Lunta on ollut tänä talvena enemmän kuin aikoihin ja se tuo myös uhkia: jäät ovat petollisia ja katot ovat vaarassa

Lunta on tänä talvena tavallista enemmän kaikkialla muualla paitsi etelärannikolla. Suuri lumen määrä lisää muun muassa hallien kattojen romahdusriskiä.

Talvisää
Lunta on paljon Rukalla maaliskuussa 2018.
Lunta oli Kuusamossa maaliskuun puolivälissä hieman alle metri.Ensio Karjalainen / Yle

Kalastaja Juha Korhonen napauttaa tuuralla yön aikana jäätyneen madeavannon auki. Kuusamon Kallunkijärvessä teräsjäätä on vain parikymmentä senttiä.

Jää on siis tänä talvena niin heikkoa, että kalastaja saa naputeltua teräsjään puhki kätevästi jopa tuuralla. Yleensä siihen tarvitaan moottorisahaa.

– Tavallisesti teräsjäätä on maaliskuussa Koillismaalla 40–60 senttiä. Jää tulee olemaan loppukeväällä petollinen, kun lumi sulaa ja jään pinta pehmenee, Korhonen varoittaa järvillä kulkijoita.

Kuusamolainen kalastaja Juha Korhonen tarkastaa madesaalista.
Kuusamolainen kalastaja Juha Korhonen sanoo, että teräsjää Koillismaan järvillä on tänä talvena poikkeuksellisen ohut.Ensio Karjalainen / Yle

Kantavan teräsjään päällä on haurasta kohvajäätä kymmeniä senttejä. Ammattikalastajille tämän talven jäätilanne on ollut Korhosen mukaan todella hankala.

– Tänä talvena on ollut hankalaa kalastaa. Teräsjään alle muodostui syksyllä rosoista jäätä, jonka vuoksi sinne tarttuvat nuottaköydet ja uitot eivät luista.

Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio vahvistaa, että tämä talvi on ollut jää- ja lumiolosuhteiltaan epätavallinen kautta Suomen.

– Talvi alkoi pakkasilla jäädyttäen järvet. Heti pakkasten jälkeen lunta satoi paljon. Lumi muodosti hyvän eristeen jään pinnalle, jonka vuoksi teräsjäätä ei päässyt muodostumaan kovin vahvasti.

Kaikki murtajat töissä

Suomen merialueet ovat tällä hetkellä lähes kauttaaltaan jään peittämät. Jääasiantuntija Jouni Vainio kertoo, että jäätilanne on ollut tällainen viimeksi vuonna 2011.

– Suomen kaikki jäänmurtajat ovat olleet maaliskuun puolenvälin aikaan töissä. Jäänmurtajien lisäksi merelle tekevät töitä myös jäätä murtava hinaaja.

Talven poikkeuksellisuudesta kertoo Vainion mukaan myös se, että alkutalvi oli leuto ja pakkaset tulivat vasta helmikuulla. Vielä tammikuussa näytti hyvin epätodennäköiseltä, että tästä talvesta tulisi tällainen kuin se nyt on.

– Se kertoo siitä, että ennustaminen on vaikeaa, Vainio naurahtaa.

Hallien katot kannattaa puhdistaa lumesta

Talvi on poikkeuksellinen myös lumisuudessaan. Lunta oli maaliskuun puolivälissä (siirryt toiseen palveluun) (Ilmatieteen laitos) toista metriä muun muassa Ilomantsissa, Puolangalla ja Kittilässä.

Suomen Ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen toteaa, että esimerkiksi Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Meri-Lapissa lunta on neliömetrillä 20–50 kiloa keskimääräistä enemmän. Lumikuormat ovat näillä alueilla yli 200 kiloa neliömetrillä.

– Lunta on tavallista enemmän kaikkialla paitsi etelärannikolla, missä lunta on vähemmän kuin keskimäärin viimeisen 30 vuoden aikana.

Luminen talvi Rukalla.
Puolangalla lunta on ollut maaliskuussa lähes kaksi metriä, Rukalla vajaa metri.Ensio Karjalainen / Yle

Bertel Vehviläinen muistuttaa runsaan lumen perinteisistä vaaroista. Erityisesti hallirakennusten katot ovat vaarassa sortua, jos raskasta lunta ei tyhjennetä katoilta. Viimeksi torstaina 15. maaliskuuta sisäaktiviteettipuiston katto romahti Torniossa. Pelastuslaitos arvio , että romahduksen syy oli katon suuri lumikuorma.

– Isoissa halleissa romahduksen riski on suuri, omakotitaloissa riskiä ei ole.

Perussääntö hallien osalta on, että jos katolla on yli puoli metriä lunta, kannattaa lumi siivota katoilta (siirryt toiseen palveluun) (Ympäristöhallinto).

– Ruotsin vuoristossa on vuosittain 300–500 kilon lumimassoja neliömetrillä. Lunta riittää maailmassa, mutta Suomen oloissa yli 200 kilon massat ovat isoja lukuja, Vehviläinen toteaa.

Lumi ei riko, vaan rakenteiden viat

Bertel Vehviläisen mukaan rakennusten ei periaatteessa pitäisi Suomessa romahtaa lumen painosta koskaan.

– Mutta hallien kattoja on romahtanut keskimäärin kerran vuodessa. Nyt kun lunta tuli paljon, olisin hallin omistajana hieman huolissani ja tarkistaisin kestääkö halli varmasti.

Vehviläinen kertoo, että viat ovat aina olleet romahdustapauksissa rakennevikoja; kuormitus ei ole ylittynyt, mutta vialliset rakenteet ovat pettäneet lumikuorman vuoksi.

Lumimassat eivät Vehviläisen mukaan hupene aivan heti.

– Lumi voi lisääntyä vielä kuukauden verran, varsinkin Pohjois-Suomessa.

Tulevinakaan vuosina lumikuormat eivät Vehviläisen mukaan ainakaan vähene Suomessa.

– Talvet muuttuvat Etelä-Suomessa yhä vähälumisimmiksi. Pohjois-Suomessa ja erityisesti Koillismaan alueella tulevaisuuden lähitalvet saattavat olla nykyistä lumisempia. Kun ilmasto lämpenee, sade lisääntyy.

Rinnekeskusten lumi ei lähde vyörymään

Pohjois-Suomen rinnekeskuksissa lunta on kauttaaltaan lähes metrin verran, Levin suunnalla jopa enemmän.

Kuusamon Rukalla rinneturvallisuudesta vastaava lumiturvallisuuskouluttaja Teemu Torvinen ei ole huolissaan vankasta lumikerroksesta, jonka tiedetään vyöryessään aiheuttavan vaaratilanteita. Torvinen on huolissaan enemmänkin ihmisten tavasta liikkua lumisilla alueilla.

Torvinen sanoo, että hiihtokeskusten rinnealueilla lumivyöryvaara (siirryt toiseen palveluun) (Ilmatieteen laitos) on mitätön. Ihminen aiheuttaa Suomessa vyöryvaaran omalla toiminnallaan.

– Ihmisten liikkuminen vyöryvaarallisilla alueilla rinnealueiden ulkopuolella on lisääntynyt. Nykyisin pääsee erilaisiin maastoihin helposti lumikengillä, vapaalaskun suosio lisääntyy koko ajan eli ihmiset hakeutuvat maastoihin, missä riski kasvaa, Torvinen toteaa.

Lumiturvallisuuskouluttaja Teemu Torvinen tarkkailee maisemaa Rukalla.
Rinneturvallisuuskouluttaja Teemu Torvinen tarkkailee Rukan talvista maastoa. Torvisen mukaan lumivyöryvaara rinnealueilla on lähes mitätön.Ensio Karjalainen / Yle

Kuusamon Konttaisenvaaralla Rukan läheisyydessä yksi ihminen kuoli lumivyöryn alle vuonna 2000.

– Lumivyöryä ei aiheuta paksu lumikerros, vaan se miten lumi on maastoon kerrostunut. Lisäksi lämpötilan vaihtelut vaikuttavat lumimassan käyttäytymiseen, Torvinen sanoo.