Hanhien metsästystä aiotaan aikaistaa – Birdlifen suojelujohtaja ei vastusta ajatusta

Aikaistus koskee kanadan- ja merihanhen peltopyyntiä. Muutoksella pyritään ehkäisemään hanhien aiheuttamia maatalousvahinkoja.

metsästys
Merihanhi
Merihanhet lähtevät nykyisellään muuttomatkalle etelään pääsääntöisesti jo ennen metsästyskauden alkua.Raine Martikainen / Yle

Kanadanhanhien ja merihanhien peltopyynnin aikaistamista perustellaan niiden elokuussa aiheuttamilla maatalousvahingoilla. Kummankin lajin kanta on niin vahva, ettei peltopyynnin aikaistamisen uskota vaarantava niitä millään tavalla.

Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa uudessa metsästysasetuksessa esitetään kanadan- ja merihanhien peltopyyntiä aloitettavaksi jo elokuun 10. päivänä eli samaan aikaan kyyhkysjahdin alkamisen kanssa.

– Poikkeusluvilla niitä on voitu metsästää aiemminkin ennen normaalia vesilinnunpyynnin aloituspäivää 20. elokuuta, kertoo ylitarkastaja Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Rannoilla metsästys jatkuu entiseen tapaan

Poikkeuslupia on myönnetty nimenomaan maatalousvahinkojen vuoksi. Jatkossakin kanadan- ja merihanhia voisi aikaistetusti metsästää vain pellolta. Rannoilla hanhenpyynti jatkuisi kuten tähänkin saakka.

Isonkivenletossa oli järviruovikko ennen kuin runsastunut merihanhipopulaatio söi sen pois, kertoo saarella ensimmäisen kerran vuonna 1970 kuvannut oululainen Elja Herva.
Kun merihanhet laiduntavat samaa paikkaa vuodesta toiseen saattaa syntyä tällainen hanhien puutarha kuten Ulkokrunnin Isonkivenletossa.Timo Sipola / Yle

Ministeriön mukaan kanadan- ja merihanhet ovat suurelta osin muuttovalmiita elokuun alkupuoliskolla. Osa hanhista lähtee muuttomatkalle jo ennen 20. elokuuta alkavaa metsästyskautta. Pyynnin salliminen pelloilla ei ministeriön mukaan vaaranna metsästyksen ekologista kestävyyttä.

Muutosesityksessä todetaan pellolle ruokailemaan saapuvien kanadan- ja merihanhien olevan muuttovalmiita poikueryhmiä sekä esiaikuisia tai pesimättömiä hanhia. Aikaistettua peltopyyntiä perustellaan myös kannanhallinnalla ja metsästysmahdollisuuksien tarjoamisella.

Merihanhi leviää hitaasti sisämaahan

– Kyse on asiallisesta muutoksesta. Nuoret yksilötkin ovat jo hyvin kehittyneitä siinä vaiheessa, sanoo vs. riistapäällikkö Harri Hepo-oja riistakeskus Oulusta.

Merihanhi on etelämpänä Euroopassa sisävesien lintu ja sellaista siitä kaavaillaan Suomessakin. Merihanhesta haluttaisiin taantuneen metsähanhen korvaava saalislintu muuallekin kuin rannikolle.

Tämän vuoksi merihanhen metsästystä on ministeriön määräaikaisella rauhoituksella rajoitettu (siirryt toiseen palveluun) (Suomen riistakeskus) sisämaassa vuodesta 2013 lähtien. Tekeillä oleva asetusmuutos ei puutu tähän rauhoitukseen, vaan sen on määrä jatkua ainakin vuoteen 2019 saakka.

Merihanhen kotiutumista sisämaahan on autettu myös istutuksilla ainakin Oulujärveen ja Pohjois-Savon Maaningalle.

Birdlifen suojelujohtaja ei näe estettä aikaistukselle

Lintuharrastajien keskusjärjestö Birdlifen tutkimus- ja suojelujohtaja Teemu Lehtiniemi ei näe mitään estettä kahden hanhilajin metsästyksen aikaistamiselle.

– Kanadanhanhi on vieraslaji, eikä sen metsästyksen aikaistamisessa ole mitään ongelmaa. Merihanhikanta kestää nykyistä enemmän metsästysverotusta, enkä usko, että aikaistaminen vaikuttaa kantaan ainakaan lyhyellä aikavälillä.

Sen sijaan hän uskoo merihanhien saattavan aikaistaa muuttoaan metsästyksen aloituksen aikaistuessa.

Merihanhet matkalla etelään Kimojokisuulla Oravaisissa.
Merihanhen kotiutumista sisämaahan on autettu myös istutuksilla ainakin Oulujärveen ja Pohjois-Savon Maaningalle.Juha Kemppainen / Yle

Yleisellä tasolla Lehtiniemen mielestä pitäisi priorisoida uhanalaisten lajien suojelua. Tällä hän viittaa muun muassa Birdlifen esitykseen metsästettäviin vesilintulajeihin kuuluvan punasotkan suojelemisesta.

Myös maa- ja metsätalousministeriössä ollaan huolestuneita punasotkan tilanteesta.

– Monien vesilintujen kannat ovat taantuneet viime vuosina. Se ei ole tullut yllätyksenä. Me olemme olleet huolestuneita tästä asiasta jo toistakymmentä vuotta, Pitkänen kertoo.

Vesilintujen saalisilmoitus pakolliseksi

Metsästys ei ole punasotkan, eikä muidenkaan vesilintulajien taantumisen syy, vaan ongelma on elinympäristöjen muutos.

Samaisessa asetusmuutoksessa esitetään kuitenkin vesilintujen saalisilmoitusta pakolliseksi paitsi punasotkan, myös tukkasotkan, nokikanan, tukkakoskelon, isokoskelon, haahkan, allin, lapasorsan, heinätavin, jouhisorsan ja haapanan osalta.

Kimojokisuu Vöyrin Oravaisissa
Myös muuttoaikoina hanhet esiintyvät parvissa.Juha Kemppainen / Yle

Pitkäsen mukaan tarkempaa tilastointia tarvitaan , jotta voidaan varmistaa metsästyksen kestävyys.

– Riistakeskus on myös valmistelemassa taantuvien vesilintulajien toimenpideohjelmaa. Siinä päähuomio kohdistuu elinympäristöihin, Pitkänen sanoo.

Jos ja kun rauhoitustoimia tarvitaan, viime kesänä uudistettu metsästyslain 38. pykälä tarjoaa Pitkäsen mukaan hyvin monenlaisia mahdollisuuksia rajata metsästystä ministeriön asetuksella. Rajoitukset voivat koskea esimerkiksi metsästysaikaa, metsästettäviä lajeja, metsästysvälineitä ja metsästystapaa.

Asetusmuutoksen lausuntokierros päättyy 6. huhtikuuta ja uuden asetuksen on määrä tulla voimaan toukokuun alussa. Eli jo ensi syksynä meri-ja kanadanhanhia päästään näillä näkymin metsästämään pelloilta jo 10. elokuuta.

Jutun otsikkoa täydennetty klo 14.13: Birdlifen suojelujohtaja ei vastusta ajatusta. Aiemmin otsikossa luki, että Birdlife ei vastusta.