Ahneet sijoittajat eivät ole vuokra-asuntopulan taustalla – tutkijaryhmä kohdistaisi valtion tukemia asuntoja pienituloisille

Hallituksen tilaama tutkimus sohaisee asuntopolitiikan perustuksiin. Tuotantoa pitäisi lisätä kohdistamalla vuokra-asuntotukia.

vuokra-asunnot
Kerrostalotyömaa.
Toni Pitkänen / Yle

Uusien laskelmien mukaan valtion vuokra-asuntotuotantoon käytettävät Ara-tuet hidastavat vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentamista.

Pellervon taloustutkimus PTT:n vetämässä tutkimushankkeessa (siirryt toiseen palveluun) laskettiin, että ilman nykyisiä valtion tukia niin sanottuja vapaarahoitteisia asuntoja voisi nousta kymmenkunta prosenttia enemmän kuin nyt. Hankkeen yhtenä tarkoituksena oli selvittää sitä, mikä merkitys sijoitusvuokra-asunnoilla on vuokra-asuntomarkkinoilla.

Suurissa kaupungeissa tuettua Ara-vuokra-asuntokantaa pitäisi laskelmien mukaan kohdentaa ennen kaikkea pienituloisille ja muille kireiltä vuokramarkkinoilta asuntoa epätoivoisesti hakeville.

Tutkijoiden arvion mukaan sijoittajien yleistyminen vuokramarkkinoilla ei selitä asuntojen vuokrien nousua. Sen sijaan lisäraha ja sijoittajien yleistyminen voisivat lisätä tarjontaa ja edistää kilpailua myös vuokra-asuntomarkkinoilla.

Tutkimusryhmän tekemän arvion mukaan vuokra-asuntoihin sijoittaneiden rahastojen ja sijoitusyhtiöiden tuotot ovat jääneet kohtuullisiksi. Isommat ja keskisuuret sijoittajat pärjäävät paremmin, mutta keskimäärin tuotto sijoitukselle on ollut noin 6 prosenttia.

Markkinamallissa valtion tuet kohdennettava

Tutkimuksen yksi kehitysehdotus vuokra-asuntotarjonnan parantamiseksi osuu asuntopolitiikan ytimeen. Noin puolet kaikista vuokra-asunnoista on rakennettu erilaisilla valtion asuntorakentamisen niin sanotuilla Ara-tuilla.

Aalto-yliopiston akatemiatutkija Elias Oikarisen arvion mukaan tuet syrjäyttävät markkinoilta runsaasti vapaa-rahoitteisia asuntoja etenkin alueilla, joissa rakennettaisiin joka tapauksessa.

– Kymmenen tuetun asunnon rakentaminen lisää kokonaisasuntokantaa kuudella asunnolla Suomen 10 suurimmassa kaupungissa pitkällä aikavälillä, laskee Oikarinen.

Kohdentaminen on poliittisesti herkkä asia. Oikarinen on tehnyt puhtaasti markkinamallin mukaisia laskelmia, eikä ole huomioinut miten kohdentaminen vaikuttaa asuinalueiden eriytymiseen tai kotitalouksien asemaan.

Keskiviikkona professori Juho Saaren vetämä syrjäytymistä ehkäisevän työryhmän (siirryt toiseen palveluun) ehdotuksissa asumisen eriarvoistumista vähennetään valtion tuotantotuella ja hankintalainoituksella.

Ehdotus on toisen suuntainen kuin hallituksen alkuvuoden päätös, jolla se luopuu ara-asuntojen tulorajoista tai niiden tarkistamisesta. Tulorajoilla asuntoja piti suunnata enemmän erityisryhmille.

Vuokra-asuntojen tarjontaan vauhtia ja aktiivisuutta

Ara-tukien kohdentamisen lisäksi työryhmä ehdottaa muun muassa usein kuultuja keinoja tarjonnan lisäämiseksi: kaavoituksen nopeuttamista, asuntojen sääntelyn keventämistä ja pitkäjänteistä tonttipolitiikkaa kuntien välillä.

Samoja ehdotuksia on myös eriarvoisuutta käsitelleen Saaren työryhmässä, jossa muun muassa patistetaan kuntia ostamaan tonttimaata aktiivisesti ja luovuttamaan sitä hyviltä paikoilta edullisin ehdoin erityisesti vuokra-asuntoja varten. Saaren työssä puhutaan perinteisesti monipuolisista asuinalueista, joissa on sekaisin sijoittajien vapaarahoitteisia ja ara-asuntoja.

PTT:n ekonomistiryhmä näkee, että muun muassa vuokra-asuntojen kokovaatimuksia voisi joustavoittaa. Merkittäviä mahdollisuuksia voisi olla myös sujuvammalla asunnon niin sanotun käyttötarkoituksen muuttamiselle esimerkiksi toimistosta asunnoiksi.

Asunnoista on edelleen pula etenkin pääkaupunkiseudulla, vaikka asuntojen rakentaminen on ollut vilkasta. PTT:n arvion mukaan kova kysyntä nostaa hintoja, ei sijoittajien kohtuuttoman kovat tuottotoiveet.

klo 16.03 juttuun korjattu Oikarisen laskelmaa. Laskelmissa puhutaan vapaarahoitteisesta kannasta yleensä, ei erityisesti vuokra-asunnoista. Myös tukien poistamisen vaikutus vapaarahoitteisen tuotannon kasvuun on pienempi.