Ulla-Riitta Koskinen meni 27-vuotiaana kauneusleikkaukseen korjaamaan vatsaansa – vuosia myöhemmin hän katuu epäonnistunutta leikkausta: "Kauneusleikkauksiin pitäisi olla 30 vuoden ikäraja"

Bloggaaja Ulla-Riitta Koskinen joutui korjauttamaan vatsaan tehtyä kauneusleikkausta. Suomessa suoritetaan pelkästään yksityisellä puolella yli sata kauneusleikkausten korjausta vuodessa.

kauneusleikkaukset
Ulla-Riitta Koskinen
Jos Ulla-Riitta Koskinen olisi tiennyt, mitä vatsan kauneusleikkauksesta seuraa, ei hän olisi mennyt leikkaukseen.Henrietta Hassinen / Yle

Oli vuosi 2011 ja ensimmäisen raskauden jälkeen tamperelaisen Ulla-Riitta Koskisen vatsassa navan päällä oli pahasti revennyt nahka, missä oli iso raskausarpi. Vatsan sai paidalla piiloon, mutta se häiritsi häntä päivittäin.

Tuolloin 27-vuotias nainen meni kysymään yksityiseltä plastiikkakirurgilta, voisiko ylimääräisen nahan poistaa vatsasta siten, että leikkausarpi jäisi navan sisäpuolelle. Koskinen halusi, että leikkausarpea ei juuri huomaisi ja plastiikkakirurgi vakuutti sen olevan mahdollista.

– Hyväuskoisena kuvittelin, että leikkauksesta tehdään sellainen kuin sovittiin.

Kauneusleikkaus suoritettiin paikallispuudutuksessa ja kun puudutus lakkasi muutaman tunnin sisällä, kipu oli valtava.

– Tuntui, että minulla oli puukko mahassa. Sitä kesti muutaman päivän.

Kipu tai vatsan turvotus ei kuitenkaan tullut yllätyksenä Koskiselle. Hän ihmetteli sitä, että leikkausarpea ei tehtykään navan sisäpuolelle.

Kun Koskinen ensimmäisen kerran avasi haavasiteen, hän järkyttyi näystä.

– Kolme senttiä navan yläpuolella oli todella ruma kaari ja vatsan arpi oli punainen. Jokainen kysyi minulta esimerkiksi rannalla, mitä vatsalleni oli tapahtunut.

Koskisen mukaan vatsa oli lisäksi ommeltu siten, että vatsanahka meni ruttuun. Jälki ei näyttänyt siistiltä.

Napa
Ulla-Riitta Koskinen on kokeillut vatsansa arpiin myös fibroblast-käsittelyä, joka näkyy vatsan pinnassa. Kuva on otettu muutama kuukausi sitten.Ulla-Riitta Koskinen

Sata korjausleikkausta

Helsingissä, Jyväskylässä ja Fuengirolassa toimivan yksityisen Sairaala KL:n plastiikkakirurgi Asko Salmi ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen, eikä Ulla-Riitta Koskisen leikkausta tehty kyseisellä klinikalla. Hän on toiminut Potilasvahinkolautakunnan asiantuntijalääkärinä ja on käynyt läpi tapauksia, joissa on ollut arpiongelmia.

Salmen mukaan kauneusleikkauksesta kehoon jäävä arpi ei vielä tarkoita virhettä, sillä leikkauksesta jää aina arpi kehoon. Arpeutuminen on kuitenkin yksilöllistä.

– Vatsan ympärille voi tulla levinnyt ruma arpi, jota joudutaan korjaamaan. Kyseessä on aina iso asia.

Tyypillinen asiakas on yli 30-vuotias nainen, vaikka julkisuudessa usein Salmen mukaan puhutaankin parikymppisistä. Asiakkaissa on myös niitä, jotka katuvat nuorena ottamiaan rintaimplantteja ja haluavat eroon niistä kymmenen vuotta myöhemmin.

Salmi kertoo, että klinikalla tehdään eniten rintaimplantteja sekä rintojen kohotuksia, yläluomileikkauksia ja vatsan korjauksia.

– Ihokudokset kestävät muutoksia vanhetessa eri tavoin. Esimerkiksi yksi raskaus voi pilata mahan. Vatsa saattaa olla miljoonalla rutulla tai roikkua.

Ongelma on se, että alaa ei valvota tarpeeksi.

Sairaala KL:n plastiikkakirurgi Asko Salmi

Suomessa ei ole tilastoa siitä, kuinka paljon kauneusleikkauksia joudutaan vuositasolla korjaamaan. Sairaala KL:ssä on Salmen mukaan tehty 9–10 vuoden aikana noin 100 korjausleikkausta, mikä tekee kymmenen korjausta vuodessa. Hän arvioi, että Suomessa suoritetaan vuosittain ainakin 50–100 kauneusleikkauksen korjausta. Tämä käsittää vain yksityisen puolen eli todellisuudessa luku on suurempi.

Salmi sanoo, että esteettisen kirurgian puolella riskit pitää minimoida ja niistä pitää kertoa asiakkaalle ennen leikkausta. Ammattitaitoinen plastiikkakirurgi ei tee myöskään epärealistista kauneusleikkausta ja korjaa epäonnistuneen leikkauksen. Alalla kuitenkin toimii myös muitakin kuin plastiikkakirurgeja.

– Joku voi mainostaa, että on erikoistunut tähän ja tähän, vaikka todellisuus on ihan muuta. Tämä on turhauttavaa. Ongelma on se, että alaa ei valvota tarpeeksi.

Akuutit tapaukset hoidetaan julkisella puolella

Kun esteettisestä kauneusleikkauksesta tulee komplikaatio eli esimerkiksi infektio, se hoidetaan akuuttina tapauksena julkisen puolen sairaalassa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) plastiikkakirurgian ylilääkäri, professori Hannu Kuokkanen kertoo, että infektiot, verenvuodot, ihon vaurioitumiset ja kuoliot voivat olla akuutteja asioita, jotka vaativat kiireellistä hoitoa.

– Implantti-infektio ei tahdo parantua lääkehoidolla. Suljetussa tilassa mahdollinen tulehdus voi muodostua erittäin pahaksi. Hoidamme sairauden ja terveyttä uhkaavan tilan.

Kuokkasen mukaan ongelma on se, että kaikki potilaat eivät välttämättä ymmärrä riskejä, jotka liittyvät kaikkiin leikkauksiin.

– Vaikean infektion takia voi joutua jopa tehohoitoon. Jos on vaikea komplikaatio ja joudutaan poistamaan kudosta voi olla, että tarvitaan useampia leikkauksia.

Pelkästään HUS:ssa on Kuokkasen mukaan kauneusleikkauksista johtuvien infektioiden takia hoidossa noin kymmenen potilasta vuodessa.

Infektioiden ja muiden akuuttien tilanteiden lisäksi julkisella puolella korjataan toiminnallisia vaivoja. Esimerkiksi raskaudesta voi tulla vatsalihasten erkauma, jolloin vatsa pullottaa eteenpäin, ja potilaalla voi olla vaikeita alaselkäkipuja. Korjausleikkauksia tehdään myös lihavuusleikkauksen jälkeen, jolloin jäljelle jääneestä ihoylimäärästä on potilaalle toiminnallista haittaa.

Korjausleikkaukseen vuonna 2012

Ulla-Riitta Koskinen koki kauneusleikkauksen jälkeen vuonna 2011, ettei hän uskaltanut valittaa vatsansa ulkonäöstä.

– Olin silloin nuori ja minua hävetti, miksi menin ylipäätään tekemään tällaista turhamaista juttua. Kadun koko leikkausta. Ehkä sitä nahanpalaa olisi voitu parantaa kevyemmillä toimenpiteillä.

Koskisella oli aikaisemmin kehossa arpia, jotka muuttuivat ajan kanssa. Siksi hän toivoi, että arven punoitus katoaisi myös tällä kertaa. Kun vatsa toipui leikkauksesta, jäljet ja punoitus korostuivat.

– Arpi pysyi punaisena ja näytti siltä pitkään. Kokeilin erilaisia mikroneulaushoitoja, mutta niilläkään en pystynyt korjaamaan pilalle mennyttä ommelta.

Nyt jälkeenpäin Koskinen ajattelee, että hänen olisi pitänyt pyytää ennen leikkausta kuva valmiista lopputuloksesta.

– Jos se ei olisi vastannut toiveitani, en olisi mennyt leikkaukseen.

Itsellä oli olo, että samalle plastiikkakirurgille en mene uudestaan.

Ulla-Riitta Koskinen

Vatsan ulkonäkö vaivasi ja vuonna 2012 Koskinen päätti matkustaa vatsan korjausleikkaukseen Tallinnaan.

– Siellä minusta tuntui, että toiveitani kuunneltiin ja lopputulokseksi luvattiin sellainen, mikä oli siinä tilanteessa mahdollisuus tehdä.

Koskista eivät arveluttaneet korjausleikkaukseen liittyvät riskit ulkomailla, vaan hän koki, ettei uskaltanut tehdä huonon kokemuksen takia korjausleikkausta Suomessa.

– Itsellä oli olo, että samalle plastiikkakirurgille en mene uudestaan.

napa
Tältä Ulla-Riitta Koskisen vatsa näyttää nyt.Ulla-Riitta Koskinen

Hyväksyy nyt kehonsa

Ulla-Riitta Koskisen, 34, vatsassa näkyy edelleen arpi Tallinnan onnistuneesta korjausleikkauksesta huolimatta. Jäljet eivät kuitenkaan enää häiritse niin kuin ennen.

Tähän on vaikuttanut asennemuutos. Vielä vuonna 2011 Koskinen kilpaili SM-tasolla bikini fitneksessä. Kehon muutoksia oli ensimmäisen raskauden jälkeen vaikeaa hyväksyä ja samalla piti näyttää rasvattomalta, mutta lihaksikkaalta.

Kauneusleikkauksiin pitäisi olla 30 vuoden ikäraja. Realismi omasta ulkonäöstä on hakusessa monella.

Ulla-Riitta Koskinen

– Näin muutokset virheinä. Aikaisemmin minun oli vaikea liikkua ilman rajuja tavoitteita, mutta nyt minulla on tärkeämpää oma hyvinvointi, eikä kilpaileminen enää kiinnosta.

Koskinen työskentelee kampaamoalan yrittäjänä ja lisäksi hän kirjoittaa Prime life by Umppu -blogia, jossa hän pyrkii antamaan elämästään kolmen lapsen äitinä realistisen kuvan.

– Esimerkiksi bloggaajien elämä saattaa näyttäytyä sellaisena, että elämässä ei tehdä muuta kuin matkustellaan, ostetaan hienoja käsilaukkuja ja syödään kahvilassa macaron-leivoksia. Synnytyksen jälkeen mennään salille ja ollaan pian samoissa mitoissa kuin aikaisemmin. Se on todella kaukana todellisuudesta.

Ulla-Riitta Koskinen
Ulla-Riitta Koskinen sanoo, että kauneusleikkauksia ei kannata tehdä ympäristöstä tulevien ulkonäköpaineiden takia.Henrietta Hassinen / Yle

Hän kehottaa kauneusleikkausta harkitsevaa odottamaan, kunnes lapsiluku on täynnä. Koskinen uskoo, että moni leikkelee kehoaan, koska haluaa olla jotakin muuta kuin mitä todellisuudessa on.

– Sitten tulee näitä tilanteita, että pakaraimplantit mädäntyvät. Kauneusleikkauksiin pitäisi olla 30 vuoden ikäraja, ettei ole nuori ja epävarma, vaan on kasvanut aikuiseksi. Realismi omasta ulkonäöstä on hakusessa monella.

Koskinen uskoo, että kun elämässä tapahtuu jokin käännekohta, voi oppia hyväksymään kehonsa. Hänelle se on ollut lasten saaminen.

– Nyt mietin, ovatko lapseni terveitä. En anna ajatusta sille, että olisin parempi ihminen, jos minulla olisi vaikkapa pyöreämpi pylly.

Lue myös:

Lasten imettämisen jälkeen Johanna Kraftia tuijotti peilistä "50-vuotias nainen" – kauneuskirurgiasta haetaan nyt apua arkisiin ongelmiin

Kaveri käskee kauneusleikkaukseen, ja työhaastattelu vaatii kuukausien valmistautumisen – eteläkorealaiset nuoret kokevat elävänsä kilpailuyhteiskunnassa, jossa mikään ei riitä

Itkuisia puheluita pieleen menneistä kasvojen kestopigmentoinneista – "Tältäkö ne oikeasti näyttävät?"

25-vuotias nainen kertoo, miten ulkonäköpaineet somessa saivat menemään kauneusleikkaukseen: "Itsetuntoni oli rapistunut"

Miltä tuntuu, kun ulkonäkö muuttuu? Yhdeksän vuotta sitten pahoin palanut Ulrika Björkstam: ”Häpesin itseäni”