alueita.

– (Inarinjärven) pohjoispuolella rautatie menisi suoraan tärkeimpien perinnealueidemme läpi: poronhoitoalueen ja meidän kalavesiemme poikki. Voi kysyä, kuinka tosissaan valtio ja kansanedustajat ovat edistämässä inarinsaamelaisten asioita nyt, Aanaarsämmiliih-yhdistyksen puheenjohtaja, saamelaiskäräjien jäsen Neeta Jääskö kysyy.


Sämitigge jeessân Neeta Jääskö
Aanaar sämmiliih -yhdistyksen puheenjohtaja Neeta Jääskön mukaan rata menisi inarinsaamelaisten tärkeimpien perinnealueiden läpi.Vesa Toppari / Yle

Toisen inarinsaamelaisten yhdistyksen, Inarinsaamelaiset ry:n puheenjohtaja, saamelaiskäräjien jäsen Anu Avaskari kertoo, että he eivät ole käsitelleet Jäämeren rataa yhdistyksessään, ja tekevät sen tarpeen tullen.

Kuntapoliitikko toivoo vastustajilta laajempaa näkökulmaa

Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtajanakin toimiva Avaskari on kuitenkin itse seurannut ratahankkeen etenemistä usean vuoden ajan Pohjois-Lapin kuntayhtymän hallituksessa. Avaskari muistuttaa, että juna on ekologinen tapa kuljettaa ihmisiä ja tavaroita. Hän toivoo hankkeen vastustajien katsovan asiaa laajemmasta näkökulmasta.

– Tietenkin se on tietynlaista asennevaikuttamista, mutta toivoisin että asiaa katsottaisiin laajempana kokonaisuutena, eikä vain vastustamisen ilosta, Avaskari sanoo.

Rambollin tekemän ratayhteyden kysyntäpotentiaalin ja vaikutusten arvioinnissa todetaan, että henkilöliikenteen syntymistä Jäämeren ratayhteyden päätepisteeseen saakka voidaan pitää hyvin epätodennäköisenä. Raportin mukaan yksi mahdollinen henkilöliikenneyhteys voitaisiin toteuttaa Rovaniemen ja Sodankylän välille. Näin ollen Inarin asukkaat eivät pääsisi matkustamaan junalla, vaikka ratayhteys Jäämerelle toteutettaisiinkin.

"Eikö mikään riitä? Meiltä on jo viety usko, kieli ja kaikki"

Inarinsaamenkielisessä kielipesässä työskentelevä Keväjärveläinen Niina Siltala ja kielipesätyöstä eläköitynyt Kerttu Paltto pohtivat Jäämerenradan vaikutuksia "tavan saamelaisen" näkökulmasta. Paltto kaipaisi yleensäkin saamelaisten kotiseutuun vaikuttavissa asioissa paikallisten kuulemista jo hyvissä ajoin.

– Siellä Helsingissä vain miettivät, että hehän rakentavat. Miksi eivät kysy tavallisilta saamelaisilta? Meitä on kuitenkin joka paikassa, että kysyisivät aivan tavallisilta ihmisiltä, Kerttu Paltto sanoo.

Kerttu Paltto & Niina Siltala
Ivalolaiset Niina Siltala ja Kerttu Paltto vastustavat Jäämeren rataa.Priváhtta

Niina Siltala taas muistuttaa saamelaisten historiasta. Suomen saamelaisalueen eteläisimmän kylän, Vuotson alueelle tehdyt tekojärvet Lokka ja Porttipahta merkitsivät joillekin vuotsolaisille kodin menettämistä ja poromaiden pienentymistä. Kolttasaamelaiset taas ovat asettuneet asumaan Sevettijärven ja Näätämön alueelle Suomen menetettyä Petsamon Neuvostoliitolle jatkosodassa.

– Kolttasaamelaiset ja vuotsolaiset ovat jo kerran joutuneet hylkäämään kotinsa. Eikö mikään riitä? Meiltä on jo viety usko, kieli ja kaikki, Siltala tuhahtaa.

Ministeriö: Saamelaiset huomioidaan jatkoselvityksissä

Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Sabina Lindström haluaa tarkentaa, että vaikka ratavaihtoehto Rovaniemeltä Inarin kautta Kirkkoniemeen on valittu jatkoselvitysten kohteeksi, ei päätöstä hankkeen käynnistämisestä ole tehty.

– Tämä on ihan esiselvittelyä vielä, jossa tällaista pitkän ajan suurta visiota vähän tutkitaan, vakuuttaa Lindström.

Liikenneneuvos Lindström myöntää, että nyt julkaistussa selvityksessä vaikutuksia saamelaiskulttuuriin on tutkittu vain pintapuolisesti. Hänen mukaansa jatkoselvityksien pääteemoihin kuitenkin kuuluu selvittää, onko rataa mahdollista toteuttaa ja vielä niin, että se ei aiheuttaisi liiallista haittaa ympäristölle ja porotaloudelle niin Suomessa kuin Norjassakin.

– Tämä on yksi pääfokuksessa oleva asia, jota pitää selvittää, lupaa Lindström.

Johtaja, liikenneneuvos Sabina Lindström.
Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Sabina Lindström painottaa, että päätöstä radan rakentamiseksi ei ole tehty.Tomi Parkkonen / Liikenne- ja viestintäministeriö

Jatkoselvitysten on määrä valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä.

Mikäli rata Kirkkoniemeen päätetään rakentaa, voisi se valmistua jo vuonna 2030. Radan kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 2,9 miljardia euroa, mikäli linjaus kulkee Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kirkkoniemeen. Suomen puolella investointikustannukset olisivat noin 2 miljardia euroa ja Norjan puolella noin 0,9 miljardia euroa.

Liikenneneuvos Lindström ei usko, että niin suurta hanketta voisi rahoittaa valtion budjetista, vaan radan rakentamiseksi on haettava ulkopuolista rahoitusta.

– On ihan realismia, että siihen pitää sitten ajatella hankeyhtiötyyppistä ratkaisua, jossa yhtiö hakee rahoitusta ulkopuolisilta rahoittajilta, pohtii Lindström.