Kova talous: "Rajat auki työntekijöille – Työperäisen maahanmuuton esteet on purettava"

Jotta kansakunnalla on elättäjiä tulevaisuudessakin, tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

työperäinen maahanmuutto
Kova talous
Kova talous

Suomalaiset vanhenevat ja vauvoja syntyy historiallisen vähän. Samalla maassa on työvoimapula osittain siksi, että osaajia ei ole riittävästi.

Huoltosuhde heikkenee jyrkästi, jos jostain ei saada lisää ihmisiä elättämään vanhenevaa maata.

Keskuskauppakamari on yrittäjien edustaja, joka sanoo työskentelevänsä elinvoimaisemman Suomen puolesta ja rakentavansa parasta mahdollista Suomea.

Kysytään siis sen uudelta toimitusjohtajalta Juho Romakkaniemeltä, mitä pitäisi tehdä nyt, kun myös suomalaisten aivovuoto ulkomaille on kiihtynyt (siirryt toiseen palveluun).

Ulkomailta tuleville pitää luoda kannusteita

Romakkaniemen mukaan yritysten suurin haaste on juuri työvoiman saanti, hän sanoo oheisella videolla.

Osaajien muuttaminen ulkomaille ei ole hänen mielestään vain kielteinen ilmiö.

– Kun suomalaiset pääsevät maailmalle, ja urat etenevät kansainvälisiksi, se kertoo että olemme tehneet jotain oikein. Mutta liikkeen pitää tietysti olla kahdensuuntaista.

Suomen pitää houkutella enemmän työntekijöitä ulkomailta luomalla heille kannusteita niin, että tänne kannattaa tulla tekemään töitä mistä tahansa päin maailmaa, Romakkaniemi sanoo.

– Me tarvitsemme rajat auki työntekijölle. Työperäisen maahamuuton esteet pitäisi purkaa kokonaisuudessaan.

"Byrokratia kertoo ulkomaalaisille, että he eivät ole tervetulleita"

Romakkaniemen mielestä tarveharkinnasta pitäisi luopua työperäisessä maahanmuutossa. Yritysten pitäisi itse saada valita työntekijänsä, myös ulkomailta tulevat.

Nyt tarveharkinnassa katsotaan ensin, onko johonkin työhön saatavissa työvoimaa kotimaasta. Romakkaniemen mielestä se haittaa Suomen työmarkkinoita "laajasti".

– Sen lisäksi erityisosaajien – esimerkiksi pelialan tai ohjelmoinnin ja uusien teknologian huippujen – houkuttelemisessa suurin este on tällä hetkellä byrokratia ja sen hitaus. Se kertoo ulkomaalaisille, että he eivät ole tänne tervetulleita.

Myös viisi kansanedustajaa teki viime vuoden lopulla lakialoitteen (siirryt toiseen palveluun) tarveharkinnasta luopumisesta.

Maksetaanko Suomessa liian pieniä palkkoja?

Toisaalta esimerkiksi Pellervon taloustutkimus PTT arvioi viime viikolla, että puheet työvoimapulasta ovat liioiteltuja. Joihinkin työpaikkoihin ei löydy tekijöitä yksinkertaisesti siksi, että niistä maksetaan liian pientä palkkaa.

Työntekijöiden ja työnantajien käsitykset työstä maksettavasta korvauksesta eivät kohtaa (siirryt toiseen palveluun). Esimerkiksi lastentarhanopettajista on huutava pula osin pienen palkan vuoksi.

Suomalaisten palkat eivät ole kansainvälistä huippua, myöntää Romakkaniemikin. Hän kuitenkin korostaa, että työmarkkinoiden jäykkyyksiä purkamalla eli paikallista sopimista lisäämällä esimerkiksi korkeakoulutettujen palkkoja voitaisiin saada paremmiksi. Suomessa palkat sovitaan yleensä ammattiliitto-, ei yritys- tai yksilötasolla.

– Kun palkat eivät voi liukua alaspäin tuottavuuden heiketessä, niin silloin myös palkkaliukumat ylöspäin vaikeutuvat. On vain tietty palkkasumma, jonka yritys pystyy maksamaan, Romakkaniemi sanoo.

Toisin sanoen, palkkaerojen pitäisi Romakkaniemen mielestä kasvaa työntekijän tuottavuuden mukaan.

– Yritykset maksavat tuottaville työntekijöille mielellään enemmän palkkaa. Palkkaliukumiin tarvitaan kaksi suuntaa. Mutta työtätekevien köyhien ryhmää meille ei saa syntyä. Sosiaaliturvajärjestelmän täytyy seurata mukana.

Numeroarvostelu takaisin peruskouluun

Osaajapulaa voi hoitaa myös koulutuksen kautta. Romakkaniemen mielestä nykyinen hallitus teki strategisen virheen, kun se leikkasi koulutuksesta ja tutkimuksesta "niin paljon kuin se leikkasi".

– Muistuttaisin 1990-luvun alun lama-ajasta, jolloin oli todella kurja julkisen talouden tilanne ja jouduttiin leikkaamaan kaikkialta. Juuri silloin Esko Ahon hallituksessa panostettiin osaamiseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen, jonka hedelmiä sitten vuosikymmenen lopulla päästiin keräämään.

Suomen ainoa pysyvä kilpailuetu on Romakkaniemen mielestä "korviemme välissä".

– Meidän pitää pystyä investoimaan inhimilliseen pääomaan ja varmistaa, että yksikään suomalainen lapsi ja nuori ei jää jälkeen sen takia, että järjestelmä hänet hukkaa.

Suomessa on oltu Romakkaniemen mielestä liian itsetyytyväisiä peruskouluun. Hyvä Pisa-menestys loi mielikuvan, että olemme täydellisiä.

– No nyt Pisa-tuloksissa kärkipaikoille rynnii sellaisia maita kuin Singapore tai Japani, joiden järjestelmien vahvuudet perustuvat kovaan työntekoon ja matemaattisten ja kieliaineiden systemaattiseen opiskeluun heti koulu-uran alusta lähtien, ja myös sen mittaamiseen tarkasti. Meillä on menty näissä osa-alueissa viime vuosikymmeninä tismalleen päinvastaiseen suuntaan.

Katso oheiseltä Kova talous -videolta, miten Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemi perustelee numeroarvosanojen käyttöönottoa jo peruskoulun ensimmäiseltä luokalta lähtien.

Kova talous on Yle Uutisten taloustoimituksen sarja, jossa on joka toinen maanantai ajankohtainen haastattelu. Joka toinen maanantai sarjassa on tiivis video, jolla avataan talouden pinnan alla vaikuttavia ilmiöitä.