1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. arkeologia

Tutkimus: Hittituotteet houkuttelivat kauppamatkalle jo 320 000 vuotta sitten

Kenian arkeologisten löytöjen joukossa ovat "maailman vanhimmat värikynät".

arkeologia
Kolme käsikirvestä ja viisi kaavinta ja kärkeä.
Olorgesailien käsikirveet olivat yleistyökaluja, ennen kuin ryhdyttiin valmistamaan työkaluja eri tarkoituksiin.Human Origins -ohjelma / Smithsonian-inistituutti

Muodikkaat tavarat houkuttelivat varhaiset esivanhempamme kauas ostoksille paljon aiemmin kuin tähän saakka on oletettu, kertoo tuore kolmen tutkimuksen sarja.

320 000 vuoden takaisessa Itä-Afrikassa himoittuja hittituotteita olivat luonnon väriaineet ja oman aikansa edistyneet kivityökalut. Niitä päätyi kauaksi paikoilta, joista saatiin niiden materiaalia, osoittaa yhdysvaltalaisen Smithsonian-instuutin (siirryt toiseen palveluun) luonnonhistoriallisen museon johtama tutkimus.

Löydöt ovat Etelä-Keniasta Olorgesailiesta, jossa on säilynyt merkkejä ihmiselämästä 1,2 miljoonan vuoden ajalta.

Myllerryksissä toisten tuki oli tarpeen

Elämäntyyli Olorgesailiessa oli hyvin samanlainen satojen tuhansien vuosien ajan. Yleistyökaluna oli iso kivinen käsikirves, jolla jo Homo erectus oli hoidellut askareitaan ennen Homo sapiensia.

360 000 vuotta sitten ilmasto muuttui hyvin epävakaaksi. Kuivat ja kosteat ajanjaksot vaihtelivat rajusti, ja maanjäristykset ja tulivuoret myllersivät maisemaa toistuvasti. Esimerkiksi nisäkäslajeista katosi tuon siirtymäkauden aikana 85 prosenttia.

Itä-Afrikasta löydetyt vanhimmat nykyihmisen fossiilit ovat 200 000 vuoden takaa. Vaikka sitä vanhemmat luut puuttuvat, ihmiset jättivät "kivisiä käyntikortteja", kuten yhtä tutkimusta johtanut Rick Potts työkalulöytöjä nimittää.

Arvaamattomissa oloissa ihmistä auttoi, jos hän pystyi hankkimaan elantoa uuden teknologian, sosiaalisten vaihtoverkostojen ja symbolisen kommunikoinnin alkeiden avulla, kertoo Science (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä julkaistu tutkimussarja.

Muutokset vaativat uudenlaista ajattelua ja aiempaa monimutkaisempaa sosiaalista kanssakäymistä, mikä saattoi olla ratkaisevaa lajimme erkaantumisessa omalle kehitystielleen, sanoo Olorgiesailien muinaiselämään kolmen vuosikymmenen ajan perehtynyt Potts Smithsonianin Human Origins -ohjelmasta. (siirryt toiseen palveluun)

Laavakivi oli huippumateriaali

Viitisentoista vuotta sitten Pottsin ja hänen kollegojensa tutkimusryhmä löysi Olorgiesailiesta joukon työkaluja, jotka olivat pienempiä, muodoltaan moninaisempia ja huolellisemmin työstettyjä kuin varrettomat käsikirveet.

Monet olivat kärkiä, jotka oli kiinnitetty varteen ja ehkä tarkoitettu singottaviksi kohti riistaa. Toiset oli muotoiltu kaapimiksi ja naskaleiksi. Isotooppiajoitus tuotti yllätyksen: työkalut oli tehty peräti 305 000–320 000 vuotta sitten.

Ruohikkoa, jonka takana häämöttää vuori.
Olorgesailiessa on eletty ihmiselämää yli miljoona vuotta.Rossignol Benoît / CC BY-SA 3.0

Vielä suurempi yllätys oli työkalujen materiaali. 50–60 prosenttia ei ollutkaan paikallista kiveä, vaan kvarsipitoista laavakiveä, obsidiaania, jollaista Olorgiesailiessa ei ollut. Teräväsärmäistä obsidiaania löytyi myös työstämättöminä murikoina.

Kemiallinen analyysi osoitti, että materiaali oli peräisin noin 25–90 kilometrin päästä Olorgiesailiesta useista eri suunnista.

Vaikeassa maastossa tuskin tehtiin harrastuksen vuoksi tällaisia patikkamatkoja, ja arvostettuja materiaaleja tuskin kuljeteltiin sattumanvaraisesti. Tutkijat päättelevätkin, että niitä varten luotiin vaihtokaupan verkosto sata tuhatta vuotta aiemmin kuin tähän saakka on luultu.

Oliko väri symboli, kuten nytkin?

Tutkimuspaikoilta löytyi myös mangaania ja okraa, joista saa mustaa ja punaista väriainetta – siis maailman vanhimmat tunnetut värikynät.

Myös ne osoittautuivat tuontitavaraksi, sillä niiden synty oli vaatinut suolavettä, jota Olorgiesailiessa ei ollut. Lähimmälle tällaiselle järvelle oli miltei 30 kilometriä.

– Emme tiedä, mihin värejä käytettiin, mutta arkeologiassa on usein päätelty, että värinkäyttö oli monimutkaisen symbolisen kommunikaation perusta. Niillä saatettiin viestiä kuulumisesta johonkin ryhmään, samalla tavoin kuin nykyäänkin vaatteiden tai lippujen väreillä, sanoo Rick Potts.

Lue seuraavaksi