Miksi ihmiset käyttävät vaihtoehtohoitoja tai suhtautuvat kriittisesti rokotuksiin? Uusi tutkimus purkaa asenteita puolueettomasti

Turun ja Tampereen yliopiston yhteishanke selvittää syitä lääketiedekritiikille. Se hakee vuoropuhelua kriitikoiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välille.

tutkimus
Sairaanhoitaja antaa MPR-rokotuksen reiteen vuoden ikäiselle vauvalle.
David Gee / AOP

Uusi tutkimushanke pureutuu kahteen lääketieteeseen liittyvään, kiistanalaiseen ilmiöön: rokotekriittisyyteen ja vaihtoehtohoitojen käyttöön. Selvitys maallikoiden ja terveydenhuollon suhtautumisesta haluaa avata vuoropuhelua kahden ääripään välille.

– Julkinen keskustelu rokotteista ja vaihtoehtohoidoista on todella kärjistynyttä. Minusta se ei edistä kenenkään asiaa, tutkijatohtori Johanna Nurmi Turun yliopistosta sanoo.

Nurmi keskittyy tutkimaan rokotekritiikin syitä. Hän on haastatellut noin 30:tä rokotekriittistä ihmistä.

– Paljon pelätään haittavaikutuksia. Monella on omakohtaisia kokemuksia. Tai sitten on epäilty, että läheiselle, esimerkiksi lapselle, on aiheutunut rokotteesta haittaa. Näin syntyy epäluottamus koululääketiedettä kohtaan.

Rokotekriittisyyteen liittyy vahvasti myös yhteiskuntakritiikki ja epäluottamus esimerkiksi rokotefirmojen rahoittamaa rokotetutkimusta kohtaan.

Julkinen keskustelu rokotteista ja vaihtoehtohoidoista on todella kärjistynyttä. Minusta se ei edistä kenenkään asiaa.

Johanna Nurmi

Suuri haaste on mahdollistaa keskustelu rokotekriittisten ihmisten ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä.

– Terveydenhuollon ja rokotekriittisten ihmisten näkemykset eivät kohtaa. Olen neuvoloissa haastatellut terveydenhoitajia, ja heidän näkemyksensä on, että rokotteista ei voi seurata esimerkiksi allergiaa tai puheenviivästystä.

Rokotekriittiset kokevat siis jäävänsä huoliensa kanssa yksin. Vastaavasti neuvoloissa koetaan usein ongelmaksi se, että rokotteista kieltäytyjät eivät halua keskustella ja avata kieltäytymisensä syitä, Nurmi sanoo.

Osa ammattilaisista avoimina vaihtoehtohoidoille

Uutta hankkeessa on se, että terveydenhuollon ammattilaisten asenteita selvitetään. Maalis-huhtikuussa tehtävän kyselyn tavoitteena on kartoittaa muun muassa sairaanhoitajien, terveydenhoitajien, kätilöiden ja fysioterapeuttien näkemyksiä vaihtoehtohoitojen tarjoamisesta ja rokotekriittisyydestä.

– Alustavasti voin sanoa, että ammattilaisten keskuudessa on halukkuutta nähdä suomalainen terveydenhuolto nykyistä laajempana, tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta kertoo.

Yhdessä tutkijatohtori Johanna Nurmen kanssa hankkeen vetäjänä toimiva Vuolanto on jo haastatellut muutamia lääkäreitä, jotka tarjoavat vaihtoehtohoitoja lääketieteellisen hoidon ohella.

Halusimme avata keskustelua uudella tavalla ja lähteä liikkeelle katsomalla yhteiskunnallista ilmiötä.

Pia Vuolanto

Terveys, tieto ja asiantuntijuus -nimisen hankkeen (siirryt toiseen palveluun) tarkoituksena ei ole ottaa kantaa lääketieteellisiin kysymyksiin tai hoitojen toimivuuteen. Nykypäivän asenteiden lisäksi aihetta tarkastellaan myös historiallisesta näkökulmasta.

– Tämä on kiistanalainen aihepiiri. Halusimme avata keskustelua uudella tavalla ja lähteä liikkeelle katsomalla yhteiskunnallista ilmiötä. Ihmiset haluavat käyttää vaihtoehtohoitoja, ja käyttävätkin, Vuolanto sanoo.

Puolueettoman tutkimuksen tarkoitus on lisätä vaihtoehtohoitoihin ja rokotteisiin liittyvän lääketiedekritiikin ymmärrystä.