Sadattuhannet suomalaiset haaveilevat omasta mökistä – tässä neljä tapaa päästä kiinni mökkeilyyn

Mökkielämä houkuttaa. Ostaisitko, rakentaisitko, vuokraisitko vai jäisitkö odottamaan perintöä?

mökkeily
Näkymä mökiltä järvelle.
Ismo Pekkarinen / AOP

Lähes joka toisella suomalaisella on käytössään mökki, joko oma tai sukulaisen paikka. Niistäkin, joilla ei mökkiä ole, joka viides haaveilee sellaisen ostamisesta, kertoo 2015 tehty kysely. (siirryt toiseen palveluun)Moni pohtii, onko oma mökki unelmien täyttymys vai lopulta kuitenkin työleiri.

Ehkäpä pelkkä vuokraaminen tyydyttäisi mökkeilyhimon? Joillekin oma mökki on niin suuri haave, että sille halutaan ostaa täydellinen paikka ja rakentaa, mitä itse haluaa. Ja sitten on se viidennes suomalaisista, jotka odottavat mökkiä perinnöksi.

Esittelemme eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet.

1. Ostaisitko ikioman mökin? “Haaveilin tästä kauan, ja nyt olen mökillä joka viikonloppu”

Maisema mökkirannasta järvelle
Hautala halusi mökin sen verran suuren järven rannalta, että järvellä voi ajaa moottoriveneellä.Jari Hautalan kotialbumi

Mäntsäläläinen kiinteistövälittäjä Jari Hautala pääsi mökkeilyn makuun lapsena. Vanhemmat vuokrasivat perheelle mökin joka kesä kymmenen vuoden ajan. Sen jälkeen mökillä tuli vietettyä viikonloppuja kaveriporukassa silloin tällöin. Ajatus omasta mökistä kyti kauan.

– Yhtä-äkkiä huomasimme, että rantamökithän on hinnallisesti saavutettavissa ja aika ostamiselle oli sopiva.

Hautala osti mökin Mäntyharjulta puolentoista tunnin ajomatkan päästä kotoaan. Hän kävi katsomassa kymmenkuntaa mökkiä, mutta lopulta keskisuuren järven, Siikasen rannalta löytyi unelmien paikka.

– Paikka oli nimenomaan se mihin ihastuimme. Mökki on 15-neliöinen, ja alusta asti oli selvää, että rakennamme lisää ajan kanssa, Hautala sanoo.

Hautala remontoi ja rakentaa itse. Hautalan elämä on hektistä, ja puuhailu mökillä on mieleistä vastapainoa arjelle. Hän jo ehtinyt rakentaa tontille aitan. Monen pelkoa siitä, että oma mökki on työleiri, Hautala ei allekirjoita.

– Koen sen tosi rentouttavaksi. Olen menossa nytkin viikonlopuksi rakentamaan laituria. Mutta jos ei tykkää käsillä tekemisestä tai se ei ole itselle ominaista, ja vielä mökkeilee harvoin, niin vuokramökki on fiksumpi vaihtoehto.

Miksi maksaa mökistä vuokraa jollekulle toiselle kun voi maksaa itselleen?

Mökin ostanut Jari Hautala

Oman mökin myötä Hautala on hurahtanut mökkeilyyn täysillä. Hän on mökillä lähes joka viikonloppu.

– Nyt kun oli kovat pakkaset, niin mökissä oli sisällä -8 pakkasta, kun menin sinne. Aamun mennessä oli lämmennyt 12 asteeseen. Ei ollut hirveän lämmin, mies nauraa.

Lähes joka viides suomalainen suunnittelee mökin hankkimista. Mökkikauppa on käynyt suurin piirtein tasaisena jo vuosikymmenen. Hinnat nousivat hetkeksi 2010-luvun alussa niin, että mökistä sai maksaa parhaimmillaan keskimäärin liki 123 000 euroa. Viime vuonna mökin keskimääräinen hinta oli 114 000 euroa. Lapsuuden vuokramökki-kokemuksista huolimatta Hautala halusi ostaa nimenomaan oman mökin.

– Miksi maksaa jollekulle toiselle kun voi maksaa itselleen? Vuokraaminen voi olla kuukausikuluissa edullisempaa kuin omistaminen. Mutta 20 vuoden päästä mökin omistajalla on pääomaa, vuokraajalla ei, Hautala perustelee.

Pankit suhtautuvat mökkilainan myöntämiseen usein nihkeämmin kuin asuntolainaan. Mökkilaina voi olla myös myös kalliimpaa. Mökin vakuusarvo on monesti vain 60 prosenttia kun se asunnoissa on yleisesti 70 prosenttia. Lisäksi useat pankit vaativat, että lisävakuudet ovat mökkilainassa kiinteää omaisuutta, eikä henkilötakauksia.

Hautala ei koe ottaneensa mökin ostossa isoa riskiä. Kiinteistövälittäjänä hän kehottaa kuitenkin ottamaan selvää esimerkiksi millaisella alueella mökki on, missä kunnossa mökki on ja millaisen vesistön rannassa se sijaitsee.

2. Osta täydellinen ranta ja rakenna mieleisesi – “Tämä on 100 prosenttisesti minun suunnittelemani”

Ville Punavaara mökkinsä terassilla.
Punavaaran lomakoti valmistui juuri ennen talvea. Siitä saattaa vielä tulla vakituinen koti, niin mieleinen paikka Punavaaralle on.Riina Kasurinen/Yle

Mikkeliläinen Ville Punavaara istui vuokramökin terassilla. Hän ei ollut koskaan ollut mökki-ihminen, mutta katsoessaan ilta-aurinkoa järven rannassa, Punavaara alkoi tuntea vetoa elämään luonnossa.

– Päätin, että nyt rakennetaan mökki.

Punavaara ryhtyi saman tien etsimään mieleistään tonttia. Sen pitäisi olla riittävän lähellä kotia, soratietä ei mökille viitsisi ajaa kilometrikaupalla, tontin soisi olevan tasainen ja mielellään ison järven rannalla. Sellaisia ovat suomalaiset halunneet jo aikojen alusta saakka. Niinpä niitä on vähän. Mitä etelämmäs Suomessa mennään, sitä vaikeampi on löytää vapaata rantaviivaa Punavaaran kriteereillä.

– Kivikkoiset tai kallioiset paikat eli haastavat maastot olivat vähän edullisempia kuin mäntykankaiset tontit. Myös rantaviivan pituus määrittelee tonttien hintoja, Punavaara kertoo kokemuksistaan.

Tonttia etsiessä on syytä ottaa huomioon myös kaavoitus, vesistön laatu ja mahdolliset kiinteistöön kuuluvat rasitteet.

Rantapaikat eivät ainakaan tästä lisäänny. Pidemmällä tähtäimellä arvo voi jopa nousta.

Mökin rakentanut Ville Punavaara

Netissä riittämiin selailtuaan Punavaara löysi mieleisensä paikan Hirvensalmelta Puulan rannalta. Ajomatkaa Punavaaran kotiin Mikkeliin tulee alle puoli tuntia, ja Helsinkiin kaksi ja puoli tuntia. Tontit alueella maksavat muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Viime vuonna alle kahden hehtaarin suuruisen rantatontin hinta oli Suomessa keskimäärin noin 60 000 euroa. Mitä lähempänä Helsinkiä, sitä kalliimpi tontti. Ja sitä vaikeampi on löytää mieleinen, hyvärantainen paikka.

Punavaara suunnitteli pienen omakotitalon kokoisen talviasuttavan loma-asunnon alusta loppuun asti itse. Mökissä on ikkunoita lattiasta kattoon joka huoneessa, sillä Punavaara halusi luonnon lähelle.

– Suunnittelu oli hyvää vastapainoa työlle ja meni harrastuksesta vaikka olikin raskasta. Tämä on sataprosenttisesti minun suunnittelemani.

Loma-asunnolle tuli hintaa suurin piirtein sen verran, mitä pienen omakotitalon rakentaminen maksaisi. Ja tontin hinta päälle. Lainan saanti tontin ostoon ja uuden mökin rakentamiseen voi olla vaikeampaa kuin valmiin mökin ostoon. Joissakin pankeissa tontti itsessään kelpaa vakuudeksi vain 50 prosenttiin kauppahinnasta, joten vakuuksia tarvitaan enemmän kuin valmiin kohteen kaupassa. Riskiä nostaa se, että aina kun tehdään uutta, voivat kustannukset karata käsistä. Riskinhallinnassa tärkeintä on tässäkin tapauksessa sijainti.

Punavaara sanoo, että riskiä on vaikea arvioida. Uuden rakennuksen arvo välttämättä nouse.

– Toisaalta rantapaikat eivät ainakaan tästä lisäänny. Pidemmällä tähtäimellä arvo voi jopa nousta.

3. Jos sittenkin vain vuokraisit? “Ihanaa tulla kotiin, kun ei ole jälkipyykkiä”

Mies ui talvisessa järvessä
Westerlundit viettävät mökkielämää nauttien ystävien kanssa luonnosta.Westerlundien kotialbumi

Mikkeliläiset Kaisa ja Jan-Erik Westerlund tykkäävät viettää vapaa-aikaa mökillä. Mökillä nautitaan luonnosta, istutaan paljussa ja syödään hyvin ystävien ja perheen kanssa. Mökillä myös vietetään omat ja kavereiden juhlat, joihin kaikki voivat osallistua omissa virttyneissä verkkareissaan. Tästä kaikesta huolimatta Westerlundien mielessä ei ole koskaan käynyt oman mökin ostaminen.

– Me tykätään mökkeilystä ja emme tykkää mökkeilystä. Elämä on niin hektistä, että hyvä kun kotona kerkiää olemaan. Olisi stressaavaa asua kahta paikkaa, Kaisa Westerlund kertoo.

Westerlundit vuokraavat mökin muutaman kerran vuodessa. Mökki on aina sama, iso ja tasokas loma-asunto vartin päässä Mikkelin keskustasta. Varaa isoon laatumökkiin on, koska mökki vuokrataan aina isommalla porukalla. Kaikilla on omat huoneet, kaikki tuovat omat lakanat ja hommat jaetaan.

– Viikonlopun jälkeen on ihana tulla kotiin kun ei ole kymmenen ihmisen lakanoita pestävänä ja kaikkea jälkisiivousta tehtävänä.

Kun vuokraa ison mökin, kaikilla on tilaa olla lämpimässä eikä itikoiden syöttinä.

Mökkiä vuokraava Kaisa Westerlund

Westerlundit eivät halua kantaa huolta mökin siivoamisesta, haravoinnista tai siitä onko mökillä käynyt varkaita vai onko ukkosmyrsky ehkä kaatanut puun mökin päälle. Pari vuotta sitten Westerlundit viettivät viikonlopun sukulaisen mökillä, joka on tavallinen, pienehkö mökki eikä suuren suuri loma-asunto, jota he yleensä vuokraavat. Vettä satoi koko viikonlopun ja porukka joutui nyhjöttämään sisällä pienissä tiloissa.

– Mietin, että tätäkö me muka halutaan? No ei! Kun varaa tasokkaan, ison mökin niin siellä on kaikki edellytykset, että voi olla lämpimässä ilman itikoiden syötävänä istumista, Westerlund sanoo.

Vuokramökkejä löytyy helposti netistä. Mökkivuokraa Westerlundit pulittavat muiden mökkivieraiden kanssa noin 600 euroa yhdestä viikonlopusta. He arvostavat sitä, ettei heidän tarvitse murehtia sähkölaskuista, vakuutuksista eikä korjauksista.

Mökin vuokraaminen vaatii enemmän suunnitelmallisuutta kuin oman mökin käyttö. Westerlundit varaavat mökin aina saman tien jo seuraavaa vierailua varten.

– Juhannusta me harvoin vietetäänköön vuokramökillä. Silloinhan ne on kaikki ihan tupaten täynnä.

4. Jää odottamaan suvun mökkiä perinnöksi – Asianajaja: “Yllättävät asiat aiheuttavat hankaluuksia”

Lakatut varpaankynnet, ihminen riippumatossa.
Hanna Lumme / Yle

Itä-Suomen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2015 tekemän kyselyn perusteella joka viides suomalainen odottaa, että hän itse tai joku hänen perheenjäsenistään saa kesämökin perintönä. Lapsuudenmuistoja tulvivan kesäpaikan periminen voi kuulostaa helpolta ratkaisulta päästä kiinni omaan mökkiin. Se ei silti välttämättä ole ongelmatonta.

Mikkelissä toimiva asianajaja Markku Lindblad on työssään usein mukana ratkomassa perinnöksi jääneen kesämökin kohtaloa. Mökki on monesti usean sisaruksen lapsuuden muistoja tulviva paikka. Niinpä voi olla vaikea päättää kuka mökin saa. Lindbladin mukaan tilanteet sujuvat useimmiten asia edellä, mutta eivät aina. Tunnearvot nousevat helposti esiin.

– Ulkopuolisesta kinailu vaikuttaa joskus epärationaaliselta. Siinä purkautuu muitakin tunteita, varsinkin jos kumpikaan vanhemmista ei ole enää suodattimena, Lindblad sanoo.

Syytä on muistaa sekin, ettei mökin periminenkään ei ole ilmaista. Perunkirjoituksessa mökille määritellään arvo, jonka perusteella verottaja perii perintöveroa. Esimerkiksi näin: Maija perii mökin isältään. Mökin arvoksi määritetään 85 000 euroa. Verottajalta rapsahtaa Maijalle 6750 euron lasku. Jos mökin perii kaukaisemmalta sukulaiselta voi perintövero olla vielä kymppitonnin suurempi.

Tilanne jää helposti inttämiseksi, kun vanhemmat eivät enää ole paikalla kertomassa tahtoaan.

Asianajaja Markku Lindblad

Lindblad suosittelee, että mökin siirtymiseen sukupolvelta toiselle varaudutaan niin varhain kuin mahdollista. Vanhemmat voivat esimerkiksi siirtää mökin jo elinaikanaan lapselleen lahjakirjalla. Jos vanhemmat elävät vähintään kolme vuotta lahjakirjan laatimisen jälkeen, ei mökistä peritä lainkaan perintöveroa vaan kevyempää lahjaveroa.

– Suosittelen käyttämään lakimiestä lahjakirjan laatimisessa. Yllättävät asiat ja yksittäiset lauseet aiheuttavat hankaluuksia näissä tilanteissa, Lindblad sanoo.

Huolimattomasti laaditussa lahjakirjassa voi jäädä esimerkiksi epäselväksi huomioidaanko mökin arvo myöhemmin perinnönjaossa vai ei.

Samoin testamentti pitäisi laatia tarkkaan, eikä jättää siihen tulkinnanvaraa. Jos yksi sisarus saa mökin, toinen rantatontin ja kolmas niemenkärjen, pitäisi testamentissa olla karttaliitteenä tieto siitä, kuinka paljon maata kullekin annettavaan tonttiin kuuluu.

– Sillä voidaan säästää jälkipolvia säätämiseltä. Osapuolet voivat olla sitä mieltä, että tottakai tarkoitus oli se ja se. Tilanne jää helposti inttämiseksi, kun vanhemmat eivät enää ole paikalla kertomassa tahtoaan.