Mies vei varoituskyltin paikalle, jossa opiskelija oli vuosi sitten hukkua: "Senkin jälkeen virtapaikan yli on ajettu moottorikelkalla"

Jään alla vaaniva virtapaikka on surmanloukku. Tänä talvena jäät ovat normaalia heikompia siellä, missä ne ovat normaalisti vahvoja, ja päinvastoin. Nyt nämäkin jäät ovat heikkenemässä.

Jään paksuus
Ilkka Rautiainen seisoo järven jäällä.
Sotkamolainen Ilkka Rautiainen huolestui Pirttijärven jäällä kulkevista ihmisistä ja vei vaaralliselle virtapaikalle varoituskyltin.Elisa Kinnunen / Yle

SotkamoSotkamossa Pirttijärven ranta-asukkaat joutuvat jatkuvasti pidättelemään hengitystään, kun ulkoilijat seikkailevat jäällä vaarallisissa paikoissa.

Siltasaaren edustalla riittää hiihtäjiä, kävelijöitä ja moottorikelkkailijoita, joista läheskään kaikki eivät tunnista virtakohtaa keskellä reittiä. Vuosi sitten paikka oli koitua Sotkamon IB-lukiossa opiskelleen virolaisen Matthias Kalevin kohtaloksi.

– Hiihdin ystäväni kanssa kohdan yli ensin toiseen suuntaan ja takaisin tullessa jää vain petti alta. Ensimmäisenä mieleen tuli, että taitaa tulla kylmä kotimatka märissä vaatteissa, mutta pian huomasin, että jäälle nousu ei olekaan helppoa.

Kalevin hiihtokaveri yritti auttaa, mutta kun hän ei päässyt riittävän lähelle, hän lähti hakemaan rannalta apuvoimia. Kalevi jatkoi jäälle yrittämistä.

– Aina kun yritin punnertaa itseäni jäälle, jää vain hajosi alta. Ei siinä ehtinyt oikein pelätäkään, ehkä siinä meni vain shokkiin tilanteesta.

Varoituskyltti järven jäällä.
Pirttijärven rannalla asuvat toivovat, että ihmiset ottaisivat varoituskyltin tosissaan.Elisa Kinnunen / Yle

Rannalla asuva Ilkka Rautiainen huomasi kaverukset ja lähti apuun. Samalla hälytettiin apuun pelastuskeskus. Rautiaisen mukaan kovin lähelle avantoa ei voinut mennä.

– Avanto oli kasvanut jo niin isoksi, että ainoaksi keinoksi jäi yrittää neuvoa Matthiakselle, miten toimia. Onneksi hänellä oli hiihtäjänä kova kunto, muuten hän ei olisi noussut sieltä. Kun hän lopulta pääsi kestävälle jäälle, niin myös pelastuskeskus saapui apuun hydrokopterilla.

Matthias Kaleville jäällä hiihto jäi viimeiseksi.

– Minulla oli mahdollisuus senkin jälkeen käydä vielä jäällä hiihtämässä, mutta en lähtenyt. Lukiosta päästyäni muutin takaisin Viroon, ja täällä ei jäätä edes ole.

Irroita sukset hätätilanteessa

Jos avantoon tippuu sukset jalassa, pääsääntöisesti sukset kannattaa pyrkiä irroittamaan. Uudemmissa suksimalleista monon saa usein irti nostamalla tai kääntämällä siteen vipua. Vanhemmissa malleissa sukset saa jalasta sidettä painamalla esimerkiksi sauvalla. Silloin suksista eroon pääseminen voi kuitenkin käytännössä olla niin vaikeaa, että jäälle kannattaa pyrkiä sukset jalassa.

– Silloin pitää punnertaa ylös avannosta. Keho kannattaa viedä uintiasentoon ja lähteä potkimaan sukset jalassa, neuvoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Anne Hiltunen.

– Toivottavasti jäänaskalit ovat kaulalla, Hiltunen lisää.

Hiihtäjän kannattaa miettiä jo ennen jäälle menoa, että miten sukset saa hätätilanteessa irti. Hiltusen mukaan jäisessä vedessä tärkeintä on, että kerää hetken ajan voimia ja tasaa hengityksen, ja lähtee vasta sitten toimimaan. Lisää vinkkejä turvalliseen talviulkoiluun voi lukea esimerkiksi Suomen Uimaopetus -ja Hengenpelastusliiton Järki jäällä (siirryt toiseen palveluun) -julkaisusta (Viisaastivesilla.fi).

Ei kenenkään vastuulla

Ilkka Rautiainen on huolissaan, sillä Matthias Kalevi ei suinkaan ole ainoa, jolle on meinannut käydä huonosti. Etenkin tänä talvena riski on koholla, sillä jäät ovat poikkeuksellisen ohuet.

– Vuosittain tulee vastaan ainakin pari tilannetta, jolloin joutuu kiirehtimään rannalle varoittamaan kulkijoita. Virtapaikka on pidempään täällä asuneiden ja jäällä liikkuneiden tiedossa, mutta kauniiden näkymien ansiosta jäällä liikkuu paljon muitakin.

Paikka, joka aamulla kestää kulkijan, saattaa parin tunnin auringonpaisteen jälkeen pettää alta.

Kristiina Heinonen

Koska virtapaikan kohdalla riittää liikennettä, Rautiainen on käynyt laittamassa jäälle pienen varoituskyltin. Sekään ei ole kaikkia hillinnyt.

– Senkin jälkeen virtapaikan yli on ajettu moottorikelkalla, mikä taas huijaa ihmisiä uskomaan, että kyllä se kestää silloin varmasti myös ihmistä.

Ilkka Rautiainen seisoo järven jäällä.
Jäällä liikkuminen on tänä talvena poikkeuksellisen vaarallista.Elisa Kinnunen / Yle

Rautiainen laskee, että joka talvi uhkatilanteita tulee vastaan ainakin muutama. Ranta-asukkaat pitävätkin kulkijoita silmällä sen mukaan, kuka on kotosalla. Vahtiminen on sinällään vapaaehtoista, sillä jäillä liikkuminen on jokaisen kulkijan omalla vastuulla.

– Sitä on pohdittu paljon, että mikä saisi ihmiset huomaamaan riskin. Ehkä virtapaikat kannattaisi merkitä jäälle lähtöpaikkojen opastauluihin. Eihän se sieltäkään kaikkien silmiin osu, mutta yksikin vältetty uhkatilanne on voitto.

Jäätilannetta voi seurata esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen jäänpaksuuskartalta (siirryt toiseen palveluun). Noin kymmenen päivän välein päivittyvät tiedot ovat kuitenkin vain ohjeellisia, eivätkä ne päde laajoihin alueisiin.

Erikoinen jäätalvi

Jäällä liikkuminen on tänä talvena erityisen riskialtista. Jää on kautta Suomen jopa yli 10 senttimetriä ohuempaa kuin keskimäärin, mutta suurin riski on jään laadussa.

Niillä alueilla, joilla jäänormaalisti kestää hyvin, on jääpeite tänä talvena poikkeuksellisen heikkoa.

– Esimerkiksi Kainuussa, Lapissa ja Keski-Suomessa runsaat lumisateet estivät kantavan teräsjään muodostumisen. Sinällään vahva jääpeite on heikompaa kohvajäätä. Vastaavasti esimerkiksi Etelä-Suomessa jää on käytännössä vahvaa teräsjäätä, sanoo hydrologi Jarkko Koskela Suomen ympäristökeskuksesta.

Mies katsoo varoituskylttiä.
Jäiden heikkeneminen on alkanut.Elisa Kinnunen / Yle

Jäät ovat siis normaalia heikompia siellä, missä ne ovat normaalisti vahvoja ja päinvastoin. Koskelan mukaan kaikki virtapaikat ovat nyt heikkoja.

– Meillä on esimerkiksi Lapissa mittauskohteita virtapaikoissa, ja niitä ei ole päästy mittaamaan lainkaan, koska jäätä ei ole ollenkaan.

Kristiina Heinonen Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitosta muistuttaa, että jäihin putoamisen seurauksena menehtyy vuosittain 10–30 ihmistä. Pelastetuksi saadaan huomattavasti isompi määrä ihmisiä. Heinosen mielestä keväällä jäille menijän kannattaa muistaa varata matkaan jäänaskalit tai ainakin miettiä kaksi kertaa.

– Jäiden heikkeneminen on jo alkanut. Paikka, joka aamulla kestää kulkijan, saattaa parin tunnin auringonpaisteen jälkeen pettää alta.