Turkki valtasi Afrinin kaupungin – millaisia seurauksia sillä on?

Afrinin menetys on merkittävä takaisku kurdeille. Se voi myös kannustaa Turkkia etenemään syvemmälle Syyriassa ja haalimaan siellä lisää valtaa.

Syyria
Mies juoksee kohti kivistä hallintorakennusta, jonka parvekkeelta miesjoukko roikuttaa Syyrian ja Turkin lippuja.
Turkkilaiset sotilaat ja Turkin tukeman Vapaan Syyrian armeijan (FSA) kapinalliset saivat Afrinin kaupungin haltuunsa sunnuntaina 18. maaliskuuta.Aref Tammawi / EPA-EFE

1. Miten voitto vaikuttaa Turkkiin?

Syyrian sodassa kyse on yhdestä merkittävästä käänteestä. Afrinin valtaus tuo Turkille uutta valtaa Syyrian sisällä. Samalla maa onnistui torppaamaan itsenäisen kurdialueen syntymistä rajalleen, mikä oli yksi sen tavoitteista.

Turkin näkökulmasta itsenäinen kurdialue olisi ollut sille turvallisuusuhka, koska alueella toimii Syyrian kurdijärjestö YPG. YPG on yhteyksissä Turkissa toimivaan sissijärjestö PKK:hon, joka on käynyt vuosikymmeniä kestänyttä, useita ihmishenkiä maksanutta sotaa Turkin valtiota vastaan.

Turkilla on myös muita intressejä Syyriassa, joita Afrinin valtaus edistää.

Maa on tukenut Syyrian konfliktissa Syyrian kapinallisia ja tavoitellut presidentti Bashar al-Assadin hallinnon kaatamista. Afrinin valtaus onkin voitto myös Syyrian hallintoa vastaan taisteleville sunnikapinallisille, jotka taistelivat Turkin rinnalla Afrinissa.

Nähtäväksi jää, mitä Turkki aikoo seuraavaksi. Recep Tayyip Erdoğan on väläytellyt jo muutamaan otteeseen, että Turkki voisi seuraavaksi edetä Manbijin arabikaupunkiin.

Valtaus vaikuttaa myös Turkin sisäpolitiikassa. Voitto tuo lisää nationalistista nostetta presidentti Erdoğanille, joka on jo valmistautumassa ensi vuonna pidettäviin vaaleihin.

Sunnuntainen Afrinin valtaus otettiin Turkissa vastaan merkittävänä voittona. Se rinnastettiin maan mediassa laajasti Gallipolin taisteluun, jonka 100-vuotispäivää vietettiin eilen. Kriittisiä ääniä kuultiin lähinnä kurditaustaisen HDP-puolueen edustajilta.

2. Miten tilanne vaikuttaa kurdeihin?

Afrinin valtaus on iso takaisku kurdien itsenäisyyshaaveille. Ne saivat aiemmin tulta alleen kurdijoukkojen voitokkaista taisteluista äärijärjestö Isisiä vastaan.

Niin Turkin hallinto kuin YPG ovat syyttäneet toisiaan sotarikoksista. Arviolta ainakin yli 250 siviiliä on kuollut taisteluissa, lisäksi myös kymmeniä Turkin sotilaita. YK:n mukaan arviolta 98 000 ihmistä (siirryt toiseen palveluun) olisi joutunut pakenemaan taisteluita ja noin 100 000 olisi humanitaarisen avun varassa Afrinissa.

Turkki on kiistänyt hyökkäävänsä siviilejä vastaan ja sanonut toimittavansa apua kaupungissa oleville pakolaisille.

Afrinin valtauksen jälkeen mediassa on levinnyt kuvia Turkkia tukeneista Syyrian Vapaan Armeijan taistelijoista, jotka ovat ryöstelleet kaupungissa.

Turkki on myös väläytellyt, että Turkissa olevia Syyrian pakolaisia voitaisiin alkaa palauttaa Turkin hallitsemille alueille. Kurdit ovat taas pelänneet, että kaupungin kurdiväestö aiotaan putsata pois kaupungista ja korvata arabiväestöllä.

Kurdien YPG on uhannut jatkaa sissisotaa Afrinin vapauttamiseksi. Käytännössä lännen päätös olla puuttumatta konfliktiin voi luoda kurdeille pattitilanteen, jossa niiden on tehtävä yhteistyötä Syyrian presidentin Bashar al-Assadin kanssa. Jo Turkin hyökkäyksen aikana Syyrian al-Assadia tukevien shiiamilitioiden kerrottiin tarjonneen apuaan kurdeille.

Välien katkaisu Yhdysvaltoihin ja yhteistyö al-Assadin hallinnon kanssa ei kuitenkaan olisi mikään helppo ratkaisu kurdeille.

3. Miten länsi ja Venäjä reagoivat?

Länsimaat ovat olleet hyvin vaitonaisia Turkin toimista Afrinissa. EU vaati alueelle tulitaukoa, kuitenkin epäonnistunein tuloksin. Myös kurdeja tukenut Yhdysvallat on ollut vaitonainen Turkin hyökkäyksestä.

Jos Turkki päättää edetä Manbijiin, tilanne voi kuitenkin muuttua. Siellä toimivat kurdijoukot ovat suoraan Yhdysvaltain suojelun alla, mikä voi pakottaa Yhdysvallat reagoimaan asiaan. Julkisuudessa on tosin esitetty väitteitä, että Yhdysvallat ja Turkki olisivat tehneet jonkinlaisen sopimuksen Manbijista – mutta millaisen, siitä ei ole tietoa.

Konflikti heijastuu myös Euroopan kaduille.

Turkkilaisia rakennuksia vastaan on tehty kostoiskuja, viimeksi Turkin suurlähetystöön Kööpenhaminassa. Euroopassa on nähty myös Afrinin operaatiota vastustavia protesteja ja yhteenottoja Turkin hallinnon tukijoiden ja kurdien tukijoiden välillä.

Venäjä on puolestaan pelannut Syyriassa kaksilla korteilla. Se on tukenut Syyrian hallintoa ja myös kurdeja.

Afrinin operaatiossa sen on kuitenkin uskottu näyttäneen vihreää valoa Turkille. Osa analyytikoista on arvioinut, että Venäjä haluaisi tällä saada Turkin konfliktiin Yhdysvaltojen kanssa ja samalla Turkkia oman kontrollinsa alle.

Lue myös:

Turkin eteneminen Syyrian kurdialueilla ahdistaa myös Suomessa – Suomen Kurdiliitto: Syyriassa meneillään kansanmurha

Kurdialue oli Syyrian harvinainen menestystarina, mutta nyt sitä moukaroi Turkin hyökkäys – Kurdijohtaja Ylelle: "Turkki etsii tekosyitä hyökätäkseen"

Joensuun kokoinen Zaatari on pakolaisleiri, jonka konteissa katsotaan saippuasarjoja ja myydään meikkejä – ja joka särki Angelina Jolien sydämen