Kielitaito rapistuu ja kapeutuu – vientiyrityksen päällikön neuvo nuorille: "Lukekaa niitä kieliä!"

Suomalaisten kielitaito uhkaa kapeutua englannin kielen varaan. Työelämässä tarvetta olisi kuitenkin myös muun muassa espanjalle, ranskalle, venäjälle ja saksalle.

Kielikoulutus ja kieliopinnot
Työhakemuksessa kysytään kielitaitoa
Työhakemuslomakkeissa kielitaitoa voidaan kysyä varsin tarkasti.Sarah Laukkanen / Yle

Kielten opiskelun suosio on laskenut jo vuosia, englannin kieltä lukuun ottamatta. Esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa se on pitänyt pintansa suoritettavien aineiden joukossa. Sen sijaan ruotsin kielen suorittavia on lähes puolet vähemmän kuin runsaat kymmenen vuotta sitten. Ranskan ja saksan kielen kohtalo on Ylioppilastutkintolautakunnan tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan samankaltainen.

Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajan mukaan kielten opiskelun suosion hiipumisen seurauksia voi vasta arvailla.

– Käytännössä emme vielä tiedä vaikutuksia, joita sillä on vaikkapa Suomen talouteen. Työnantajapuoli on kuitenkin jo tuonut voimakkaasti esille sitä, että kielitaitoisia työntekijöitä on vaikea löytää, puheenjohtaja Sanna Karppanen sanoo.

Vaikutukset näkyvät jo työpaikoilla

Yksi kielitaitoisten työntekijöiden tarvitsijoista on lukitusvalmistaja Abloy. Yrityksen toiminta ulottuu jo lähes sataan maahan.

Toistaiseksi kielitaitoista työvoimaa on löytynyt. Toistuvasti tulee kuitenkin eteen tilanteita, joissa muutoin pätevä hakija jätetään valitsematta siksi, ettei kielitaito riitä.

– Se on raadollinen totuus. Rekrytointi keskeytyy, jos haastattelutilanteessa toteamme, ettei suullinen ja kirjallinen vieraan kielen käyttö suju, kertoo henkilöstön kehittämispäällikkö Kirsi Parviainen.

– Jos tarvitsemme nopeasti töihin kielitaitoisen henkilön, niin eipä siinä ole vaihtoehtoja. Kielitaito ei kehity hetkessä. Menee useampi vuosi, että kielenkäyttö on sujuvaa. Kielen opettamiseen alkeista lähtien meillä ei kerta kaikkiaan ole mahdollisuutta.

Myydä pitää asiakkaan kielellä, se asia ei ole muuttunut mihinkään.

Riitta Pyykkö

Pääkieli Abloyn liiketoiminnassa on englanti. Lisäksi tarvitaan espanjan, venäjän, saksan, ranskan ja ruotsin kielen taitavia työntekijöitä.

Turun yliopiston vararehtori, professori Riitta Pyykkö vahvistaa Kirsi Parviaisen näkemyksen kielitaidon tärkeydestä.

– Myydä pitää asiakkaan kielellä, se asia ei ole muuttunut mihinkään, Pyykkö toteaa.

Kunnat ja oppilaitokset hereille

Vientiyrityksillä on suuri merkitys Suomen kaupankäynnissä ja kehittymisessä, ja siksi Pyykkö patisteleekin eri tahoja havahtumaan kielitaidon tarpeellisuuteen. Pyykkö otti asian esille joulukuussa julkistamassaan selvityksessä (siirryt toiseen palveluun) (opetus- ja kulttuuriministeriö), jossa käsiteltiin Suomen kielivarantoa, siis sitä, millainen kielitaito kansalaisilla on, ja miten koulutusjärjestelmä tuottaa kieliosaamista.

– Kuntien ja niiden elinkeinojen kautta pitäisi pohtia, mitkä kielet ovat kullakin alueella tärkeitä. Sen perusteella kunnat voisivat sitten kehittää kouluissa tarjottavaa kieliopetusta, professori Riitta Pyykkö ehdottaa.

Abloyn henkilöstön kehittämispäällikkö Kirsi Parviainen luo myös katseet oppilaitosten suuntaan.

– Teemme tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Keskustelemme kieltenopettajien kanssa ja yritämme tehdä kielitaidon merkitystä selväksi. Opiskelijoille yritämme saada sitä viestiä perille, että lukekaa edes sitä englantia!

Englannin rinnalle muitakin kieliä

Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajan Sanna Karppasen mukaan englannin kieli ei oikeastaan enää ole vieraan kielen taito vaan kansalaistaito. Ranska ja saksa olisivat hänen mielestään varsin tärkeitä hallittavia kieliä, eikä venäjääkään voi Suomessa väheksyä.

Professori Riitta Pyykkö arvelee, että syitä englannin kielen asemalle opiskelijoiden suosikkikielenä on useita.

– Uskotaan liikaa siihen, että englanti on maailmankieli eikä muita tarvita. Usein syytetään sitä, että kunnat eivät tarjoa muita kieliopintoja. Mutta eiväthän kunnat tarjoa, jos muita kieliä ei kysytä. Ratkaisut ovat vanhempien ja myöhemmin opiskelijoiden itsensä tekemiä.

Professori Riitta Pyykkö arvelee myös, että esimerkiksi lukiolaiset kokevat paineita monesta suunnasta. Matematiikkaa korostetaan, kenties muitakin aineita, eivätkä kielet yksinkertaisesti mahdu lukujärjestykseen.

Kielitaidolle painoarvoa korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa

Professori Riitta Pyykkö ehdottaa, että korkeakouluopiskelijoilta edellytettäisiin vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista. Kielitaito pitäisi myös ottaa huomioon korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Samaa konstia suosittelee Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Sanna Karppanen.

– Jos ja kun yliopistoihin ja korkeakouluihin haetaan tulevaisuudessa entistä enemmän ylioppilastodistuksen perusteella, on vaarana, että kielten opiskelu loppuu, jos opinnoista ei saa lisäpisteitä, Karppanen pelkää.

Huonoin seuraus olisi se, että parinkymmenen vuoden päästä heräämme siihen, miksi meillä ei enää kukaan osaa muuta kuin englantia ja kehnosti ruotsia.

Riitta Pyykkö

Sama pelko on professori Riitta Pyyköllä.

– Huonoin seuraus olisi se, että parinkymmenen vuoden päästä heräämme siihen, miksi meillä ei enää kukaan osaa muuta kuin englantia ja kehnosti ruotsia.

Lapset ja nuoret oppivat muita kieliä paitsi koulussa, myös pelaamalla, matkoilla, internetissä ja harrastusten kautta. Tätä osaamista ei professori Riitta Pyykön mielestä huomioida riittävästi.

– Se on iso tekijä motivaation kannalta. Korkeakouluopiskelijatkin korostavat sitä, että kieli on väylä toiseen kulttuuriin ja maahan. Miten kieltä voi käyttää ja millaisia mahdollisuuksia se avaa, Pyykkö pohtii.