"Hymy karahtaa huulille" – luontoharrastaja, tutkija ja sokea kertovat, miksi linnunlaulu saa meidät hyvälle tuulelle

Luonnon äänet kertovat elämästä ja ilahduttavat ihmisiä kulttuurista riippumatta.

Lintujen laulu
Sinitiainen kuusessa.
Ismo Pekkarinen / AOP

– Sitä oikein odottaa, että laulu lisääntyy. Olen odottanut korvat hörössä joulusta asti, sanoo Laila Rantanen-Timonen.

– Ensimmäiset kevätfiilikset tulee siitä, kun kuulee sini- tai talitiaisen laulun: että nyt on talvenselkä taittunut. Vaikka ei olisikaan, vahvistaa Toni Uusimäki.

– Ilo. Pieni hymy karahtaa huulille, kuvaa Outi Ampuja.

Ampuja on muun muassa melua ja hiljaisuutta tutkinut Helsingin yliopiston dosentti, Toni Uusimäki luontoharrastaja ja Laila Rantanen-Timonen sokea yrittäjä. Miksi he kaikki ilahtuvat linnunlaulusta?

Luonnon äänet kertovat jatkuvuudesta

Ihmisten reaktioita erilaisiin ääniin on tutkittu paljon. Kulttuurista riippumatta luonnon äänet koetaan miellyttäviksi, mikä johtuu muun muassa siitä, että ihminen on kehittynyt luonnon ääniympäristössä, toteaa tutkija Outi Ampuja.

Linnunlaulu ja muut luonnon äänet kertovat elämästä ja jatkuvuudesta. Lintujen ääntely on yleensä äänitasoiltaan rauhallista, osin ennakoitavaa eikä yleensä kovaa ja äkillistä.

lintu syö pihlajanmarjoja
AOP

Vaikka kulttuuriset tekijät eivät ohjaa ihmisen suhtautumista luonnon ääniin samalla lailla kuin esimerkiksi musiikkiin, linnunlauluunkin liittyy subjektiivinen kokemus, muistuttaa Ampuja. Laulun miellyttävyys riippuu esimerkiksi siitä, millaisia muistoja tai mielleyhtymiä siihen liittyy. Joissain tutkimuksissa on huomattu, että iäkkäämmät ja korkeammin koulutetut pitävät luonnon äänistä muita enemmän.

Tutkijan mukaan konteksti on tässäkin oleellinen.

– Linnunlaulu liittyy ympäristöön, kevääseen ja luonnon heräämiseen, joka on useimmille tervetullut talven jälkeen, vastaa Ampuja sähköpostitse Sveitsistä.

Ampujan mukaan keinotekoisesti lisätty linnunlaulu vaikkapa parkkihallissa voikin herättää hämmennystä, sillä se on "väärässä paikassa". Sisätilojenkin viihtyvyyttä voi silti parantaa luonnon äänillä. Se vain vaatii hyvää suunnittelua.

"Lintujen äänet antavat maiseman"

Pietarsaarelainen Laila Rantanen-Timonen ei tarvitse linnunlaululle raamia: se on hänelle arvokas ääni jo itsessään. Laulu rentouttaa ja korvaa osin sitä, ettei täysin sokea Rantanen-Timonen näe.

– Luonnon äänistä se on monimuotoisempi kuin muut. Lintujen äänet antavat maiseman.

Rantanen-Timonen tunsi ennen lähinnä variksen ja käen, kunnes alkoi muutama vuosi sitten harrastaa lintujen ääniä.

– Kun siihen keskittyi, kaikki muu pyyhkiytyi pois. Piti kävellä rauhallisesti, että kengät ja vaatteet eivät kahise.

Äänet ovat tärkeitä Rantanen-Timoselle, joka kuvaa itseään hyvin visuaaliseksi ihmiseksi. Hän on nähnyt ennen sokeutumistaan, mikä auttaa mielikuvien luomisessa.

kaksi talitiaista pesällä
AOP

Kevät on lupaus uudesta

Kokkolalainen lintuharrastaja Toni Uusimäki saa ensimmäiset kevätfiilikset tavallisten tiaisten laulusta. Nyt kevät on myöhässä, mutta viikonloppuna Ahvenanmaalla tiaiset jo lauloivat kovaa.

– Se tuo mieleen kevään tuntua.

Uusimäki uskoo, että linnunlaulu on lupaus uuden alusta sielläkin, missä vuodenaikojen vaihtelu ei ole yhtä näkyvä.

– Täällä se on selkeää: lumet lähtevät, kukoistuksen ja kesän aika lähesty. Sielläkin missä talvenselkä ei ole samanlainen, laulu on merkki soidin- ja pesintäajoista ja kertoo uudesta kasvukaudesta.

Uusimäelle ääni on tärkeä: saunassa kaiuttimista soi tarvittaessa rentouttava erämaalammen äänimaailma kuikan huutoineen. Luonnossa miehen pysäyttää aina huuhkajan huhuilu. Toinen tärkeä ääntelijä on vaatimaton viitakerttunen, muuttolintu, joka tulee kesän kynnyksellä ja laulaa suviöinä suomalaisia lajeja sujuvasti matkien.

Linnun ääni havahduttaa yhä kokeneenkin bongarin:

– Yli puolet havainnoista pohjautuu ääneen, ensikontakti lintuun tulee äänen perusteella. Että mikäs sieltä on tulossa?

Pienen linnun ääni voi tyynellä säällä kantaa jopa kilometrejä. Linnut voivat laulaa myös nokka kiinni, ja parhaita laulajia ovat varpuslinnut. Lue täältä kymmenen faktaa linnunlaulusta, esimerkiksi se, miksi linnut laulavat innokkaimmin aamuisin.

Kirjosieppo pesäpöntöllä.|
Kirjosieppo pesäpöntöllä.|Ismo Pekkarinen / AOP

Vuodenaikojen vaihtelu myös kuuluu

Lintujen laulu on monelle juuri ensimmäisiä lupauksia keväästä. Varhain alkava laulu ei vielä kerro pesinnän alkamisesta, vaan valmistautumisesta siihen. Linnut kertovat laulullaan, mikä on niiden reviiri.

Vuodenaikojen vaihtelun voi kokea myös kuuloaistilla, tietää Laila Rantanen-Timonen. Syksyllä akustiikkaa muuttaa lehtien putoaminen. Kun maa jäätyy, kaiku lisääntyy. Märät pinnat tuovat vaihtelevia elämyksiä, ja erilaisilla sateilla on oma äänensä. Lumi vie tullessaan äänet mennessään: ihmisten askeleet katoavat, kunnes pakkaslumen narskunta palauttaa ne.

Lehtien havinakin on erilaista eri vuodenaikoina: syksyllä kovettunut lehti pitää erilaista ääntä kuin alkukesän pehmeä lehti. Tuttu kotikatukin muuttuu monta kertaa vuodessa.

Keväällä äänimaailmaa muuttaa juuri lintujen laulu. Vaikka se havahduttaa, ääniä pitää Rantanen-Timosen mukaan harrastaa ja kuunnella, sillä niihinkin voi turtua. Hän sanoo huomanneensa usein, ettei näkevä tuttava ole pannut merkille linnun laulua lainkaan.

– Ihan niin kuin vilkasliikenteinen tie ikkunan alla. Siihenkin tottuu.