Internet jyräsi Suomen musiikkikaupat – nyt F-Musiikki painaa kaasua

Musiikkikauppojen määrä on puolittunut. Kauppiaat pelkäävät digilelujen näivettävän musiikin harrastuksen. Huoli on turha.

musiikkiliikkeet
Kova talous
Kova talous

Kun saksalainen musiikkikauppias Thomann avasi suomenkielisen verkkokauppansa vuosituhannen vaihteessa, se yllätti soittopelien kauppiaat housut kintuissa.

Käynnistyi hintasota, jonka jäljiltä saksalaisella verkkokaupalla on noin viidennes Suomen soitinmyynnistä. Kaikkiaan suomalaisten soitinhankinnoista noin kolmannes suuntautuu ulkomaisiin verkkokauppoihin.

Tilastoja ei ole. Luvut perustuvat yrittäjien esittämiin arvioihin.

Alalla pitkään toimineet muistelevat, että soitinliikkeitä oli vuosituhannen vaihteessa 120–130 kappaletta. Tänään jäljellä on noin 60 yrittäjää, joista vain muutamilla on useampi kuin yksi liike.

– Aikanaan Mikkelin ja Hämeenlinnan kaltaisissa kaupungeissa saattoi olla kolmekin musiikkikauppaa ja kaikki pärjäsivät. Tänään 50 000 asukkaan kaupungeissa ei riitä asiakkaita useammalle kuin yhdelle liikkeelle, F-Musiikin toimitusjohtaja Janne Kainulainen kuvaa.

Soitinkauppoja on suljettu esimerkiksi Tampereella, Kuopiossa, Joensuussa, Hämeenlinnassa, Oulussa ja Keuruulla. Viime vuonna vuorossa olivat Kotka ja Kerava – parhaillaan loppuunmyynnit ovat käynnissä Vaasassa sekä Alavuden Tuurissa.

Janne Kainulainen
F-Musiikin toimitusjohtaja Janne Kainulainen.Kristiina Lehto / Yle

F-Musiikki painaa kuitenkin kaasua. Vuosituhannen vaihtessa soitinten maahantuojalla oli yksi liike, tänä keväänä yhtiö avaa Oulussa jo kahdeksannen kivijalkamyymälänsä. Edelliset liikkeensä yhtiö avasi Tampereella ja Kuopiossa vuonna 2016.

Oulun jälkeen F-Musiikki saattaa avata vielä pari omaa liikettä, mutta toden teolla lisäkasvua haetaan Kainulaisen mukaan itsenäisten ketjuyrittäjien avulla.

– Ensimmäisen franchising-yrittäjän kanssa neuvottelut ovat jo pitkällä. Sopimus tehdään tämän kevään aikana, Kainulainen sanoo.

– Toinen vaihtoehto olisi, että me ostaisimme liikkeitä, mutta yrittäjästä ei useinkaan tule hyvää myymäläpäällikköä. Heille on tärkeää tehdä töitä nimenomaan yrittäjinä.

Takaisin menneisyyteen?

F-Musiikin edeltäjällä Musiikki-Fazerilla oli 1990-luvun alussa noin 25 omaa sekä franchising-liikettä. Musiikin monialayhtiön suuruuden päivät päättyivät lamaan ja yrityskauppaan, jossa pörssiyhtiön uudeksi omistajaksi tuli kansainvälinen Warner Music.

Soitinten maahantuonti ja myynti päätyi takaisin suomalaisomistukseen vuonna 1998.

– Jossain mielessä tämä on paluuta entiseen, mutta emme me enää levykauppiaiksi ryhdy – emmekä pianojen valmistajaksi, Kainulainen virnistää.

Instrumenttien kauppa on vanhan Musiikki-Fazerin jälkeen ollut hajallaan. Pohjoismainen musiikin maahantuoja EM Nordic rakenteli viime vuosikymmenellä omaa ketjuaan Kuopiossa ja Tampereella DLX Deluxe Music -nimellä. Tänään yhtiö operoi vain Helsingin myymälää sekä verkkokauppaa.

Ketjunpoikanen oli myös Porissa, Raumalla ja Vaasassa toimivalla Pihlajamaan Musiikilla. Yritys on kuitenkin parhaillaan sulkemassa Vaasan liikettään. Kauppias Petri Pihlajamaan mukaan päätöksen syyt olivat lopulta käytännöllisiä.

– Liiketoiminnalle on haitaksi, kun kiinteistön remontti venyy ja rakennustelineet ovat vuoden verran ikkunan edessä. Samaan aikaan avainhenkilöitä joutui jäämään pois. Jatkuva Vaasaan asti ajelu kävi raskaaksi, kun meillä on Porin ja Rauman liikkeissä riittävästi töitä, Pihlajamaa sanoo.

Erilaisia rumpusettejäsoitinkaupassa.
Kristiina Lehto / Yle

F-Musiikkia toimipaikkojen määrällä näyttää haastavan vain Verkkokauppa.com, joka toimii Helsingissä, Pirkkalaissa, Oulussa, Raisiossa ja Vantaalla. Noilla samoilla markkina-alueilla toimii myös F-Musiikki.

Fasu voitolla

Viimeisimmällä, helmikuussa päättyneellä tilikaudella F-Musiikin liikevaihto kasvoi 15 prosenttia noin 21 miljoonaan euroon. Edellisvuoden tappio kääntyi voitoksi, mutta tarkkoja lukuja toimitusjohtaja ei paljasta.

– Teimme hyvän tuloksen. Alalta on poistunut yrityksiä ja sitä kautta meille on ohjautunut kauppaa. Suomen taloudellinen käänne tuntuu varsinkin kuntapuolella, kun koulut hankkivat enemmän soittimia ja äänentoistoa, Kainulainen sanoo.

Toissa vuonna F-Musiikki osti esitystekniikkaa musiikkikonserni Live Nationilta. Samalla se sai uusia asiakkaita uusilta toimialoilta. Esitystekniikkaa hankkivat Kainulaisen mukaan niin laivat kuin pikaruokaketjutkin.

Entistä suurempi koko antaa mahdollisuuden investointeihin.

– Olemme hankkineet esimerkiksi ostorobotin, eli ostojen ohjauksen järjestelmän, joka ennustaa, mitä tuotteita pitää milloinkin olla hyllyssä. Samanlaista käyttävät kaupan suurimmat toimijat. Neljä vuotta sitten meillä ei olisi ollut siihen mahdollisuuksia, Kainulainen sanoo.

Kitaroita soitinkaupassa
Ukulele on musiikkikaupan hittituote.Kristiina Lehto / Yle

Näivettyykö musiikin harrastus?

Kauppiaat ovat huolissaan musiikkiharrastuksen, ja samalla liiketoimintansa, tulevaisuudesta.

– Tänä päivänä lapsilla on pelit ja kännykät, jotka vievät aikaa todella paljon. Youtubessa surffaaminen on kärsimättömien hommaa, pohtii porilainen musiikkikauppias Petri Marjamaa.

Saman huolen jakaa myös F-Musiikin Kainulainen.

– Varsinkin niin sanotun vakavan musiikin harrastaminen on laskenut. Vaihtoehtoja ajankäyttöön on tullut niin hurjasti. Musiikki on ollut kärsivä osapuoli.

Viuluviikarit junassa maaliskuussa 1979. Opettaja Géza Szilvay, Linda Lampenius, Maiju Paukkunen ja Réka Szilvay.
Viuluviikarit junassa maaliskuussa 1979. Opettaja Géza Szilvay, Linda Lampenius, Maiju Paukkunen ja Réka Szilvay.Leif Öster / Yle

1970- ja 1980-luvuilla kiiltävä musta piano oli keskiluokkaisen olohuoneen kruunu ja lasten musiikkiharrastus perheen kunnia-asia. Televisiosta seurattiin Viuluviikarit-ohjelmaa, jonka nuorista esiintyjistä maailmanmaineeseen ponnistivat myöhemmin niin Pekka ja Jaakko Kuusisto kuin Linda Lampeniuskin.

Televisiokanavia on tänään paljon enemmän, mutta yksikään ei lähetä musiikkikoulua. Käytettyjä pianoja jaetaan internetin kauppapaikoilla ilmaiseksi. Musiikkiluokkia lopetetaan niin Helsingissä kuin Seinäjoellakin.

Onko kauppiaiden huoli harrastuksen hiipumisesta aiheellinen?

Opetushallituksen keräämien tietojen mukaan valtion suoraan rahoittamissa musiikkiopistoissa opiskelee tällä hetkellä noin 62 000 harrastajaa. Kymmenessä vuodessa harrastajien määrä on kasvanut noin viidellä tuhannella.

Taiteen perusopetuksen laajaa oppimäärää opettavien opistojen lisäksi Suomessa on kymmeniä muitakin musiikkiopistoja ja -kouluja. Opetushallituksesta arvioidaan Ylelle, että niiden määrä on viime vuosina kasvanut – vaikka tarkkaa tilastoa ei olekaan.

Musiikkikouluissa kasvaa soitinkauppiaille uusia asiakkaita.

F-Musiikin toimitusjohtaja Kainulainen ilahtuu kuullessaan harrastajamäärien kasvusta. Hän muistuttaa myös, että klassisen musiikin ja pop-musiikin oheen on noussut aivan uusia tapoja tehdä musiikkia.

– Suomessa on yhä enemmän erilaisia konemusiikin harrastajia. Koulun kovin jätkä ei ehkä olekaan enää se sähkökitaran soittaja.