Oliko kyse terrorismista, koska saadaan ratkaisuja, mikä on tuomio? Tässä 5 pääkohtaa Turun puukotusten oikeudenkäynnistä

Marokkolaismies kiistää murhat, mutta myöntää kaksi tappoa.

Turun puukotukset 2017
Lehdistö oikeussalissa ennen oikeudenkäyntiä
Syytettyä puolustava asianajaja Kaarle Gummerus vastasi valmistelevan istunnon jälkeen Ylen oikeustoimittaja Päivi Happosen ja muiden toimittajien kysymyksiin.

Turun elokuisten puukotusten oikeudenkäynti alkoi tiistaina valmisteluistunnolla Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

Marokkolaismiestä syytetään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta samassa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.

Kokosimme tähän artikkeliin viisi asiaa, jotka on hyvä tietää Turun puukotuksista ja tänään alkaneesta oikeudenkäynnistä.

Mitä tapahtui ja ketä syytetään?

Kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan haavoittui elokuun 18. päivänä Turun kauppatorilla ja sen ympäristössä tehdyissä puukotuksissa. Puukottaja otettiin kiinni nopeasti tekojen jälkeen.

Teoista syytettynä on marokkolainen vuonna 1994 syntynyt Abderrahman Bouanane. Hän saapui Suomeen turvapaikanhakijana, mutta sai kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Keskusrikospoliisin tekemän esitutkinnan mukaan mies radikalisoitui noin kolme kuukautta ennen tapahtumia, muslimien pyhän kuukauden eli ramadanin jälkeen. Epäilty on kertonut, ettei hän ollut erityisen uskonnollinen ennen ramadania.

1400 sivua kattavasta esitutkintamateriaalista selviää, että epäilty alkoi ramadanin aikoihin myös katsoa Isis-järjestöön liittyviä videoita. Epäilty on kertonut poliisille, että hän aloitti videoiden katselun siksi, että oli kiinnostunut siitä, ovatko Isis-joukot oikeassa vai väärässä. Myös miehellä itsellään oli ollut tarkoituksena matkustaa Syyrian sota-alueille taistelemaan.

Terrorismia vai ei?

Oikeudenkäynnissä katseet kohdistuvat erityisesti siihen, oliko kyse terroriteoista vai ei.

Syytenimikkeinä ovat terroristisessa tarkoituksessa tehdyt murhat ja samassa tarkoituksessa tehdyt murhan yritykset. Syyte perustuu syyttäjien mukaan siihen, että marokkolaismiehen on ollut tarkoitus aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa. Terrorismiväitettä tukevat myös miehen Isis-yhteydet.

Puolustus kuitenkin kiistää terroristisessa tarkoituksessa tehdyt teot. Puolustuksen asianajajan mielestä jää tuomioistuimen päätettäväksi, täyttävätkö teot terrorismi-määritelmän tunnusmerkit.

Erikoiseksi asian tekee se, että syytetty itse kokee toimineensa terrorismin nimissä.

Turun puukotus oikeudenkäynti Kihlakunnansyyttäjät Hannu Koistinen vasemmalla ja Sampsa Hakala
Kihlakunnansyyttäjät Hannu Koistinen (vas.) ja Sampsa HakalaAri Welling / Yle

Millainen tuomio on odotettavissa?

Puolustus on kiistänyt murhat ja murhayritykset, mutta myöntänyt tapot ja tapon yritykset. Rikosnimike vaikuttaa oleellisesti myös tuomion pituuteen.

Murhasta tuomitaan elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Tapon osalta rangaistus mitataan vuosissa. Jos kyse on terroristisessa tarkoituksessa tehdystä taposta, tuomio voi olla myös elinkautinen.

Miten oikeudenkäynti etenee?

Tänään tiistaina Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Turun oikeustalolla käytiin valmisteluistunto, jossa päätettiin muun muassa oikeudenkäynnin aikatauluista. Pääkäsittely alkaa maanantaina 9. huhtikuuta. Oikeudenkäynti on pitkä, ja istuntoja on useina päivinä. Viimeinen istuntopäivä ajoittuu toukokuun puolivälin paikkeille.

Istunnot järjestetään Turun vankilassa.

Oikeudenkäynnissä kuullaan kymmeniä todistajia. Valtaosa heistä on silminnäkijätodistajia. Lisäksi merkittävässä roolissa on asiantuntijatodistelu.

Syytetty on näillä näkymin paikalla koko oikeudenkäynnin ajan. Omat haasteensa oikeudenkäynnille asettaa se, että istunnoissa joudutaan käyttämään tulkkia. Syytetyn lisäksi tulkkia tarvitsee osa asianomistajista.

Oikeudenkäynnissä kiinnitetään runsaasti huomiota siihen, oliko kyse terrorismista vai ei. Tähän perehdytään erityisesti oikeudenkäynnin loppuvaiheessa toukokuun puolella.

Mitä käy satojen tuhansien vahingonkorvausvaatimuksille?

Puukotuksissa haavoittuneet ja menehtyneiden uhrien omaiset ovat vaatineet yhteensä satojen tuhansien eurojen vahingonkorvauksia. Korvausta on vaadittu muun muassa kärsimyksestä, pysyvästä tai väliaikaisesta haitasta ja ansionmenetyksestä.

Suurin yksittäinen korvausvaatimus on 100 000 euroa pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvausvaatimuksia käsitellään oikeudenkäynnin ensimmäisissä istunnoissa. Puolustus on ilmoittanut, että se pyrkii hyväksymään vahingonkorvausvaatimukset, jos ne ovat yleisen oikeuskäytännön mukaisia.

*Lue lisää: *

Esitutkinta paljastaa: Turun epäilty puukottaja halusi kuolla marttyyrina – tekotapa tuli määräyksenä taivaasta

Syyttäjä vaatii Turun puukottajalle elinkautista vankeusrangaistusta – asianosaiset yli puolen miljoonan euron vahingonkorvauksia

Outo käänne oikeudessa: Turun puukottaja kiistää ja myöntää terrorismirikokset – Yle seurasi oikeudenkäyntiä hetki hetkeltä