Potilaita vaarantava reseptisotku on vain jäävuoren huippu – takkuilevat tietokoneet piinaavat lääkäreitä enemmän kuin kiire

Potilastietojärjestelmien ongelmista on tullut terveydenhuollossa arkipäivää. Lääkäriliiton puheenjohtaja ei kuitenkaan usko, että turtuminen johtaisi välinpitämättömyyteen.

potilastietojärjestelmät
Lääkäri sairaalan käytävällä.
Henrietta Hassinen / Yle

Hankalat ja huonosti toimivat potilastietojärjestelmät kuormittavat lääkäreitä enemmän kuin kiire. Vuonna 2015 lääkäreille tehdyssä laajassa kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) yli 60 prosenttia vastanneista nimesi kuormittavimmaksi tekijäksi työssään monimutkaiset ja kehnosti toimivat tietotekniset laitteet ja ohjelmat. Vasta niiden jälkeen tulivat ajan puute ja tekemättömien töiden paine.

– Koetaan, että se vie aikaa potilaan kohtaamiselta ja potilastyöltä, johon tietysti lääkärit mieluummin panostaisivat aikaa kuin tietojen etsimisene ja kirjaamiseen, sanoo lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju.

Lifecare-potilastietojärjestelmästä on paljastunut parin viime viikon aikana virheitä, jotka ovat jopa uhanneet potilaiden henkeä ja terveyttä. Lääkäriliiton tietoon ei ole aiemmin tullut yhtä vakavia tilanteita kuin Päijät-Hämeessä, jossa järjestelmävirheet sotkivat uusittuja reseptejä ja lääkelistoja.

– En muista ihan tällaista vastaavaa olleen, että tiedot olisivat muuttuneet. Enemmän on keskusteltu joidenkin järjestelmien kohdalla siitä, että tietoja on hankala löytää tai esimerkiksi siitä, näkyykö tietosuojan vuoksi kaikki tieto, jolla on merkitystä, Parkkila-Harju pohtii.

Työntekijät: Johto tietoinen ongelmista

Päijät-Hämeessä on esille on noussut myös kysymys henkilöstön turtumisesta tietojärjestelmäongelmiin. Hyvinvointiyhtymän johtajat ihmettelivät Etelä-Suomen Sanomissa (siirryt toiseen palveluun), miksei henkilöstö ole kertonut ongelmista johdolle.

Henkilöstön edustaja ei sulata syytteitä. Ongelmista on kerrottu ja niiden takia on joustettu äärimmilleen, kuvailee Tehyn pääluottamusmies Mikko Suhonen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tilannetta.

– Haluaisimme hoitaa potilaita, eikä tietokoneita. Esimerkiksi kotihoidon puolella, missä mitoitus on muutenkin ohut, on painettu ongelmien kanssa ylitöitä. On jouduttu ottamaan kynä ja paperi käteen ja kirjaamaan asioita, koska järjestelmään ei ole voinut luottaa.

Lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju ei usko, että lääkärit jättäisivät ilmoittamatta ongelmista sen vuoksi, että niihin olisi turruttu. Hän ei tunne yksityiskohtaisesti Lifecaren reseptiongelmaa, mutta arvelee lääkärien ilmoittavan pulmista, jollei vika ole sellainen, että sitä ei käyttäjä itse edes havaitse.

– Eihän virheestä voi raportoida, jos sitä ei huomaa. Mutta totta kai, jos ohjelmiston toiminnassa tapahtuu selvä virhe, siitä täytyy raportoida ja varmaan tätä tietoisuutta pitää viedä eteenpäin, hän toteaa.

Valviralta toivotaan järeämpiä otteita

Parkkila-Harjun mielestä vastuu potilastietojärjestelmän toimivuudesta on ennen kaikkea järjestelmän toimittajalla. Hänen mielestään ongelmiin olisi hyvä tarttua nykyistä napakammin.

– Toivomme, että valvova viranomainen ottaisi nopeammin tai järeämmin kantaa siihen, voidaanko tällaista toimintaa hyväksyä. Jos Valvira painostaisi, se vaikuttaisi potilastietojärjestelmiin ja toisaalta myös terveydenhuollon organisaatioihin niin, että osattaisiin vaatia järjestelmätoimittajalta enemmän.

Lääkäriliiton puheenjohtaja sanoo kuitenkin ymmärtävänsä, ettei Valviran ole helppo käyttää painostuskeinoja. Valviran käytössä ovat uhkasakko ja lopulta jopa järjestelmän asettaminen käyttökieltoon. Käyttökiellon määrääminen aiheuttaisi kuitenkin isoja vaikeuksia terveyspalveluiden tuottajille.