Suomalainen nainen ryhtyi siivoamaan törkeitä keskusteluja Facebookissa – onnistui kesyttämään myös äärioikeiston

Sosiaalisen median keskustelukulttuuria halutaan muuttaa. Asialla ovat niin somejätti Twitter kuin yksittäiset keskustelijat.

sosiaalinen media
Pirre Hytönen
Pirre Hytönen ryhtyi nostamaan keskustelun tasoa Facebookissa.Tommi Parkkinen / Yle

“Naikkonen-sanavalintasi kertoo enemmän sinusta kuin heistä. Rohkeita naisia. Hattu päästä.”

Pirre Hytönen istuu kotonaan tietokoneen ääressä ja painaa enteriä. Kommentti ilmestyy Facebook-keskusteluun, jossa ruoditaan Ylen uutista elokuvaohjaaja Aku Louhimiehestä ja hänen käyttämistään työmetodeista. Se on vastaus henkilölle, jonka mielestä jutussa puhuvien “naikkosten” olisi pitänyt puida asia ohjaajan kanssa eikä julkisilla kansankäräjillä.

– Naikkonen-tyyliset sanavalinnat saavat minut kiihtymään nollasta sataan kahdessa sekunnissa. Silloin pitää vain hengittää syvään, ettei lähde kuranheittoon mukaan.

Hytösen kommentti kerää nopeasti yli 70 reaktiota muilta keskustelijoilta. Se ei ole lähelläkään ennätystä - sellainen on peräisin eräästä naistenryhmästä. Tuossa kommentissa Hytönen otti kantaa YouTubessa julkaistuun Risumies-videoon.

Ajattelin, että jos pyörii vain täysin saman ajatusmaailman jakavien ihmisten kanssa, ei opi mitään.

Pirre Hytönen

Kouvolassa asuvana hän seurasi läheltä pyöritystä miehen ympärillä sen jälkeen, kun video oli julkaistu.

– Kerroin ryhmässä ripittäneeni eräänkin poikalauman sanomalla, että hän ei ole nettimeemi vaan oikea ihminen. Loppuvaihehan oli todella surullista katsottavaa.

Kommenttiin tuli satoja reaktioita, pääasiassa surunaamoja.

Laura Huhtasaaresta tulikin kaveri

Joitakin vuosia sitten Pirre Hytönen huomasi elävänsä useammassakin sosiaalisen median kuplassa. Oli Kouvola-kupla, työhön liittyviä kirkko- ja kulttuurikuplia ja useampiakin poliittisia kuplia. Hän päätti hylätä ne.

– Ajattelin, että jos pyörii vain täysin saman ajatusmaailman jakavien ihmisten kanssa, ei opi mitään. Lähdin tutustumaan aivan erilaisiin ihmisiin kuin minä.

Yksi näistä ihmisistä oli perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari. Hytönen törmäsi Facebookin poliittisissa keskusteluissa Huhtasaaren kommenttiin, jossa tämä kertoi saamastaan ikävästä palautteesta. Siinä Huhtasaarta oli haukuttu kamalaksi ihmiseksi.

Hytönen lohdutti Huhtasaarta, mutta mainitsi samalla, ettei itsekään todennäköisesti ole tämän kanssa monestakaan asiasta samaa mieltä.

– Laura kävi katsomassa profiiliani ja laittoi minulle viestiä, että ainakin me molemmat pidämme suomalaisesta ruuasta. Kun keskustelimme lisää, löytyi muutakin yhteistä.

Kuvakaappaus Facebookin kommenttiketjusta
Yle

Suvakki

Freelance-toimittajana työskentelevä Hytönen liittyi erilaisiin Facebook-ryhmiin ja alkoi seurata useampaa tiedotusvälinettä. Keskustalaiset juuret omaava nainen jakoi artikkeleja ja keskusteli uutisista kansanedustaja-kavereidensa kanssa.

Politiikan lisäksi hän keskusteli paljon kulttuurista ja kirkkoon liittyvistä asioita. Kun maahanmuuttokeskustelu kävi kuumimmillaan, hän pyrki ymmärtämään molempia puolia.

– Kuuluin ehdottomasti suvakkipuolelle, mutta minulla oli aika paljon kavereita äärioikealta. Olin sitä mieltä, että pitää etsiä ennemmin yhdistäviä tekijöitä kuin erottavia.

Se ei ollut kaikille mieleen.

“Suvakkilehmä. Toivottavasti sinut tai tyttäresi raiskataan näiden rikastuttajien toimesta. Opitpahan olemaan.”

Näin eräs mies vastasi Hytösen kommenttiin maahanmuuttokeskustelussa syksyllä 2015. Viesti ei jäänyt ainoaksi.

Lasten hiekkalaatikossa

Samanlaisia viestejä tuli muiltakin miehiltä, ja useita.

– Järkytyin tietysti, mutta päätin ohittaa viestit nopeasti. Minulla ei ole tapana jäädä vellomaan moisiin.

Hytösen mielestä on uskomatonta, miten ihmiset laukovat sosiaalisessa mediassa omalla nimellään asioita, jotka voisivat johtaa rikostutkintaan.

– Käytän monesti hiekkalaatikkovertausta. On kaksi hiekkalaatikkoa, joista heitellään rapaa toisten niskaan. Me hiljainen maltillinen enemmistö saamme sitä molemmilta puolilta.

Kaikkein hurjin meno on Hytösen mukaan isoissa Facebook-ryhmissä, joissa on paljon naisia. Hän nimeää lähes 40 000 jäsenen Äitylit ja yli 100 000 jäsenen Naistenhuoneen.

– Siellä ilkeys kukkii. On paljon tahallista väärinymmärtämistä ja provosointia. Välillä on vaikea erottaa, mikä on trollausta ja mikä ei. Jotkut ovat siinä niin taitavia.

Trump Twitter lahtokuva
Eetu Pietarinen

Lapselle uusi koulu

Kouvolassa aktiivisena kuntalaisvaikuttajana tunnettu Hytönen on itsekin sanonut kärjekkäästi – jopa rumasti. Hän kertoo, ettei häntä todellakaan voinut sanoa maltilliseksi keskustelijaksi 10-15 vuotta sitten.

– Olen perinyt ikävän taipumuksen sarkasmiin. Kun siihen yhdistää viiltävän verbaliikkani, jälki voi olla tosi rumaa. Onneksi lähipiirissä on “peilejä”.

Sitten lähipiirissä tapahtui jotain sellaista, jossa Hytösen keskustelutaidot joutuivat todelliseen puntariin. 9-vuotias tytär sairastui.

Syksyllä 2015 Valkealan kirkonkylän koulun tiloihin levisi maakellarimainen haju. Kouvolassa sijaitseva oli kärsinyt sisäilmaongelmista jo vuosikaudet, mutta ensiaputoimet eivät enää auttaneet.

Oppilaat ja henkilökunta sairastuivat. Pirre Hytösen tytär alkoi kärsiä pahoista iho-oireista ja flunssista. Hytönen päätti, että oli aika toimia. Hän lähti mukaan koulun vanhempainyhdistykseen ja ryhtyi lobbaamaan valtuutettuja Facebookissa.

Yksi heistä oli Kouvolassa tunnettu lääkäri, joka istui myös kaupunginvaltuustossa.

– Facebookin kautta oli helppo laittaa viestiä. Se vaati vain riittävän röyhkeän ja rohkean ihmisen.

Lääkäri neuvoi, että vanhempainyhdistyksen kannattaisi teettää lapsille ja koulun henkilökunnalle oireselvitys. Yhdistys noudatti neuvoa. Hytönen kävi Kouvolan kaupungintalon portailla nykimässä päättäjiä hihasta, mutta hoiti asiaa suurilta osin somessa.

Kun oireselvitys valmistui, alkoi tapahtua – ja nopeasti.

Valkealan kirkonkylän koulu
Valkealan kirkonkylän koulu Kouvolassa on nyt suljettu ja lapset väistötiloissa.Juha Korhonen / Yle

Noin 250 lasta aloitti koulun väistötiloissa viime syksynä. Uusi koulu, johon siirtyy myös Valkealan yläkoulu, on suunnitteilla, ja sen pitäisi valmistua uuden palvelukeskuksen yhteyteen vuonna 2020.

Kouluun tulisi näillä näkymin yli 600 oppilasta. Hytönen pitää tätä konkreettisena esimerkkinä siitä, mitä maltillinen keskustelu voi saada aikaan.

– Emme olisi ikinä saaneet tätä aikaan muutoin kuin rakentavalla lähestymisellä somessa. Öyhöttämällä se ei olisi ikinä mennyt läpi.

Nykyään Hytönen pyrkii tietoisesti viemään Facebook-keskusteluja eteenpäin rakentavaan tyyliin. Hän muistuttelee eri ryhmissä keskustelijoita siitä, että asioita ei yleensä edistetä käyttäytymällä huonosti.

Tutkija: Räyhääminen ei katoa

Sosiaalipsykologian tohtori ja sometutkija Janne Matikainen pitää ajatusta keskustelujen rakentavasta ohjaamisesta hyvänä. Tehokkaaksi se muuttuu kuitenkin vasta sitten, kun työhön ryhtyy suurempi ihmisjoukko.

– Jos yksittäinen tavis ryhtyy poliisiksi, rooli voi olla raskas ja hankala. Siksi olisi hyvä, että ihmiset lähtisivät isommalla joukolla tähän mukaan.

Hyökkääviin kommentteihin puuttuminen on sikäli hankalaa, että moraalisesti paheksuttava keskustelutyyli ei yleensä täytä rikoksen tunnusmerkistöä eikä silloin kuulu kenenkään vastuulle.

Se, että räyhääminen katoaisi somesta, on täysin mahdoton ajatus.

Janne Matikainen

Matikainen ei pidä mahdollisena sitä, että räyhääminen katoaisi somesta kokonaan.

– Se on täysin mahdoton ajatus. Ideaalimaailma, jota ei ole olemassa. Hermostuminen kuuluu ihmiselämään ja sosiaalisiin suhteisiin.

Twitter ilmoitti hiljattain saaneensa paljon kritiikkiä keskustelutyylistä ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päivityksistä. Helsingin Sanomien mukaan (siirryt toiseen palveluun) nyt Twitter etsii tutkijoita ja ohjelmakehittäjiä, joiden avulla sen keskustelukulttuuria saataisiin parannettua.

– On ihan hyvä idea, että pyritään luomaan teknologiaa tähän tarkoitukseen. Se toimii kuitenkin vain tiettyyn rajaan asti, koska keskustelijoina ovat ihmiset.

Facebook-ryhmä yhdisti politiikan äärilaidat

Pirre Hytönen luonnehtii itseään nykyään sanalla äärimaltillinen.

– Ikä hioo särmiä. Yritän pitää mielessä, että vastapuolella on tunteva ja ajatteleva ihminen. Nykyään minut tunnetaan myös siellä isänmaallisessa skenessä dialogihakuisena.

Jopa siinä määrin, että Hytönen vetää nyt Facebookissa ryhmää, jonka tarkoituksena on luoda oikeaa keskustelua vastakkaisilla laidoilla toimivien puolueiden välille.

Pirre Hytönen
Pirre Hytönen veti sosiaalisessa mediassa kampanjaa, joka järjesti 250 lasta pois homekoulusta.Tommi Parkkinen / Yle

Se alkoi keskustelusta erään perussuomalaisen kansanedustajan Facebook-seinällä. Keskustelijat olivat harmissaan siitä, että tietyissä piireissä puolueen jäseniä pidetään rasisteina.

– Joku siellä toivoi, että kunpa perustettaisiin ryhmä, jossa puolustettaisiin kunnioittavaa poliittista keskustelua.

Hytönen tarttui tärppiin yhdessä vihreän kuntapoliitikon Hanna-Kaisa Lähteen kanssa. “Hansu ja Pirre” perustivat Facebookiin ryhmän, jossa vaaditaan kunnioitusta ja käytöstapoja poliittiseen keskusteluun.

Väärä mies

Viime aikoina Hytönen on huomannut, että ryhmän ajatus toimii muuallakin Facebookissa.

– Ilahduttavan paljon on sitä, että joku perussuomalainen etsii vihervasemmistolaiselta puolelta rakentavaa keskusteluseuraa. Haetaan ihan oikeaa dialogia, ja se on minusta hienoa.

Myös sosiaalipsykologian tohtori ja sometutkija Janne Matikainen sanoo, että maahanmuuttokeskustelun rauhoittuminen on todennäköisesti vaikuttanut muuhunkin keskusteluun sosiaalisessa mediassa.

– Törkeyksistä on puhuttu aika paljon ja monet ihmiset ajattelevat, että asialle voi tehdä jotain, yrittää ohjata keskustelua ja huomauttaa asiattomuuksista.

Pirre Hytönen löysi rakentavalla keskustelulla myös miehen sosiaalisesta mediasta. Vieläpä sellaisen, joka oli naisen vanhoihin kupliin peilaten aivan väärä.

– Hän edustaa vihreitä. En ikimaailmassa voisi kuvitella äänestäväni kyseisen puolueen edustajaa. Jos en olisi lähtenyt kuplistani, olisin menettänyt elämäni rakkauden.