Tutkimus: alaselkäkipuja hoidetaan usein väärin – potilaille annetaan liikaa lääkkeitä ja tehdään turhia leikkauksia

Alaselkäkivuista kärsiville tehdään Suomessakin liikaa magneettikuvauksia ja niiden tuloksia tulkitaan väärin. Aiheesta on ilmestynyt laaja tutkimus arvostetussa Lancet-tiedelehdessä.

selkäkipu
mies pitelee selkäänsä
The Lancetissa julkaistun artikkelisarjan mukaan alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti merkittävin toimintakykyä alentava terveysongelma ja ongelma on vain pahenemassa. Silti alaselkäkipujen hoidossa olisi paljon parantamisen varaa.AOP

Alaselkäkivut ovat hyvin yleinen vaiva. Maailmalaajuisesti kivuista kärsii yli puoli miljardia ihmistä.

Suomessakin yli 30-vuotiaista miehistä lähes 35 prosenttia ja naisista lähes 41 prosenttia kertoi Terveys 2011 -tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) (Käypä hoito, Duodecim) kärsineensä selkäkivuista viimeisen 30 päivän aikana.

Vaikka selkäkivut ovat arkipäivää, oireita hoidetaan usein väärin, kirjoitetaan arvostetussa tiedelehti Lancetissa äskettäin julkaistussa kolmen artikkelin kokonaisuudessa (siirryt toiseen palveluun).

Artikkelien kirjoittajaryhmässä on mukana myös professori Jaro Karppinen Oulun Yliopiston Elinikäisen terveyden tutkimusyksiköstä. Hän toimii myös erikoislääkärinä Työterveyslaitoksella.

Karppinen ei anna ruusuista kuvaa siitä, miten selkäkipuja hoidetaan.

– Turhia diagnostisia tutkimuksia ja jopa vaarallisia hoitoja tehdään paljon ympäri maailmaa.

Karppisen mukaan alaselän kipujen hoidossa korostuvat maailmanlaajuisesti tarpeettoman usein vahvat kipulääkkeet ja leikkaushoidot, esimerkiksi luudutusleikkaukset, joille ei ole läheskään aina todellista tarvetta.

Erityisesti Yhdysvalloissa ovat nousseet esille vahvojen opiaattipohjaisten särkylääkkeiden aiheuttamat ongelmat. Ne aiheuttavat riippuvuutta ja jopa kuolemantapauksia, Karppinen huomauttaa.

Karppinen kertoo, että artikkelisarjaa kirjoittanutta työryhmää huolettaa, että länsimaissa tehdyt virheet viedään kehittyviin maihin ja toistetaan samat virheet siellä.

Ylidiagnosointi saa aikaan pelkoja

Selkäsairauksien toteamisessa tehdään Suomessakin Jaro Karppisen mukaan usein turhia kuvantamistutkimuksia, kuten magneettikuvauksia. Kun niitä tehdään paljon, tulee myös sellaisia löydöksiä, jotka johtavat liian pitkälle meneviin tulkintoihin ja ylidiagnosointiin.

– Oireettomiltakin löytyy paljon muutoksia. Olen pyrkinyt puhumaan lääkäreille ja fysioterapeuteille siitä, ettei muutoksia tulkittaisi aina vain huonossa valossa potilaalle. Etenkin, jos ei olla ihan ehdottoman varmoja, että löydös on oireiden taustalla.

Usein kuvantamistutkimuksissa nousevat esiin tavalliset, ikääntymiseen liittyvät löydökset. Karppinen haluaisi lääkäreiden suhtautuvan niihin kriittisemmin.

Hänen mukaansa lääkärit heijastavat kuvien tulkintaan usein omia pelkojaan tai vääriä käsityksiä oireiden syistä ja nämä siirtyvät potilaaseen. Tämä voi pitkittää tai jopa pahentaa kipuja.

– Kaikki fokusoituu rakenteellisiin vikoihin, jotka useimmiten eivät ole se ongelma, vaan se että selkää ei käytetä oikein tai optimaalisesti.

Professori Jaro Karppisen kädessä on malli selkärangasta
Professori Jaro Karppinen Oulun yliopiston Elinikäisen terveyden tutkimusyksiköstä oli ainoana suomalaistutkijana mukana kirjoittamassa tutkimusta alaselkäkipujen hoidosta brittiläiseen tiedelehti The Lancetiin.Hanna Juopperi / Yle

Esimerkiksi fysioterapiassa tarvittaisiin usein myös psykologisia hoitomuotoja, jotta väärät mielikuvat oman selän toimintakyvystä saataisiin korjattua. Karppisen mukaan se on ensimmäinen vaihe selän kuntouttamisessa.

– Osa potilaista tarvitsee psykologista rohkaisua, jottei ihminen jäisi kipukierteeseen ja alkaisi vältellä asioita, jotka sattuvat.

Suomikaan ei ”syyntakeeton”

Suomessa vahvat kipulääkkeet ja selän leikkaushoitojen määrät eivät ole samanlainen ongelma kuin monessa muussa maassa. Parantamisen varaa kuitenkin on. Esimerkiksi hoitojen määrissä on alueellisia eroja, Jaro Karppinen kertoo.

– Vahvojen kipulääkkeiden ja selkäkirurgian osalta Suomi on hyvää keskitasoa, mutta ei ihan syyntakeeton. Alueellisia eroja löytyy sekä lääkkeiden käytössä että selkäleikkauksissa, eivätkä erot selity sillä, että sairastavuus olisi erilaista ympäri Suomen.

Lisäksi selkäkipuiselle kirjoitetaan Karppisen mukaan liian usein sairaslomaa, vaikka ennemminkin pitäisi miettiä sitä, mitä esimerkiksi työpaikoilla voitaisiin tehdä työnteon jatkumiseksi selkäongelmista huolimatta.

– Siitäkin on tutkimuksia, mitä potilaat itse toivovat, eikä se aina ole reseptin kirjoittaminen. Sairaslomakaan ei ole kaikilla potilailla ensimmäisenä mielessä.

Karppisen mielestä olisi tärkeää miettiä työhön kohdistuvia toimenpiteitä ja työn muokkausta, jotta töitä pystyisi jatkamaan.

Vanha ja usein kuultu sanonta ”liike on lääke” pätee siis edelleen?

– Se on se perusasia. Se on lääke niin moneen asiaan, Karppinen summaa.

Aiheesta lisää Yle Areenassa: Akuutti, Selittämätön selkäkipu