Pieneläinten myynti marketeissa arveluttaa – "Eivät saisi olla heräteostoksia"

Prisma-tavaratalo Joensuussa harkitsee matelijoiden, marsujen ja kanien myynnin aloittamista marketissa.

lemmikkieläimet
Kaneja eläinkaupassa.
Lourens Smak / AOP

Yhä useampi suomalainen hankkii lemmikkieläimen. Nykyisin jo noin 35 prosentilla kodeista on ainakin yksi lemmikki.

Koirien määrä on kohonnut selvästi, ja myös pieneläimet kuten akvaariokalat, jyrsijät ja matelijat pääsevät entistä useammin perheenjäseniksi.

– Pieneläinten hankkiminen on kasvanut tasaisesti. Ihan tavalliset lemmikit eli puput, marsut ja hamsterit kiinnostavat, mutta eksoottisempien lajien kuten matelijoiden suosio on vielä selvemmin nousussa, sanoo Faunatar-ketjun toimitusjohtaja Johanna Valo.

Eläimiä myyvien kauppojen määrä on kuitenkin Suomessa vähentynyt.

– Tähän on johtanut muun muassa ulkomainen verkkokauppa. Ihmiset myös haluavat useammin kuin ennen hankkia pieneläimiä suoraan kasvattajilta, arvioi kauppias Mia Heino Helsingissä toimivasta Keskustan Eläinkaupasta.

Valon mukaan pieneläinliikkeet tekevät paljon yhteistyötä eläinsuojelujärjestöjen kanssa, mutta osapuolia jakaa yksi selvä näkemysero.

– Eläinsuojelijoiden kanta tuntuu olevan perusajatukseltaan se, että mitä vähemmän ihmisillä on eläimiä, sitä vähemmän on eläinsuojeluongelmia. Mielestäni asia on toisinpäin: mitä enemmän ihmisillä on lemmikkieläimiä, sen parempi eläinsuojelun kannalta. Kun eläimet eivät ole vieraita, ne eivät ole yhdentekeviä.

Ilmapiiri ja asenteet vapautuneet

Heinon mielestä lemmikkieläinten määrän nousu kertoo asenteiden muutoksesta.

– Yleinen ilmapiiri meillä on muuttunut hieman keskieurooppalaisemmaksi, vapaammaksi. Koirat voi ottaa nykyään mukaan lähes joka paikkaan. Samoin koiratonkin ihminen ymmärtää, että koira voi olla perheenjäsen.

Koska yhä useammassa kodissa on lemmikki, on oleellista kysyä, mitä ostajalta eli eläimen tulevalta omistajalta voi edellyttää.

– Me käytämme eettisen eläinkaupan sertifikaatin mukaisesti 18 vuoden ikärajaa lemmikin pääasialliselta hoitajalta. Lemmikkiharrastajista yli puolet on muutenkin nykyisin aikuisia, Valo kertoo.

Sama ikärajaa noudattaa Heino.

– Myyn lemmikkieläimen aina äidille tai päävastuulliselle hoitajalle, mutta hyvin usein se on äiti. Nuoret lapset pystyvät ajattelemaan korkeintaan 2–3 viikkoa eteenpäin, ja sitten joku pieni hermeliinikani elää 12 vuotta. Se on mahdoton yhtälö.

"Marsu hyllyltä kuin leipä"

Pieneläinten kauppa on ollut esillä viime päivinä, koska Joensuun Prisma-tavaratalo ilmoitti harkitsevansa matelijoiden, marsujen ja kanien myynnin aloittamista.

Oppaan kanien hoidosta kirjoittanut Sari Mäyränpää ei lämpene idealle.

– Jos pieniä lemmikkieläimiä aletaan myydä yhdessä marketissa, siitä saattaa tulla päänavaus ja ennakkotapaus, joka leviää muihinkin marketteihin.

Hänen mukaansa eläimet stressaantuvat helposti, jos lähellä kulkee runsaasti ihmisiä. Saaliseläimet saattavat stressaantua myös siitä, jos saalistajien häkit sijoitetaan viereen tai lähelle.

Pieneläinten tavaratalomyynti olisi Mäyränpään mielestä ongelmallista myös siksi, että eläimen hankkiminen ei saisi olla heräteostos, vaan sen pitäisi edellyttää huolellista harkintaa.

Mia Heino kavahtaa hänkin ajatusta.

– Elävien eläinten myyminen marketissa ruokkisi asennetta, että voit ottaa marsun sieltä hyllyltä kuin leivän.

STT ei tavoittanut Pohjois-Karjalan Osuuskaupan vähittäiskaupan toimialajohtaja Henrik Härköstä, joka on kommentoinut mediassa aietta pienlemmikkien myynnin aloittamisesta.

Lemmikkieläinmyymälää on suunniteltu Joensuun Rauta-Prisman tiloihin, erilleen päivittäistavarakaupan tiloista. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Karjalainen (siirryt toiseen palveluun).