Vaatejätti H&M:n vastainen somekampanja leviää – käytti graffitia mainoksessaan salaa

Hennes & Mauritz käytti markkinoinnissaan valokuvaa, jossa näkyy taustalla katutaiteilija Revokin graffiti. Taiteilija valitti asiasta, ja vaatekonserni nosti oikeusjutun häntä vastaan. Kuinka suojattua katutaide Suomessa on?

H&M
Kuvakaappaus hm.com-nettisivuilta aiheesta.
H&M:n ”New Routine” –urheilumerkin mainos on kuvattu Brooklynissä, New Yorkissa. Kuvassa miesmalli temppuilee graffititaiteilija Revokin maalaaman muraalin edessä. Kaupunki poisti muraalin hiljan. Kuvakaappaus hm.com-nettisivuilta aiheesta.hm.com

Ruotsalainen, maailmanlaajuisesti toimiva vaatekonserni Hennes & Mauritz on jälleen myrskynsilmässä.

Pöly on hädin tuskin laskeutunut alkuvuoden rasismikohusta. Sen aiheutti H&M:n mainos, jossa tummaihoinen pikkupoika poseerasi hupparissa. Siinä luki: Viidakon siistein apina.

Nyt konsernia syytetään katutaiteen väheksynnästä ja tekijänoikeuksien polkemisesta.

Uuden kalabaliikin syynä on jälleen mainos. Tällä kertaa H&M:n vaatemallin taustalla on yhdysvaltalaisen katutaiteilijan Jason ”Revok” Williamsin graffiti. Muotitalo kuvasi mainoksen kysymättä taiteilijalta lupaa.

Revok ei tästä pitänyt. Hän valitti asiasta H&M:lle.

Vaatekonserni ei valituksia kuunnellut, vaan lähti oikeusteitse ajamaan ajatusta, että tekijänoikeus ei suojaa laittomia teoksia – kuten graffiteja ja katutaidetta. Minkä tahansa tahon on saatava käyttää niitä maksutta ja lupaa kysymättä omiin tarkoituksiinsa.

Tässä vaiheessa someen alkoi tulvia maailmalta H&M:n vastaisia protesteja ja katutaiteilijoiden kehotuksia vastarintaan muotitaloa vastaan. Muun muassa Instagramissa on nousussa tunniste #BoycottHm.

Kuvakaappaus thewallculcha-profiilin Instagram-tililtä.
Kuvakaappaus thewallculcha-profiilin Instagram-tililtä.instagram.com/thewallculcha

Graffititaiteilija Revokin puolustajien mukaan miljoonat muraalit, graffitit ja muu katutaide maailmassa ovat vaarassa jäädä oman onnensa nojaan, suojatta, jos Hennes & Mauritz saa tahtonsa oikeudessa läpi.

Postauksissa tähdennetään, että katutaiteilijat haluavat jakaa taiteensa yleisön kanssa. He eivät halua, että jotkut ulkopuoliset tekevät teoksilla rahaa.

H&M käänsi kelkkansa ja pyytää anteeksi

Viimeisin käänne jupakassa nähtiin eilen torstaina. Sen lienee aiheuttanut maailmanlaajuinen boikottiaalto.

Amerikkalaisen uutissivusto HuffPostin (siirryt toiseen palveluun)mukaan H&M ilmoitti katuvansa toimintaansa ja luopuvansa kanteestaan graffititaiteilija Revokia vastaan.

Konserni sanoo kirjeessään HuffPostille arvostavansa luovuutta ja taiteen ainutkertaisuutta, esitetään sitä millä tavalla tahansa. "Tarkoituksemme ei ollut nostattaa keskustelua katutaiteen laillisuudesta”, H&M jatkaa ja kertoo koettavansa nyt päästä sopimukseen taiteilijan kanssa.

Muoti ja katutaide ovat ennenkin olleet tukkanuottasilla.

Muun muassa vuonna 2016 italialainen Moschinon muotitalo kävi oikeutta yhdysvaltalaisen graffititaiteilija Rimen teoksen käytöstä. Tuolloin oikeus totesi sellaisen taiteen olevan lainsuojatonta, joka syntyy vandalismista ja rajojen luvattomasta ylityksestä.

Kuvakaappaus hm.com-nettisivuilta aiheesta.
H&M ilmoittaa liikeideakseen myydä muotia paitsi parhaaseen hintaan myös vastuullisesti. Kuvakaappaus hm.com-nettisivuilta aiheesta.hm.com

Suomessa graffiti on yhtä suojattua kuin Sibeliusmonumentti

Muraaleilla, graffiteilla ja katutaiteella on Suomessa samanlainen suoja kuin millä tahansa muulla kuvataideteoksella. Näin kertoo Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvaston toiminnanjohtaja Tommi Nilsson.

– Tekijänoikeudellisen suojan piirissä ovat kaikki teokset, joiden teoskynnys ylittyy. Se tarkoittaa teoksia, jotka ovat riittävän itsenäisen ja omaperäisen työn tuloksia, Nilsson selittää.

Tekijänoikeussuoja syntyy riippumatta siitä, minkälaiselle alustalle teos on luotu.

Kun katutaiteen ja graffitien teoskynnys ylittyy, niitä ei voi käyttää tai kopioida ilman tekijän lupaa.

Julkisella paikalla tai sen välittömässä läheisyydessä olevaa teosta saa kuvata vapaasti, mutta kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa ilman oikeudenhaltijan lupaa. Tämä koskee niin Sibeliusmonumenttia kuin graffitiakin.

Nilssonin mukaan kuvataiteen tekijänoikeuskiistat ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Hennes & Mauritzin tapauksen hän varovasti tuomitsee.

– Jos suurella kaupallisella toimijalla on intressi ottaa visuaalista sisältöä tuotteensa kauppaamiseksi, se sisältö on mitä todennäköisimmin teoskynnyksen ylittävä. Silloin sen käyttö on korvattava.

Eikö tekijänoikeussuojan syntyyn vaikuta se, että teos on tehty luvatta, toisen omaisuuteen?

Ei, Nilsson sanoo. Tekijänoikeus on itsenäisen, omaperäisen muodon suojaa. Se ei riipu siitä, onko se tehty esimerkiksi julkiselle paikalle, kuten graffitit usein.

Entä junatöherrykset?

– Sellaiset tuotokset talojen seinissä tai junan kyljessä, joiden ilmiasu on triviaalia, ei omaperäistä eikä itsenäistä, eivät kuulu suojan piiriin.

Se, että joku tuottaa teoksen julkiselle paikalle ilman lupaa, ei vielä poista teoksen tekijänoikeussuojaa.

Tommi Nilsson

Nilssonin mukaan graffitit on useimmiten tehty hyvin huolella ja siten, että ne ylittävät teoskynnyksen.

Se, että joku tuottaa teoksen julkiselle paikalle ilman lupaa, ei vielä poista teoksen tekijänoikeussuojaa. Tekijä tosin saattaa olla korvausvelvollinen, jos on esimerkiksi vahingoittanut ympäristöä, kun teos on syntynyt.

Entä, jos naapurin seinään on yöllä ilmestynyt graffiti? Saako hän halutessaan pestä sen pois?

– Kyllä. Talon omistaja omistaa myös seinäänsä tehdyn teoksen. Hän voi tuhota sen, mutta tekijänoikeuksia talon omistajalla ei teokseen ole.

Lue myös:

Brooklyn Lawsuit Asks if Illegal Graffiti Is Protected by Copyright Law (siirryt toiseen palveluun)

Why that story about H&M stealing graffiti isn’t so simple (siirryt toiseen palveluun)