Susien määrä kuohuttaa nyt Länsi-Suomessa: "Kanta-arvio ei yksinkertaisesti voi pitää paikkaansa" – Osallistu keskusteluun susista

Tänä talvena susihavaintoja on rekisteröity eniten läntisessä Suomessa. Kuuminta keskustelua sudet ovat saaneet aikaiseksi Pohjanmaalla.

susi
Susi riistakamerakuvassa
Asuinrakennuksen pihapiirissä vieraillut susi tallentui riistakameraan Kurikan Lohiluomalla joulukuun 11. päivänä.Lukijan kuva

Pohjanmaalla on monin paikoin suivaannuttu pahasti Suomen susipolitiikkaan.

Kurikassa ja naapurikunnissa susien näköhavainnot ja pihavierailut ovat lisääntyneet roimasti ja tallentuneet pitkin vuotta kansalaisten kameroihin. Samaan aikaan on vahvistunut käsitys, että susia täytyy olla alueella reilusti enemmän kuin virallisesti on arvioitu.

– Suomen poliisilla tuntuu olevan kohta päätehtävä tällä alueella käydä katsomassa, kun sudet pomppii ihmisten pihoissa, kiteyttää asian Kurikan Metsästysseuran puheenjohtaja ja petoyhdyshenkilö Juha Kotiranta.

Suomessa suden kanta-arvion (siirryt toiseen palveluun) tekee Luonnonvarakeskus, Luke. Arviointi perustuu petoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään kirjaamiin havaintoihin, pannoitettujen susien satelliittiseurantaan ja enenevässä määrin myös DNA-näytteisiin.

Seuraava kanta-arvio julkaistaan kesän alussa. Viimeksi tehdyn arvion mukaan Suomessa oli maaliskuun 2017 alussa 150–180 sutta. Susikanta oli vahvin Lounais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.

– Luken kanta-arvio ei yksinkertaisesti voi pitää paikkaansa, se [susien todellinen määrä] ei ole sinne päinkään, täräyttää Kotiranta.

Metsästäjien oma kanta-arvio

Kotiranta perustaa oman käsityksensä susien määrästä muun muassa niihin havaintoihin, joita viime aikoina on tehty hänen kotikulmillaan.

Alueen susihavaintoja on kirjattu Tassu-järjestelmään siinä määrin, että kartassa (siirryt toiseen palveluun)näkyy selvä havaintojen kertymä. Susihavaintoja on järjestelmään rekisteröity pohjalaismaakuntien alueelta enemmän kuin missään muualla Suomessa.

Kotiranta viittaa myös viime syksynä Suupohjassa ja rannikko-Pohjanmaalla tehtyyn metsästäjien omaan "kanta-arvioon". Puhtaalla lumella tehty laskenta tuotti tulokseksi 44 sutta. Metsästäjät pyysivät operaatioon mukaan myös Luken ja riistakeskuksen edustajia, mutta nämä eivät paikalle päässeet.

– Se oli tällainen riistanhoitoyhdistysten, metsästysseurojen ja metsästäjien yhteisponnistus, jolla haluttiin saada selville petoeläinten määrä nice to know (mukava tietää) -periaatteella. Kyseessä ei ollut mikään kanta-arvio, selvitti mittavaa operaatiota TEJUKA-lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) laskennan johtajana toiminut Jurvan Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Hautala.

Länsi-Suomessakin on opittava elämään susien kanssa

Riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta sanoo, että Pohjanmaan alueella on enemmän susilaumoja kuin aikoihin. Myös Suupohjan alueella on Luoman mukaan useita laumoja. Se on yksinkertaisin selitys sille, että havaintojakin on kirjattu selvästi enemmän kuin aikaisemmin.

Mutta muitakin syitä on.

Lumisena talvena jälkihavaintoja (siirryt toiseen palveluun) tehdään enemmän, ja kun susikeskustelu käy kuumana, kansalaiset aktivoituvat paitsi tekemään havaintoja myös ilmoittamaan niistä.

– Kun sudet ovat pinnalla, kaikennäköisiä havaintoja koiran jäljistä lähtien tulee paljon, toteaa Luoma.

Luoma huomauttaa, että susi on nyt asettunut alueille, joilla se on monille uusi ja vieras eläin. Läntisessäkin Suomessa suden kanssa on kuitenkin opittava elämään ja tuntemaan sen tavat.

– Kun haetaan suden suotuisan suojelun tasoa, Suomessa on oltava tietty määrä laumoja. Ei riitä, että susia on vain Itä-Suomessa, siellä ei ole riittävästi tilaa. Siksi kannanhoidossa tavoitteena on ollut, että susia saadaan myös läntiseen Suomeen.

suden jäljet
Susi on vieraillut toistuvasti Jari Sillanpään maatilan pihapiirissä Kurikan Polvenkylässä.Jari Sillanpää

Yksi susi, sata havaintoa

Luonnonvarakeskuksen tutkija Samuli Heikkinen lukee susihavaintokarttaa tutkijan silmin. Hän painottaa, että vaikka kartalla on havaintokertymä, se ei ollenkaan välttämättä tarkoita sitä, että alueella on paljon susia.

– Voi olla yksi susi ja sata havaintoa siitä samasta sudesta.

Heikkisen mukaan on aivan tyypillistä, että havaintojen määrät lisääntyvät, kun susikeskustelu vilkastuu. Tästä hänellä on useita esimerkkejä vuosien varrelta, viimeksi Köyliön suunnasta.

– Kun asia jossakin päin nousee pintaan, sen jälkeen tulee sutta ikkunoista ja ovista.

Pohjanmaalla voi Heikkisen mukaan havaintojen määrään vaikuttaa myös maaston muoto. Kun on paljon peltoa ja tasaista, nähdään susia kauempaakin.

DNA-analyysi lisää luotettavuutta

Heikkinen pitää tärkeänä, että jatkossa susikannan arviointiin saadaan lisää kiistatonta tietoa DNA-analyysin avulla. DNA-tiedolla saadaan tarkentuva kuva tietyn alueen susireviireistä, laumojen määrästä ja niissä olevien yksilöiden vähimmäismäärästä.

Susien ulosteista on kerätty näytteitä DNA-tutkimusta varten muun muassa Suupohjan alueella.

– Jokaisen susiyksilön profiili pystytään sieltä erottamaan ja se on siinä mielessä hyvää materiaalia, että nyt saadaan selkeä numeraalinen tulos. Voidaan selkeästi osoittaa, että alueelta on niin ja niin monen susiyksilön DNA:ta löydetty.

Suomen riistakeskus on kouluttanut metsästäjiä keräämään susien ulostenäytteitä. Samuli Heikkinen tähdentää, että luotettavan tuloksen saamiseksi näytteitä pitää saada riittävästi.

"Vaikka kuinka ottaisi aivoon"

Suupohjan alueella DNA-näytteitä on kerätty ja myös Tassu-järjestelmään havaintoja on kirjattu tunnollisesti, kertoo Juha Kotiranta:

– Jossain päin Suomea Luken kanta-arvioihin on tympäännytty niin perusteellisesti, että havaintoja Tassu-järjestelmäänkään ei ole enää kirjattu. Itse ajattelen kuitenkin, että kaikki mahdolliset havainnot pitää Tassuun merkitä, vaikka kuinka ottaisi aivoon, koska tämä on kuitenkin ainut mahdollinen tie päästä eteenpäin.

Kotiranta toteaa, että koko susikeskustelu kulminoituu kysymykseen, mikä on susien todellinen määrä.

– Kun todellinen määrä saataisiin selville, voitaisiin Suomen sudet siirtää suojeludirektiivin lajiliitteeseen 5 nykyisestä tiukan suojelun lajiliitteestä 4. Sen jälkeen sutta voitaisiin metsästää kannanhoidollisilla luvilla.

Voit osallistua susikeskusteluun kommentoimalla tätä artikkelia. Mitä mieltä olet Suomen susipolitiikasta? Miksi eri osapuolten näkemykset ovat niin kaukana toisistaan? Voit esittää myös kysymyksiä asiantuntijoille. Yle Pohjanmaan susikeskustelua pääset kuuntelemaan [tästä ](https://areena.yle.fi/radio/ohjelmat/yle-radio-suomi?c=yle-radio-suomi-pohjanmaa)maanantaina 26. maaliskuuta klo 14.30 alkaen._

Kommentointi onnistuu selainversiossa ja edellyttää kirjautumista. Voit luoda oman Yle Tunnuksesi täällä. (siirryt toiseen palveluun)