Lopen varjoliidinonnettomuus ei johda syytteisiin

Syyttäjän mukaan näyttöä kouluttajan ja onnettomuuslennon hinaajan laiminlyönneistä tai huolimattomuudesta ei ollut.

onnettomuudet
Kartta.
Yle Uutisgrafiikka

Varjoliitimellä lentäneen miehen kuolema onnettomuudessa Lopella viime vuoden tammikuussa ei johda syytteisiin. Salpausselän syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Matti Torkkel on tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätökset.

Hänen mukaansa näyttöä kouluttajan ja onnettomuuslennon hinaajan laiminlyönneistä tai huolimattomuudesta ei ollut.

1950-luvulla syntynyt mies kuoli varjoliitokoulutustapahtumassa, kun mönkijällä ilmaan hinattu varjoliidin putosi Loppijärven jäälle. Turma sattui, kun mies oli hinattu ilmaan kolmannelle päivän lennolleen. Varsin pian hinauspaineen laskettua lentosuunta oli taittunut kohti rantaa ja siellä olevia puita.

Annetuista ohjeistuksista huolimatta varjoliitimen vasen takareuna painui voimakkaasti alas, se lähti jyrkkään kaartoon ja toispuoliseen sakkaukseen eli "spinniin". Tämän seurauksena varjoliitimen liito-ominaisuudet olivat loppuneet eikä se enää kantanut lentäjää. Varjoliidin putosi noin 5-10 metrin korkeudesta jäälle ja annetusta ensiavusta huolimatta lentäjä menehtyi rintakehälle saamiinsa vammoihin.

Loppijärvi hyvä koulutuspaikka

Syyttämättäjättämispäätös kertoo tapahtumien kulusta. Loppijärven jäällä ilmaan hinauksia tehtiin noin 50-100 metrin päässä metsän reunasta. Paikkaa on pidetty jopa parempana kuin lentokenttää, jossa koulutusta myös on annettu. Sääolosuhteet ovat olleet hyvät ja toimintaan sopivat, niiden on kuvattu olleen oppilaskoulutukseen nähden optimaaliset.

Koulutettava mies oli käynyt läpi varjoliidon teoriaopetuksen, suorittanut vaadittavat kokeet ja hänen kanssaan oli jo aiemmin käyty läpi myös varjon maakäsittelyä. Lentovarusteet oli tarkastettu ja niiden oli todettu olleen hänelle sopivat ja muun muassa hänen painonsa puolesta määräysten ja ohjeiden mukaiset.

Liian voimakas ohjausliike

Onnettomuuslento oli tapahtumaa seuranneiden henkilöiden mukaan sujunut ensin alkuun hyvin. Varjo alkoi kuitenkin ajautua oikealle kohti rantaa pois hinausbaanan suunnasta, jolloin kouluttaja oli radiolla ohjeistanut miestä käyttämään "vähän vasenta jarrua".

Mies on kuitenkin painanut vasemman kätensä liitimen penkin alapuolelle. Annetun koulutuksen mukaan tämä on virhe, liian suuri ja voimakas ohjausliike.

Kouluttaja oli useaan kertaan käskenyt "kädet ylös", jotta liito olisi saatu takaisin hallintaan. Käskyjä kouluttaja oli antanut paitsi radiolla myös kovaa huutamalla. Mies ei ollut kuitenkaan reagoinut ohjeisiin ja käskyihin ja varjoliidin putosi jäälle.

Mönkijän kuljettajakaan ei voinut estää onnettomuutta

Varjoliidintä hinattiin taivaalle mönkijällä taittopyörähinauksena, jossa ajetaan lentäjää vastaan. Hinaaja oli jo lopettanut hinauksen ennen kuin lennossa oli alkanut tapahtua mitään poikkeavaa. Hän ei olisi voinut tilanteessa tehdä mitään, mikä olisi estänyt onnettomuuden.

Hinauksia oli tehty samalla paikalla ja tavalla useita ennen turmalentoa eikä hinauksessa tai mönkijän liikkeissä ole tapahtunut mitään sellaista, jolla olisi ollut vaikutusta tapahtuneeseen.

Rikoslain mukaan kuolemantuottamuksesta tuomitaan se, joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman. Kihlakunnansyyttäjä Matti Torkkelin mukaan tässä tapauksessa ei ole osoitettavissa sellaista huolimattomuutta, että miehen menehtyminen olisi ollut kouluttajan tai mönkijän kuljettajan syytä.