"Kokematon rikostutkija näkee rikospaikan mustavalkoisena, kokenut näkee sen väreissä" – Profiloinnin käyttö kehittynyt huimasti

Profilointia voidaan käyttää esimerkiksi hakkerointirikoksen epäiltyjen rajaamiseen. Sillä voidaan myös selvittää, onko tapahtumissa kyseessä rikos vai ei.

Profilointi
New Yorkin Sherlock Holmes-seuran jäsen Jim Moran katselee Holmesia esittävää patsasta Lontoossa.
Maailman kuuluisinta yksityisetsivää Sherlock Holmesia ei suoranaisesti voida kutsua profiloijaksi, mutta suomalaisasiantuntijan mukaan Holmes käytti samankaltaisia menetelmiä tutkimuksissaan kuin nykypäivän profilointia hyödyntävät rikostutkijat.Gerry Penny / EPA

Oliko maailmankirjallisuuden kuuluisin yksityisetsivä Sherlock Holmes aikansa profiloija? Tavallaan ei, koska profilointia ei Holmesin aikaan ollut vielä keksitty. Mutta tavallaan kyllä, sanoo profiloinnin asiantuntija, rikosylikomisario Thomas Elfgren Keskusrikospoliisista.

– Sir Arthur Conan Doylen fiktiivisissä Sherlock Holmes -kirjoissa näkee paljon juuri sentyyppistä profilointia, mistä tänäkin päivänä puhutaan.

Profiloinnin poliisin rikostutkinnan työkaluna kehitteli Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI. Elfgren on itse ammentanut alan osaamista amerikkalaisten profilointigurujen opissa.

Sittemmin profilointi on tullut suurelle yleisölle tunnetuksi erityisesti lukuisien tv-sarjojen kautta. Usein niissä poliisin profiloijat pyrkivät tunkeutumaan sarjamurhaajien ja seksuaalirikollisten päähän varsin dramaattisinkin elkein.

Rikosylikomisario Thomas Elfgren, Keskusrikospoliisi
Profiloinnissa on kyse kehittyneestä ajatusprosessista, sanoo rikosylikomisario Thomas Elfgren. Profiloinnin avulla kokenut rikostutkija havaitsee asioita, joita kokematon ei huomaa.Pekka Tynell / Yle

Thomas Elfgren sanoo kuitenkin, että oikeastaan poliisilla ei ole erityisiä profiloijia, vaan rikostutkijat käyttävät profilointia apukeinona, jolla rikoksesta kerättyyn empiiriseen aineistoon verraten luodaan tarkka kuva siitä, millaista tekijää etsitään. Tottunut rikostutkija voi tehdä päätelmiä vaikkapa kynän sijainnista rikospaikalla.

– Profilointi on ennen kaikkea kehittynyt ajatteluprosessi. Kokenut henkirikostutkija näkee mennessään rikospaikalle sellaisia asioita, joita kokematon ei näe. Voidaan sanoa, että hän näkee paikan väreissä, kun taas kokematon näkee sen kohtalaisen mustavalkoisena.

Havaituista yksityiskohdista pystytään rikostutkinnassa päättelemään monenlaisia seikkoja.

– Hän näkee muun muassa sen, onko tekijä suunnitellut teon. Tai tapahtumien järjestyksen. On monia, monia pieniä yksityiskohtia, jotka muodostavat kokonaisuuden, ja se kokonaisuus kertoo, minkälaista tekijää etsitään. Se kertoo myös, minkälaista tekijää ei etsitä, Thomas Elfgren muistuttaa.

Hakkeri kiinni profiloinnin avustuksella

Television profilointisarjoista poiketen profilointia käytetään paljon laajemmin kuin sarjamurhaajien jahtaamiseen. Thomas Elfgrenin mukaan profilointi työkaluna on kehittynyt "huimasti".

Profilointia voidaan käyttää apuna vaikkapa vakavien hakkerointirikosten epäiltyjen rajaamiseen. Ja kaikkien niin sanottujen pimeiden rikosten tutkinnassa, kun poliisilla ei ole tietoa tekijöistä.

– Profilointi on hyvin ratkaisevassa merkityksessä aina, kun tutkitaan pimeää rikosta. Kokenut tutkija tekee tekijästä johtopäätöksiä, eikä hän välttämättä edes tiedosta tekevänsä profilointia. Tutkijan vaisto kumpuaa hänen kokemuksistaan.

Profiloinnissa ei ole kyse siitä, että selvitetään vain, millaista tekijää poliisin tulisi etsiä. Siinä samalla haetaan todennäköisyyksiä sille, mistä hänet voidaan löytää ja mikä on rikoksen uusiutumisriski. Joissakin tapauksissa epäilty on tutkijoiden tiedossa.

Tällainen tapaus on esimerkiksi mittavaa julkisuutta herättänyt Itä-Suomen sarjahukuttajan tapaus. Thomas Elfgren ei itse osallistunut tapauksen tutkintaan, mutta kysyttäessä hän sanoo, että sellaisissakin tapauksissa voidaan tietoisella profiloinnilla päätellä, onko kyse henkirikosten sarjasta vai tapaturmista.

Seppäsen käyttämä kesämökki Polvijärvellä. Järvellä tapahtui hukuttamisia.
Sarjahukuttajan lähipiirissä kuoli tai oli lähellä kuolla lukuisia ihmisiä. Kuvassa tuomitun kesämökki Polvijärvellä.Pasi Peiponen / Yle

Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi sarjahukuttajana tunnetun Pekka Seppäsen 14,5 vuoden vankeuteen.

Oikeusistunnoissa profiloinnin tuloksia ei kuitenkaan käytetä todistusaineistona.

– Tietoinen profilointi on vain kehittynyt ajatteluprosessi, jonka tuloksia ei voida käyttää myöhemmin oikeudenkäynnissä todisteena ketään vastaan. Toisin kuin esimerkiksi DNA:ta, kuituja tai sormenjälkiä, Thomas Elfgren sanoo.