Harrastajapalokuntien hälytystoiminta pyörii veitsenterällä – työssäkäyvien vaikea irrottautua päiväkeikkoihin

Työnantajille voitaisiin maksaa pieni rahallinen korvaus, jos työntekijä päästetään hälytystehtäviin, ehdottaa Sopimuspalokuntien Liitto.

vapaapalokunnat
Paloauto paloaseman edessä.
Mika Moksu / Yle

Lahdessa, Ahtialan kaupunginosassa kohoaa idyllisen näköinen puurakennus korkeine torneineen. Vanha paloasema on rakennettu 1950-luvulla – se tarjoaa edelleen suojan noin 50 vapaapalokuntalaisen harrastustoiminnalle.

Harrastus on myös totista työtä. Sopimuspalokunta hoitaa osansa maakunnassa sattuvista onnettomuuksista. Ahtialan VPK on erikoistunut vaarallisten aineiden onnettomuuksiin sekä kemikaaleille altistuneiden palomiesten ja potilaiden huuhteluun.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa tehty sopimus velvoittaa ahtialalaiset kuitenkin lähtemään esimerkiksi metsäpalojen sammutukseen vaikkapa Sysmään, kun käsky käy.

Ahtialan VPK:n päällikkö Riku Horelli.
Ahtialan VPK:n päällikkö Riku Horelli.Mika Moksu / Yle

Hälytystehtäviä Ahtialan porukasta hoitaa noin puolet. Runsaan kahdenkymmenen palomiehen joukko saattaa kuulostaa paljolta, mutta ei silti aina riitä. Kaikkia vapaapalokuntalaisia ei aina saa työpäivän aikana lähtemään keikalle.

– Noin joka kolmannen hälytyksen kohdalla joudumme miettimään, miten saamme tehtävän parhaiten hoidettua ja miten saamme tehokkaimman toiminnan itsestämme irti sillä pienellä porukalla.

– Vuosien saatossa muutaman kerran on käynyt niinkin, että emme ole saaneet riittävästi lähtijöitä, että voisimme hoitaa tehtävän, kertoo Ahtialan VPK:n päällikkö Riku Horelli.

Ahtialan VPK:n palomiehet huoltavat kalustoa.
Mika Moksu / Yle

Harrastajamäärä aallonpohjassa

Ongelma on yleinen koko maassa. Viime vuonna sopimuspalokunnille tehdyn kyselyn mukaan lähes neljäkymmentä prosenttia maamme sopimuspalokunnissa kertoi olevansa huolissaan siitä, riittääkö hälytyskelpoisia palomiehiä tulevaisuudessa.

Pelastuslaitosten, palokuntien ja järjestöjen pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä, että palokuntiin saataisiin lisää väkeä.

Isto Kujala

Harrastajien määrä onkin laskenut. Sopimuspalokuntien jäsenmäärä laskettiin vuonna 2010, ja silloin hälytyskelpoisia vapaapalokuntalaisia oli 14 600. Seitsemässä vuodessa määrä on laskenut yli tuhannella.

Aiemmat tiedot vapaapalokuntalaisten määristä perustuvat arvioihin, ja esimerkiksi vuonna 2007 hälytyskelpoisia sopimuspalokuntalaisia arvioitiin olevan yli 19 000. Sopimuspalokuntien liitossa kuitenkin uskotaan määrän olleen todellisuudessa pienempi.

Viime vuosina palokuntia on herätelty petraamaan jäsenhankintaansa. Sopimuspalokuntien liitto on muun muassa laatinut ohjeet palokunnille, miten itsestään voi lyödä rumpua.

– Kuluneen kymmenen vuoden aikana määrä on ollut laskussa, mutta ihan viimeisinä vuosina se ei ole enää pudonnut. Olemme saavuttaneet aallonpohjan. Nyt mennään loivasti ylöspäin, sanoo Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala.

Suomen Sopimuspalokuntien liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala.
Suomen Sopimuspalokuntien liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala.Markku Lähdetluoma / Yle

Huoli väen vähenemisestä on kuitenkin syvä. Siihen ei ole yhtä syytä, vaan taustalla on muun muassa eri harrastusten välinen kilpailu ihmisten vähästä vapaa-ajasta.

– Pelastuslaitosten, palokuntien ja järjestöjen pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä, että palokuntiin saataisiin lisää väkeä. Palokunnat voisivat tehostaa jäsenhankintaansa, ja pelastuslaitoksilta kaipaamme parannuksia työturvallisuuteen, kuten siihen, että palomiehille olisi enemmän henkilökohtaisia suojavarusteita, Kujala listaa.

Ahtialan VPK:n auto paloaseman edustalla.
Mika Moksu / Yle

Työ haittaa harrastustoimintaa

Sopimuspalokuntien hälytysosastoihin kuuluu keskimäärin noin 19 ihmistä jokaisessa sopimuspalokunnassa. Yhteenlaskettuna sopimuspalokuntalaiset muodostavat suurimman henkilöstöryhmän Suomen pelastusalalla.

Ongelma on päiväaikaan tapahtuvat onnettomuudet. Silloin vapaapalokuntalaisia on vaikea saada riittävästi hälytyskeikoille.

Työnantajille voitaisiin maksaa esimerkiksi pieni rahallinen korvaus, jos työntekijä päästetään hälytystehtäviin.

Isto Kujala

Järjestöissä toivotaan, että työnantajille tarjottaisiin jonkinlainen porkkana, jos vapaapalokuntalaisten lähtöä pelastustehtäviin helpotettaisiin.

– Työnantajille voitaisiin maksaa esimerkiksi pieni rahallinen korvaus, jos työntekijä päästetään hälytystehtäviin, ehdottaa Sopimuspalokuntien Liiton Isto Kujala.

Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijosen mielestä mielestä pitäisi miettiä, onko yhteiskunnalla sellaisia mekanismeja, joilla päivälähtöjä voisi helpottaa.

– Lakimuutos on yleensä varsin tehokas tempu saada asioita kuntoon. Jos sellaista lakimuutosta esitetään, olemme sitä tukemassa. Jos pelastusala yhteistuumin lähtisi tällaista lakialoitetta viemään eteenpäin, ei Palopäällystöliitto laita hanttiin.

Paljon töitä ja iso vastuu

Sopimuspalokuntien toimintakyvyllä on merkitystä. Ne hoitavat Sopimuspalokuntien Liiton tilastojen mukaan vuodesta riippuen vähintään 50 prosenttia pelastuslaitokselle kohdistuvista tehtävistä. Vapaapalokuntalaisten työn osuus kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän tapahtuu suuria onnettomuuksia.

Määrä riittää juuri ja juuri siihen, että sopimuspalokuntien pelastusosastotoiminta ja pelastusvalmius saadaan pidettyä nykyisellä tasolla.

Ari Keijonen

Sopimuspalokuntien väkimäärä on myös suuri. Nyt hälytystehtäviin voi osallistua koko maassa noin 13 400 vapaapalokuntalaista, kun pelastuslaitosten palkkalistoilla on koko maassa noin 4000 ihmistä, jotka osallistuvat hälytystoimintaan. Sopimuspalokuntien merkitys korostuu haja-asutusalueilla.

Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen.
Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen.Markku Lähdetluoma / Yle

Vuosittain pelastuslaitokset antavat peruskoulutuksen noin tuhannelle uudelle harrastajalle ihmiselle pelastustehtäviä varten.

– Määrä riittää juuri ja juuri siihen, että sopimuspalokuntien pelastusosastotoiminta ja pelastusvalmius saadaan pidettyä nykyisellä tasolla. Toki alueelliset erot ovat suuria. Tästä on syytä olla huolissaan, sillä yhteiskunnan tehtävä on varmistaa, että apua saadaan paikalle kun sitä tarvitaan, painottaa Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen.

Juttua muokattu 23.3.2018 klo 10:00: Korjattu sopimuspalokuntien osuutta tehtävämääristä. Aiemmin kerroimme, että osuus olisi 50-70 prosenttia. Oikea osuus on vähintään 50%