Lumimyräkät ovat sekoittaneet alkuvuonna arkea Pohjois-Amerikassa ja eri puolilla Eurooppaa. Roomassakin on jouduttu sulkemaan kouluja kaupungin peityttyä valkeaan vaippaan ja lumisadetta on todistettu aina Saharassa asti.

Taustalla on yläilmakehän napapyörteen hajoaminen, minkä seurauksena arktiset ilmamassat ovat liikkuneet kohti etelää ja toisaalta Huippuvuorilla on mitattu plusasteita. Onko tämä se uusi normaali, jonka vuoksi Välimeren rannoillakin kannattaa hankkia lumikolat?

– Näitä ilmiöitä saattaa esiintyä tulevaisuudessa enemmän, mutta on muistettava että siinä taustalla kuitenkin on myös jatkuva lämpeneminen. Kun arktis lämpenee kaksi kertaa voimakkaammin kuin keskileveysasteet, niin ne ilmamassat jotka meille arktiksesta kulkeutuvat, eivät ole niin kylmiä kuin aiemmin olivat, sanoo tutkimusprofessori Timo Vihma Ilmatieteen laitokselta.

Napapyörteen epävakaudella on yhteys ilmastonmuutokseen, mutta tarkkaan ei tiedetä millainen. Myös otsonikato vaikuttaa. Miksi arktinen alue ylipäätään lämpenee niin paljon nopeammin kuin muut alueet, sitäkään ei riittävästi tunneta.

– Tunnemme mekanismit, jotka vaikuttavat siihen, että arktinen alue lämpenee. Kvantitatiivisesti ei kuitenkaan osata sanoa, mikä on kunkin mekanismin tärkeys tässä prosessissa ja miten mekanismit vaikuttavat keskenään. Täysin lopullisia vastauksia ilmakehän käyttäytymisestä meidän on hyvin vaikea saada, koska perusluonteeltaan se dynamiikka on kaoottista, Vihma joutuu toteamaan.

Meren pinnan nousuarviot vaihtelevat metreillä

Selvää on, että arktisen alueen ilmasto muuttuu silmien edessä. Islannissa sulaa Euroopan suurin jäätikkö Vatnajökull.

– Yksi haastavimmista tieteellisistä kysymyksistä tällä hetkellä on se, miten jäätiköistä pohjoisiin meriin sulava makea vesi vaikuttaa pitkällä aikavälillä, toteaa puolestaan Islannin ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Arni Snorrason. Makean veden lisääntymisen tiedetään vaikuttavan merivirtoihin. Jos lämpöä tuova Golf-virta sen seurauksena heikkenisi, puhuttaisiin järisyttävistä seurauksista.

Saarivaltio yrittää tehdä sen mitä tehtävissä on. Islannissa lähes jokainen talo lämpenee maalämmöllä ja kaikki sähkö tuotetaan uusiutuvilla. Lähivuosikymmenten tavoite on Snorrasonin mukaan päästä eroon liikenteen fossiilisista polttoaineista. Päästöponnistelut vaikuttavat tulevaisuuteen, mutta parhaillaan tapahtuvia muutoksia esimerkiksi Islannin lähivesissä ei voi estää, niitä voi vain seurata.

– Pohjoiset kalalajit muuttavat pohjoisempaan ja etelästä tulee uusia lajeja Islannin rannikolle, ehkä sekoittamaan ekosysteemiä. Muutokset kalastossa huolestuttavat, Snorrason kertoo. Islannin vesissä pyöriikin nyt entistä enemmän makrilleja, mutta katkarapuja aiempaa vähemmän.

Etelämantereellakin jäätikkö sulaa. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas kertoo amerikkalaisraportista, jonka mukaan sulaminen on niin nopeaa, että aiemmat ennusteet meren pinnan noususta vaikuttavat aliarvioilta.

– Tämä on sellainen aihepiiri, jota kohtaan on tällä hetkellä kovasti mielenkiintoa. Ovatko arviot merenpinnan noususta puolella metrillä tai metrillä vuosisadan loppuun mennessä oikeita vai puhutaanko jopa tuplalukemista. Se on yksi aihepiiri, johon liittyy epävarmuutta, Taalas sanoo.

Hiilivero käyttöön ehkä lähivuosina

Kittilän Levillä järjestetyssä Arctic Meteorology Summitissa toisiaan tavanneilla ilmatieteilijöillä on valtava työ monimutkaisen syy-seurausverkon selvittämisessä. Monenlaisten epävarmuuksien keskellä varmaa on, että meneillään on ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, jonka taltuttamiseen ihminen voi myös vaikuttaa. Ryhtymistä yhä harkitaan.

– Kaikki maat eivät ole lähteneet toteuttamaan sitoumuksia, joita ne Pariisissa vuonna 2015 lupasivat. Toistaiseksi edetään liian hitaasti, jotta kahdessa asteessa pysyttäisiin, Taalas toteaa. Tällä menolla maapallon keskilämpötila on siis nousemassa yli kahdella asteella tämän vuosisadan loppuun mennessä.

– Ja ne suuremmat lukemat tarkoittavat merkittäviä ongelmia maailman maataloustuotannolle, maapallon väestön ruokkimiselle ja se tuottaa myös ison potentiaalin pakolaisongelmalle. Afrikassa saatttaa olla vuosisadan lopussa neljä miljardia ihmistä, joten nämä ongelmat joita Euroopassa on viime vuosina koettu pakolaisuuden suhteen, ovat hyvin minimaalisia verrattuna siihen, mikä on se potentiaali.

Jos Taalaksella olisi valta määrätä, hän määräisi ensimmäisenä hiiliveron, joka tekisi hiilivoimalla tuotetusta tavarasta kalliimman kuin vesivoimalla tuotetusta.

– Kuluttajien kannalta olisi hyvä, että tuotteessa olisi tieto, minkä kokoisella hiilijalanjäljellä se on tuotettu. Meillähän on ruoka-aineissa tarkasti indikoitu kalorit ja ravintosisällöt. Odotan että seuraavaksi nähdään, mikä se tuotteen hiilijalanjälki on.

Aiemmin Ilmatieteen laitosta johtanut Taalas tunnustautuu optimistiksi.

– Uskon, että jotain tämän tyyppistä tapahtuu lähiaikoina.

Korjattu otsikon kirjoitusasua 22.3. klo 11:36.