Osakesijoittajan onni on messevä osinko, mutta sen taustat kannattaa silti tutkia

Pörssiyhtiöt päättävät lähiviikkoina yhtiökokouksissaan voitonjaosta eli osinkojen määrästä.

sijoittaminen
grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Osakesijoittaminen on tunnetusti riskialtis, mutta samalla myös hyvin suosittu sijoittamisen tapa. Suosion taustalla lienee osakesijoittamisen helppous ja toiveet isoista voitoista, jos tulkitsee tai arvaa markkinan liikkeet oikein.

Hyvin perinteinen yksittäinen peruste sijoittaa osakkeisiin ovat osingot. Osakeyhtiöt jakavat osan liiketoiminnasta syntyneistä voitoistaan omistajille tavallisimmin juuri osinkona.

Mutta onko iso osinko sellaisenaan riittävän hyvä perustelu hankkia tietyn pörssiyhtiön osakkeita?

– Osinko on osakkeiden arvonnousua vakaampi tuoton komponentti, joten sen riski-tuottosuhde on erinomainen, analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien keskusliitosta vastaa.

Minulla syttyy varoitusvalo, jos osinko on maksettu velalla.

Niina Bergring

Osinkosijoittamisen perusajatus on, että hyvää osinkoa maksava yhtiö ostetaan salkkuun pitkäksi ajaksi. Puhutaan osta ja pidä -periaatteesta.

– Tutkimukset ovat osoittaneet osta ja pidä -strategian olevan monelle paras valinta, koska ostojen ja myyntien ajoittaminen on haastavaa. Yhdysvaltain osakemarkkinoilla keskimääräistä korkeampaa osinkoa maksavien yhtiöiden kokonaistuotto on ollut indeksiä parempi viime vuosikymmeninä, Huovinen sanoo.

Moni piensijoittaja turvaa juuri tähän tietoon, vaikka menneet tuotot eivät ole tae tulevista eikä semminkään Yhdysvaltain osakemarkkinoiden tuotot Suomen vastaavista. Vakaat ja suuret pörssiyhtiöt pystyvät kuitenkin usein pitämään yllä hyvää osinkopolitiikkaa huonoinakin aikoina.

Suursijoittajakin pitää osingoista, mutta yhtiöiden läpivalaisussa ne ovat vain yksi osa muiden joukossa. Etenkin miljardisalkkua vaaliva eläkeyhtiö käyttää paljon aikaa hyvien sijoituskohteiden etsintään.

– Kun salkunhoitaja arvioi yksittäisiä yhtiöitä, hän miettii osingon ja yhtiön arvostuksen välistä yhtälöä, sijoitusjohtaja Niina Bergring eläkeyhtiö Veritaksesta kertoo.

Veritas sijoittaa suoraan kotimaisiin pörssiyhtiöihin. Ulkomaisiin yhtiöihin sijoitetaan rahastojen kautta. Veritaksen sijoitussalkku on noin 3,2 miljardia euroa, josta hyvän matkaa reilu kolmannes on sijoitettu osakkeisiin. Vuosien varrella yhtiössä on huomattu osingon merkitys tuoton tuojana.

– Pitkässä ajanjaksossa osaketuotoista suurempi osa syntyy osingoista kuin osakkeen arvonmuutoksesta. Osinko on iso osa teoreettista osaketuotto-odotusta, Bergring sanoo.

Minulla syttyy varoitusvalo, jos osinko on maksettu velalla.

Niina Bergring

Eläkesijoittajana Bergring muistuttaa kuitenkin moneen kertaan siitä, että yhtiöt on tutkittava kivijalkaa myöten ennen sijoituspäätöstä, koska hyvä osinkokin voi olla petollisella pohjalla.

– Mietin aina, jos joku yhtiö maksaa hyvää osinkoa, onko se maksettu kassavirrasta vai velalla, jolloin syttyy varoitusvalo. Varsinkin Yhdysvalloissa on viime aikoina otettu velkaa ja maksettu isoja osinkoja. Sehän ei ole kestävää toimintaa pitkän aikavälin sijoittajan kannalta.

Kassavirralla tarkoitetaan yksinkertaistaen rahamäärää, jonka yritys saa itselleen myynnistään ja toisaalta maksaa ulos kuluistaan

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Niina Bergring muistuttaa myös, että iso osinko voi kertoa siitä, että yhtiön hinku kasvaa on hiipunut. Sekään ei ole hyvä viesti pitkäaikaiselle sijoittajalle, koska tuotto-odotukset nojaavat pitkälti yhtiön kasvuun.

– Yhtiö, joka maksaa korkeaa osinkoa eikä sijoita tulevaisuuden kasvuun, saattaa olla erittäin vaarallinen yhtiö pitkällä aikavälillä.

Moni sijoittaja arvostaakin sitä, että yhtiö pitää osingon maltillisena ja sijoittaa voittovarojaan mieluummin uusiin investointeihin ja tuotekehitykseen. Tämä on pitkäaikaisen sijoittajan mieleen, koska yhtiö todennäköisesti kasvattaa myös arvoaan.

Pörssiyhtiöt ilmoittavat oman osinkopolitiikkansa omilla nettisivuillaan varsin avoimesti. Toiset jakavat voitostaan osinkoina selvästi alle puolet, toiset jopa 80 prosenttia.

Toisaalta osinkojen jakaminen ei ole mikään automaatti. Jos liiketoiminta on sujunut kehnosti tai valunut peräti tappiolle, ei välttämättä jää jaettavaakaan. Tämä tuli tutuksi kansanosake Nokian omistajille yhtiön tuskien taipaleella. Riski realisoitui.

Yleisesti osingot maksetaan keväällä sen jälkeen, kun yhtiöt ovat pitäneet yhtiökokouksensa, jossa osingonmaksusta päätetään.

*Lue myös: *Pörssiyhtiöille jäämässä enemmän sukanvarteen kasvavasta osinkopotista huolimatta

Analyytikolla odotukset erittäin hyvästä tuloskaudesta – Kone avasi kauden tuloslaskulla, tilaukset kasvussa

Sijoitusammattilaiset: Pörssi jatkaa nousuaan ja osinkokevät on viime vuotta anteliaampi