Video: Pimeässä metsässä voi kohdata omat susipelkonsa ja ennakkoluulonsa – suden kohtaaminen luonnossa on kuitenkin harvinaista

Yle Pohjanmaan toimittaja ja kuvaaja viettivät yön metsässä seudulla, jossa susihavaintoja on tehty tänä talvena runsaasti. Mielessään he pitivät tärkeän ohjeen: jos suden kohtaa, malttia ei saa menettää.

susi
Kuutamo
Tuomo Rintamaa ja Pasi Takkunen liikkuivat susien jäljillä Suupohjassa.

Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi sanoo, että susipelkoa on turha vähätellä - riippumatta siitä, onko pelkoon todellista aihetta.

– Susipelko on tunnetila, eikä sitä voi arvioida oikeana tai vääränä. Ongelma syntyy susipolitiikan yhteiskunnallisesta retoriikasta, jossa pelko ja myös sen vähättely on tehokas työkalu.

Yle Pohjanmaan toimittaja Tuomo Rintamaa ja kuvaaja Pasi Takkunen halusivat tehdä selvää omasta susipelostaan viettämällä yön metsässä Etelä-Pohjanmaalla Suupohjan alueella, jossa susia on liikkunut tänä talvena vilkkaasti.

Heidän kertomuksensa mukaan yön pimeinä tunteina olo tuli välillä jännittyneeksi ja mieleen nousivat paikkakuntalaisten kertomukset monista susihavainnoista.

Tosiasioiden ja todennäköisyyksien tiedostaminen karkotti pelon.

Silti arvoitukseksi jäi, mitä olisi tapahtunut, jos susi olisi ilmestynyt näköpiiriin. Olisiko maltti säilynyt vai olisiko tullut tehtyä pahin virhe - paniikinomainen pako?

Hyökkäykset ihmisten kimppuun harvinaisia

Susi ei ole kuolettavasti hyökännyt ihmisen kimppuun 1800-luvun loppupuolen jälkeen, jolloin Turun seudulla todennäköisesti yksi susi tappoi 21 ihmistä. Arvioiden mukaan kyseinen susi olisi ollut nälkiintynyt, sairas tai koirasusi.

Metsähallituksen Suurpedot (siirryt toiseen palveluun)-sivuston mukaan suden hyökkäykseen ihmisen kimppuun on yleensä kolme syytä: susi on sairas, susi puolustaa itseään tai poikasiaan ja susi saalistaa nälkänsä vuoksi ihmistä. Todennäköisin näistä on suden sairaus, sillä terve susi välttelee ihmistä.

Suden kohtaaminen luonnossa on harvinaista. Mikäli eläimen kuitenkin kohtaa, täytyy eläimelle antaa tilaa ja näyttää, että ihminen väistyy tilanteesta rauhallisesti.

– Äärimmäinen pakoon juoksu tai kohti hyökkäys olisivat pahimmat virheet, Bisi kertoo.

Bisin mukaan susi näkee liikkeen hyvin, mutta ei samalla tavalla kuin ihminen. Oman paikan voi ilmaista käsillä tai puheella lähestyvälle eläimelle. Mikäli mukana kohtaamisessa on myös koira, kannattaa se Bisin mukaan pitää kytkettynä vierellä.

Uhkaavasti käyttäytyvästä sudesta täytyy ilmoittaa välittömästi hätäkeskukseen. Mikäli suden käytös ei ole uhkaavaa, kannattaa susihavainnosta ilmoittaa alueen riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle.