Asiantuntija: Yritysvakoilusta vuosittain satojen miljoonien tappiot

Suojelupoliisin mukaan vieraiden valtioiden Suomessa tekemän vakoilun kaksi päälinjaa ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvä salainen tieto ja suomalainen korkean teknologian innovaatiotoiminta. Elinkeinoelämän Keskusliiton asiantuntijan mukaan myös perinteisen teollisuuden toiminta kiinnostaa ulkomaisia vakoiluorganisaatioita.

yritysvakoilu
Kuvituskuva, yritysvakoilu.
Wietse Michiels / AOP

Suomalaisyritysten tuotekehitystieto kiinnostaa ulkomaista vakoillua useilla aloilla.

Kohteita ovat erityisesti uusien tulevaisuuden teknologioiden parissa toimivat yritykset, mutta myös perinteisen teollisuuden toiminta kiinnostaa ulkomaisia vakoilijoita.

Esimerkiksi tietoverkkojen kautta tapahtuvaan yritysvakoiluun on törmätty lähes kaikilla toimialoilla, kertoo Elinkeinoelämän Keskusliiton johtava asiantuntija Mika Susi.

Tietoverkkojen hakkeroinnin ohella vakoilukeinot vaihtelevat kuin agenttielokuvissa. Liikemiehenä esiintyvä henkilö voi harhauttaa tai jopa kiristää yrityksen työntekijältä pääsyn yrityksen tuotekehitystietoihin tai ulkopuolinen huoltohenkilöstö voi pyrkiä viemään yrityksen tiloihin teknisiä laitteita, jotka mahdollistavat pääsyn suojattavaan tietoon. On esitetty myös epäilyjä, että teknologia sisältäisi valmiita haavoittuvuuksia, joita vakoilussa voi hyödyntää.

Vakoilun tavoitteena voi olla tuotteiden ja palvelumallien kopiointi ja pyrkimys tuoda ne markkinoille halvemmalla ja nopeammin kuin varsinainen kehittäjä. Myös tiedot yritysten tulevaisuuden suunnitelmista ja tavoitteista kiinnostavat.

Suojelupoliisi nosti tänään julkaisemassaan katsauksessa viime vuoteen esiin erityisesti Venäjän tiedusteluorganisaatioiden aktiivisuuden Suomessa, mutta totesi samalla, että muutkin suurvallat ovat kiinnostuneita Suomesta.

Tiedustelupalvelut tavoittelevat etua omille mailleen

Suden mukaan ulkomaiset tiedustelupalvelut tavoittelevat etua omille mailleen ja toimijoilleen, mutta tekijää on usein vaikea selvittää varmuudella.

– Taustalla voi olla ulkomainen tiedustelupalvelu, kilpailija tai vakoilua tällaisen lukuun suorittava toimija. Tällainen toiminta kuitenkin kuuluu lähtökohtaisesti useiden eri valtioiden tiedusteluorganisaatioiden toimintaan.

Pahin uhka yritysvakoilusta on Suden mukaan yritysten tutkimus- ja kehityspanostusten valuminen hukkaan. Investoinneista ei saada hyötyjä irti, kun kriittinen tieto valuu kilpailijoille.

– Tappioista ei ole tarkkoja laskelmia, mutta kansainväliseen vertailuun perustuen vuositasolla puhuttaneen sadoista miljoonista euroista myös Suomessa, sanoo Susi.

Suden mukaan Suomessa ollaan kansainvälisesti hyvällä tasolla yritysvakoilun torjunnassa, mutta kyseessä on jatkuva kilpajuoksu vastapuolen kanssa. Esimerkiksi valtiollisten toimijoiden resurssit ovat merkittäviä ja ne pystyvät hyödyntämään nopeasti tekniikoita, joilta suojautuminen on vaikeaa.

Lue myös:

Supo: Venäjän tiedusteluorganisaatiot aktiivisia Suomessa, terrori-iskun uhka edelleen "kohonnut"