Kasvissyöjät ovat lihansyöjiä tyytyväisempiä? Kestävät teot lisäävät elämän mielekkyyttä

Suomalaistutkimuksen mukaan merkityksellisyyden kokeminen kasvaa, jos kestävät elämäntavat vaativat hiukan vaivannäköä.

hyvinvointi
Kestävät elämäntavat - pääkuva
Tanja Ylitalo / Yle Uutisgrafiikka

Ota ympäristövaikutukset huomioon, kun suunnittelet lomiasi.

Käytä joukkoliikennettä, vaikka sinulla olisi mahdollisuus käyttää omaa autoa.

Suosi kasvisruokaa ja huomioi ruuan alkuperä ostopäätöstä tehdessäsi.

Suomalaistutkimuksen mukaan tämänkaltaiset kestävät teot lisäävät ihmisen tyytyväisyyttä ja oman elämän kokemista merkitykselliseksi.

Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimusjohtajan Arto O. Salosen mukaan taustalla vaikuttaa se, että kestäviä valintoja tehdessään ihminen kokee itsensä aktiiviseksi toimijaksi. Ihminen ei jää muiden mukana valujaksi, vaan tekee sen, minkä omista lähtökohdistaan pystyy, hän sanoo.

Tyytyväisyys ja vastuulliset valinnat näyttävät olevan kytköksissä myös toisin päin: tyytyväinen ihminen tekee kestäviä tekoja. Salonen kuvailee sitä hyvän kehäksi.

Mitkä ovat hyvän elämän ainekset?

Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimuksessa selvitettiin, millaisista aineksista hyvä elämä ihmisten mielestä muodostuu. Kestävät elämäntavat nousivat selkeästi yhdeksi sen osaksi. Tästä näkökulmasta niitä ei aiemmin ole juurikaan tutkittu.

Tutkimuksen alustavien tulosten mukaan erityisen tärkeää suomalaisille on se, kuinka rahojen koetaan riittävän.

– Huomiota herättävää on se, että kyse on rahojen riittämisestä eikä esimerkiksi siitä, kuinka suuret kuukausitulot ovat, Arto O. Salonen sanoo.

Myös elämänvaiheella ja läheisillä ihmissuhteilla on hyvin suuri vaikutus siihen, miten hyväksi suomalaiset elämänsä kokevat. Elämän merkityksellisyyttä tuntevat eniten lapsiperheissä elävät aikuiset. He eivät kuitenkaan ole kaikkein tyytyväisimpiä. Siihen joukkoon kuuluvat puolison kanssa ilman lapsia elävät aikuiset. Yksin asuvat kokevat tutkimuksen alustavien tulosten mukaan muita vähemmän sekä tyytyväisyyttä että elämän merkityksellisyyttä.

Vaivannäkö lisää tyytyväisyyttä

Metropolian tutkimuksessa kestävien elämäntapojen yhteyttä hyvään elämään selvitettiin arkisten tekojen kautta.

– Sellaisten arkisten rutiinien, jotka varmistavat meidän jälkeemme elävien elämän edellytykset. Ne liittyivät siihen, kuinka liikumme paikasta toiseen, mitä syömme ja kuinka kulutamme, minkä verran haluamme materiaalista tavaraa lisää, Arto O. Salonen luettelee.

Kestävät teot lisäävät tyytyväisyyttä ja merkityksellisyyden kokemista silloin, kun ihmisellä on vaihtoehtoja. Jos on vaikkapa mahdollista vaihtaa omalla autolla kulkeminen bussikyytiin.

Ihmisen tyytyväisyys kasvaa silloin, kun kestävät teot vaativat hiukan vaivannäköä. Esimerkiksi jätteiden lajittelu alkaa olla niin arkipäiväistä, ettei se tutkimuksen mukaan enää hetkauta ihmisiä.

– Valtavirtatavat, joista on jo tullut normeja ja automatisoituneita, eivät niinkään tuota tyytyväistä mieltä ja elämän mielekkyyttä. Tällä hetkellä sen sijaan esimerkiksi liikkumisen kysymykset näyttävät olevan asia, joka tuottaa syvää tyytyväisyyttä tai tyytymättömyyttä niille, joilla vaihtoehtoja on olemassa, Arto O. Salonen sanoo.

Myös aktiivisuus ruokavalinnoissa lisää tyytyväisyyttä selvästi.

Syyllistäminen lamauttaa, mutta oma hyvinvointi voi innostaa

Eettiset ja ympäristöystävälliset ratkaisut voisivat Arto O. Salosen mielestä lyödä läpi nykyistä paremmin, jos niistä puhuttaisiin omaa tyytyväisyyttä lisäävinä asioina eikä niinkään vaatimuksina.

– Mukana on ollut syyllistämisen sävyä ja vaatimusta, jotka ovat omiaan lamauttamaan ihmisen. Sellaista niukkuus- ja luopumispuhetta, Arto O. Salonen sanoo.

Viime päivinä hyvän elämän ainekset ja suomalaisten onnellisuus ovat olleet esillä, sillä YK:n raportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa.

Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimuksen aineistona oli Sitran rahoittama kysely, johon vastasi viime vuonna runsaat kaksituhatta suomalaista. Aineisto edustaa suomalaisia aikuisia.

Lue myös:

Suomi on jo niin rikas, ettei raha enää tuo lisää onnea – onnellisuusprofessorin mukaan meidän pitää nyt keskittyä vaurauden jakamiseen sen haalimisen sijaan