"Haluamme pitää maaseudun elinvoimaisena" – tuet vauhdittavat jo kuminan vientiä ja paneelien maalausta

Seitsemän vuoden aikana Hämeessä on tavoitteena luoda maaseudulle 350 uutta työpaikkaa maaseuturahaston tuilla. Tavoite voi hyvinkin toteutua.

Uusien työpaikkojen luonti
Mies työskentelee kuminan jatkojalostusyrityksessä
Timo Leponiemi / Yle

Suomen suurin kuminan jatkojalostaja, Riihimäellä toimiva Trans Farm sai ensimmäisen kerran maaseuturahaston tukea vuonna 2005, kun se oli laajentamassa toimintaansa ja rakentamassa uutta hallia Riihimäelle.

– Ilman tätä tukea meidän olisi ollut mahdotonta lähteä Riihimäelle. Sen jälkeen olemme saaneet tukea puolentusinaa kertaa konehankintoihin ja laajennuksiin. Yhteistyö Ely-keskuksen kanssa on toiminut hyvin, kiittelee toimitusjohtaja Jyrki Leppälä.

Maaseuturahaston tuet ovat osa Manner-Suomen kehittämisohjelmaa. Trans Farm on saanut tukea kolmen miljoonan euron investointeihinsa noin miljoona euroa. Tuet ovat vauhdittaneet yrityksen laajentumista.

– Uudet hankinnat olisivat kenties toteutuneet muutenkin, mutta pienempinä tai myöhemmin.

Kumina on Suomen vientivaltti

Suomessa viljellään kuminaa noin 24 000 hehtaarin alalla eli runsaalla prosentilla Suomen peltopinta-alasta. Trans Farm vastaanottaa kuminaa 15 000 hehtaarin alalta eli se käsittelee yli puolet Suomessa tuotettavasta kuminasta.

Kun Suomen osuus kuminan maailmanmarkkinoista on neljäsosa tai jopa yli, merkittävä osa maailmalla käytettävästä kuminasta on pakattu Riihimäellä. Kuminaa käytetään muun muassa leivässä ja akvaviitissa mausteena.

Trans Farm on keskittynyt nimenomaan kuminaan, toisin kuin monet sen kilpailijat, jotka käsittelevät esimerkiksi pippuria ja korianteria. Leppälä huomauttaakin, ettei heidän kuminansa koskaan tuoksu pippurille.

Hämeen Ely-keskuksen rahoitusasiantuntija Kari Palvaila pitää erityisen tärkeänä sitä, että Trans Farm antaa viljelymahdollisuuden noin tuhannelle viljelijälle. Ylituotantoviljan sijaan he viljelevät tuotetta, jolla on hyvä menekki maailmalla.

Maalatut sisustuspuut käyvät kaupaksi

Lopella toimiva Lopen Rakennuspuu on erikoistunut oksattomasta suomalaisesta männystä valmistettuihin sisustuspaneeleihin, listoihin ja lattialautoihin. Se sai maaseuturahaston tukea pintakäsittelylinjaan eli maalauslaitteistoon.

– Linja nopeuttaa tuotantoamme, parantaa pintakäsittelyä ja mahdollistaa uusia tuotteita. Tällä on suuri merkitys, sillä sisustuspuista, paneeleista ja listoista 90 prosenttia myydään nykyisin pintakäsiteltyinä, kertoo omistajayrittäjä, toimitusjohtaja Tommi Kurki.

Mies työssä puupaneelien maalauskoneella
Lopen Rakennuspuu sai tukea pintakäsittelylinjan hankintaan.Timo Leponiemi / Yle

Rahoitusasiantuntija Kari Palvaila sanoo, että Lopen Rakennuspuun kaltaiset yritykset ovat tärkeitä maaseudulla, jossa työpaikkoja on tarjolla vähän. Maaseudun investointituilla on selkeä tavoite, korostaa Palvaila.

– Ne on tarkoitettu maaseutuyritysten toiminnan kehittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Tuen avulla yrittäjät ovat saaneet riittävän rahoituksen niin, että pankitkin ovat uskoneet hankkeeseen.

Hakemuksia toivotaan enemmän

Yritykset voivat hakea tukea muun muassa tuotekehitykseen, markkinointiin, kokeiluihin, kansainvälistymiseen ja yhteistyöhön. Tähän asti tukea on ollut hyvin tarjolla. Suuri osa hakijoista on saanut tukea. Palvaila toivookin lisää hakemuksia.

– Silloin me pystymme aidosti valitsemaan ja löytämään kaikkein vaikuttavimmat hankkeet.

Maaseudun yrityksille myönnettävien tukien avulla Hämeessä pyritään luomaan vuosien 2014-2020 aikana 350 uutta työpaikkaa.

– Hyvässä vauhdissa ollaan, 170 työpaikkaa on luotu. Uskoisin, että tavoite tulee toteutumaan tällä rahoituskaudella.

Hämeen Ely-keskuksen alueella Kanta- ja Päijät-Hämeessä tukea on ollut käytettävissä vuosittain kaksi miljoonaa euroa. Tuen kohteina ovat olleet erityisesti elintarvikeyritykset. Päijät-Hämeessä merkittävimpiä kohteita ovat olleet Polar Springsin lähdevesi-investoinnit ja Vainion teurastamo.

Tuki ei saa vääristää kilpailua

Lainsäädäntö sanelee hyvin tarkkaan sen, millaisiin kohteisiin tukea voidaan myöntää. Tukia myönnettäessä huomioidaan myös riski kilpailun vääristymiseen.

– Kun puhutaan paikallisesti toimivista yrityksistä, lainsäädäntö edellyttää sen tarkastamista. Pitää olla selkeä markkinapuute, että me voimme tukea paikallisesti toimivaa yritystä. Myös työllistämisvaikutukset näkyvät valintakriteereissä, rahoitusasiantuntija Kari Palvaila kertoo.

Me pääsemme nyt rahoittamaan myös pieniä hankkeita, kunhan niillä on työllistävä vaikutus.

Kari Palvaila

Tukien kautta osa Suomen EU-jäsenmaksuista palautuu Suomeen maaseudun elinvoiman edistämiseksi.

– Me olemme sikäli tyytyväisiä, että olemme pystyneet tukemaan elintarvikeyrityksiä. Se on maa- ja metsätalousministeriön painopistealue. Tukea ovat saaneet myös metalli- ja matkailualan yritykset. Me pääsemme nyt rahoittamaan myös pieniä hankkeita, kunhan niillä on työllistävä vaikutus. Pienin mahdollinen tuki on 2 000 euroa.

Elinvoimaa maaseudulle

Tuen saannin edellytyksenä on se, ettei yrityksellä ole taloudellisia vaikeuksia. Valtiontukisääntöjen mukaan tuki voi Etelä-Suomessa olla 20 prosenttia investoinnin arvonlisäverottomista kustannuksista. Mikrokokoluokan elintarvikeyrityksillä tuki voi nousta jopa 35 prosenttiin.

– Me toivomme hyviä hakemuksia, joilla on selkeä työllistävä vaikutus maaseutualueella. Me haluamme pitää maaseudun elinvoimaisena, Palvaila sanoo.