Näin dronea pyöritellään 150 km/h kilparadalla – "Kuin pelaisi videopeliä oikeassa elämässä"

Multikopterilla suoritettava taitolentäminen on villinnyt maailmalla jo muutaman vuoden ajan. Refleksien tulee olla kunnossa, kun lennetään sata lasissa.

taitolento
Drone
Dronen lennättäminen on taitolaji, jossa kilpaillaan jo isoista rahoista.

Oululainen Juho Pulkkanen, 15, astelee jalkapallokentän laitaan Oulun Hiirosessa.

Hän kaivaa reppunsa sivutaskusta pienen, mutta pippurisen näköisen lennokin, multikopterin. Pian sen siniset roottorit pyörivät hurjilla kierroksilla, kun Pulkkanen on aloittamassa FPV-, eli First Person View -lentoa.

– Hieman kuin pelaisi videopeliä oikeassa elämässä, Pulkkanen tuumaa harrastuksestaan.

Hänen toteamuksensa on kuvaava. Kameralla varustettu, Pulkkasen itsensä tekemä multikopteri lähettää videokuvaa lähes reaaliajassa virtuaalilaseja muistuttaviin videolaseihin. Laseihin avautuva näkymä toden totta muistuttaa hetkittäin arcade-henkistä lentopeliä.

Tiukat rajat taitolentämiselle

Kun lennetään jopa 150 kilometrin tuntinopeudella puolen kilon multikopterilla, herää väistämättä kysymys, kuinka turvallisuudesta pidetään huolta?

FPV Finland -yhdistyksen puheenjohtaja Ari-Pekka Repo kertoo, että vastuullinen lentäjä valikoi lentoalueen niin, etteivät sivulliset erehdy yleensä matalalla pörräävien multikoptereiden lomaan.

– Ja koska lennetään videolasit päässä, ei lentäjä näe kopteria ulkoapäin. Siksi mukana tulisi aina olla spottaaja eli kaukotähystäjä, joka näkee kopterin ja lennettävän alueen.

Aktiivisia kilpailijoita löytyy muutamia kymmeniä. Koko ajan tulee uusia harrastajia lajin piiriin.

Ari-Pekka Repo

Juho Pulkkasen lennättäessä kopteriaan, kaukotähystäjän tointa hoitivat toimittaja ja kuvaaja. He varoittivat, jos lähellä olevalle hiihtoladulle ilmaantui hiihtäjiä.

Ari-Pekka Repo myös muistuttaa, että multikopterilla lentäminen on ilmailulaji. Näin ollen sen toiminta on tarkoin säädelty.

– Esimerkiksi viittä kilometriä lähempänä lentokenttää ei saa luvatta lentää. Lentokentän lähellä yli viiden kilometrin päässä kiitotiestä saa lentää vain 50 metrin korkeuteen, muualla korkeusraja on 150 metriä.

Muut multikopterilentämistä koskevat rajoitukset löytää liikenteen turvallisuusvirasto Trafin Älä lennätä täällä -koosteesta (siirryt toiseen palveluun).

Laji vaatii nopeita refleksejä

FPV on lajina suhteellisen uusi. Revon mukaan laji kehittyi maailmalla noin viisi vuotta sitten, jolloin rakennettiin ensimmäiset kisakopterit.

Muutaman viime vuoden aikana laji on kantautunut Suomeen, ja suomalaisia taitolentäjiä on Revon arvion mukaan lähes tuhat.

– Aktiivisia kilpailijoita löytyy muutamia kymmeniä. Koko ajan tulee uusia harrastajia lajin piiriin.

Lajissa voidaan kilpailla sekä sisä- että ulkoradalla. Radat koostuvat lipuista ja porteista, joiden läpi kilpailijoiden on lennettävä mahdollisimman nopeasti.

Ratakilpailun ohella suosittu lennätystyyli on myös niin sanottu freestyle, jossa pyritään lentämään mahdollisimman haastavassa paikassa, mahdollisimman hurjia temppuja suorittaen. Lennot taltioidaan ja ladataan Youtubeen (siirryt toiseen palveluun).

Etenkin ratakilpailu sopii Ari-Pekka Revon mukaan hyvin Juho Pulkkasen kaltaisille nuorille, joilla reaktioaika ja refleksit ovat kunnossa.

Väitettä on helppo puoltaa. Tehtyään Immelmannin käännöstä muistuttavan puolisilmukan Pulkkanen suihkaisi kohti Ylen kamerakopteria, ja väisti sen vain metrien päästä.

Toimittajalle ja kameramiehelle nousivat hikikarpalot otsalle, lentäjän ilme ei puolestaan värähtänytkään.