Sambialaisslummissa naiset tekevät koruja suomalaisten tuella – Ensimmäinen hankinta on älypuhelin

Kuparista muotoiltu kaulakoru voi olla köyhälle naiselle paremman elämän alku.

kehitysyhteistyö
Korupaja Sambia
Minna Rinta-Tassi / Yle

LUSAKA, SAMBIA Vanha rikkinäinen jääkaapin raato kellahtaa maahan niin, että punertava hiekka pöllähtää. Miehet irrottavat siitä ruosteisia peltilevyjä rakennustarpeiksi.

Heidän kotinsa oviaukkoa peittää kangasriepu. Kattopeltejä pitävät paikoillaan kiven murikat ja peltinen pesusoikko.

Ng'ombe on yksi Sambian pääkaupungin Lusakan köyhistä slummeista. (siirryt toiseen palveluun) Vieri viereen kyhätyissä tönöissä asuu yli 60 tuhatta ihmistä, joista moni on alle 18-vuotias lapsi.

Aikuisista valtaosa on työttömiä tai osa-aikatöissä. Yksi arvostetuimmista ammateista on autonkuljettaja.

Juokseva vesi sekä toimiva jätehuolto puuttuvat. Sähkön saanti takkuaa. Terveydenhoito on puutteellista ja koulunkäyntimahdollisuudet vähäiset.

Yhdellä kujista sijaitsee pieni naisten korutyöpaja.

Korupaja Sambia
Ng'omben slummin asukkaista suurin osa on työttömiä tai osa-aikatöissä.Minna Rinta-Tassi / Yle

Ensin ostetaan kännykkä

25-vuotiasJemimah Chilekwa sai helmikuussa myytyä monta tekemäänsä korua. Hän tienasi niistä 300 kwatchaa eli vajaa 30 euroa. Se on Sambiassa paljon.

Jemimah asuu Ng'omben slummissa ja on töissä FREE:n (Foundation for the Realization of Econimic Empowerment (siirryt toiseen palveluun)) korupajalla.

FREE on sosiaalinen yritys, jonka pyrkimys on auttaa alueen pienituloisia, 18-25-vuotiaita naisia. Heidät koulutetaan koruntekijöiksi.

Aloittaessaan korupajalla moni naisista ei ole koskaan käyttänyt edes saksia. Nyt käsityönä syntyy kaula-, ranne- ja korvakoruja. Materiaalina käytetään maan luonnonvaroja; kuparia, jalokiviä ja hopeaa.

Korupaja Sambia
Koruja valmistetaan etenkin kuparista.Minna Rinta-Tassi / Yle

Valmiit korut myydään paikallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Jokaisessa korussa on tekijän nimi. Hän saa myydystä korusta tuoton itselleen.

Kun koossa on tarpeeksi, naisten ensimmäinen hankinta on älypuhelin. Sen avulla etsitään uusia ideoita ja korumalleja.

Suomi tukee naisia

Suomen suurlähetystö Lusakassa on tukenut FREE:n toimintaa paikallisen yhteistyön määrärahalla, noin 45 000 eurolla vuosina 2014-2018.

Suurlähettiläs Timo Olkkoselle kohde on tuttu. Hän kiertää tutustumassa Suomen kehitysapukohteisiin Sambiassa (siirryt toiseen palveluun) sekä Malawissa ja Zimbabwessa, jotka ovat hänen vastuualueitaan.

– Tässä hankkeessa yhdistyy monta hyvää puolta. Köyhän kaupunginosan naiset saavat mahdollisuuden elinkeinoon ja samalla luodaan pohjaa uudenlaisille vientituotteille ja innovaatioille.

Yli puolet sambialaisista elää köyhyydessä, ja maan taloudellinen eriarvoisuus on jyrkkä.

Suomi on tehnyt maassa kehitysyhteistyötä yli 40 vuotta.

– Paikallisen yhteistyön määrärahamme eivät ole suuria, mutta voimme antaa esimerkin, mikä on mahdollista ja mitä voi tehdä, Timo Olkkonen sanoo.

Sambian pääkaupunki Lusaka kartalla
Yle Uutisgrafiikka

Suomen kehitysyhteistyörahat ovat olleet rajujen leikkausten kohteena. Edelleen yksi avun tavoitteista on tyttöjen ja naisten aseman parantaminen köyhissä maissa. Myös Sambiassa Suomi tukee heidän oikeuksiensa toteutumista.

On teiniraskauksia, sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja lapsiavioliittoja.

Timo Olkkonen

– Naisten asemaan olisi tärkeää saada parannus. On teiniraskauksia, sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja lapsiavioliittoja. Valitettavasti tilanne on sama monessa Saharan eteläpuolisessa maassa.

Kehitysapua suunnataan yritysten, työpaikkojen ja elinkeinojen luomiseen sekä tuottavuuden parantamiseen.

– Kaikki eivät voi työllistyä koruntekijöiksi, eikä se ratkaise maan köyhyysongelmia, mutta joskus pienikin on kaunista, Timo Olkkonen jatkaa.

Korupaja Sambia
Ng'ombessa perheet asuvat alkeellisesti ilman muun muassa toimivaa vesijohtojärjestelmää.Minna Rinta-Tassi / Yle

Savosta korumuotoilua Afrikkaan

Ng'omben naisille on löytynyt yhteistyökumppani kaukaa Suomesta. Kuopiolaisen Savonia ammattikorkeakoulun muotoilijaopiskelijat ovat suunnitelleet pajalle korumalleja.

– Tarkoitus on, että tekisimme suomalaissambialaista designea yhdessä. Lisäksi ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat ovat suunnitelleet korumallien brändäyksen, kertoo hanketta koordinoiva Ulla Santti.

Tavoitteena on lähettää asiantuntijoita opettamaan naisille korumuotoilun tekniikoita ja liiketoimintaosaamista sekä löytää yhteistyökumppani lahjoittamaan pajalle käytettyjä koneita.

Korubisnes voi olla merkittävä köyhyyden poistaja.

Ulla Santti

– Korubisnes voi olla merkittävä köyhyyden poistaja, koska tuotto jää Sambiaan.

Ulla Santti uskoo, että auttaessaan sambialaisia Savonian opiskelijat (siirryt toiseen palveluun)ovat samalla nostamassa naisten työn arvoa.

– Jos miettii naisten asemaa työelämässä, niin onhan siinä meilläkin vielä paljon kehitettävää. Sambiassa kuitenkin naisten tasa-arvo on vielä paljon heikompi. Heillä teetetään työtä, josta ei makseta lainkaan palkkaa.

Korupaja Sambia
Korutyöpaja on Jemimah Chilekwalle ja Colleen M.Kaluballe tärkeä keino ansaita omaa rahaa.Minna Rinta-Tassi / Yle

Äitien haaveena oma yritys

Korupajassa Ng'ombessa naisia kannustetaan ottamaan vastuu elämästään antamalla mahdollisuus säännöllisiin tuloihin. Työajat ovat joustavat, sillä nuoresta iästä huolimatta osalla on jo monta lasta huollettavanaan.

Kaikilla heillä on sama toive: He haluaisivat perustaa joskus oman korualan yrityksen. 21-vuotias Colleen M.Kaluba on poikkeus.

– Haaveilen siitä, että voisin mennä kouluun ja joku päivä aloittaa college-opinnot, hän sanoo.

Lue myös:

Ebolahautajaisten kokki sai ammatin suomalaisten rahoilla - sitten rahat ehtyivät, ja nyt Sierra Leonessa sammutellaan valoja

Miksi suomalaisten pitäisi laittaa rahaa kehitysapuun? Tämä ja neljä muuta kysymystä kehitysministerille

Toimittaja oli Sambiassa ulkoministeriön Kehitysakatemian matkalla maaliskuussa.