"Meiltä edellytettiin yhtenäistä linjaa Ruotsin kanssa" – Näin Maahanmuuttovirasto perustelee Suomen turvapaikkalinjan tiukennusta

Irakilaisten käännytyspäätösten kasvua selittää mallin hakeminen Ruotsista. Myönteisten päätösten osuuden romahtaminen oli kuitenkin yllätys, sanoo Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio.

turvapaikkahakemuksen hylkääminen
Jaana Vuorio
Jaana Vuorio.Milla Vahtila / Yle

Torstaina julkaistun pilottitutkimuksen mukaan Suomesta kansainvälistä suojelua hakevien asema on heikentynyt merkittävästi. Tutkijoiden mukaan Maahanmuuttoviraston linja on tiukentunut, eikä sitä voi selittää ulkomaalaislain muutoksilla.

Yle kysyi Maahanmuuttoviraston ylijohtajalta Jaana Vuoriolta, mikä viraston mukaan selittää kielteisten päätösten määrän kasvua. Vuorion mukaan olennainen syy on hallitukselta loppuvuonna 2015 tullut ohjeistus (siirryt toiseen palveluun).

– Meiltä edellytettiin turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa, että pitää selvittää, miten muissa relevanteissa EU-maissa linjaa sovelletaan, jotta käytäntö olisi mahdollisimman yhdenmukainen, Vuorio sanoo.

Sisäministeriö kommentoi (siirryt toiseen palveluun) torstaina, että kielteisten päätösten osuuden taustalla on turvapaikkakäytäntöjen yhdenmukaistaminen erityisesti Ruotsin kanssa. Vielä vuonna 2015 Ruotsin turvapaikkalinja oli Suomea huomattavasti tiukempi irakilaisten kohdalla.

– Asiakkaatkin tiesivät, että Suomessa käytäntö oli jonkun verran löyhempi kuin monissa muissa maissa. Se oli yleistä tietoa, Vuorio sanoo.

Hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman seurauksena Maahanmuuttovirasto alkoi verrata käytäntöjään länsinaapuriin.

– Siitä voi sitten olla eri mieltä, onko hyvä asia, että on yhtenäinen päätöskäytäntö Ruotsin kanssa. Mutta se on kuitenkin se, mitä meiltä edellytettiin.

Eikö tällainen ohje ole käytännössä ohje tiukentaa turvapaikkalinjaa, kun on hyvin tiedossa, että Ruotsi antaa Suomea vähemmän myönteisiä päätöksiä?

– Ei sitä voi tietää, jos jokainen hakemus käsitellään yksilöllisesti.

Näin Suomi otti mallia Ruotsista

Miten Ruotsin viranomaiset sitten vielä vuonna 2015 päätyivät suomalaisia useammin kielteiseen päätökseen?

Vuorion mukaan olennainen syy oli se, että vielä vuonna 2015 Suomi myönsi turvapaikanhakijoille Ruotsia enemmän oleskelulupia toissijaisen suojelun perusteella. Esimerkiksi bagdadilaiselle turvapaikanhakijalle saatettiin Suomessa myöntää oleskelulupa, koska hänen kotikaupunkinsa nähtiin riittävän väkivaltaiseksi paikaksi. Ruotsissa käytäntö oli eri, sillä Ruotsi sovelsi toissijaista suojelua koskevaa EU-direktiiviä Suomea tiukemmin.

– Bagdad ei ollut heillä toissijaisen peruste, kun se meillä oli.

Tämä Vuorion mukaan selittää sitä, miksi Maahanmuuttovirasto ei vielä vuonna 2015 vaatinut turvapaikanhakijoilta niin yksityiskohtaisia perusteluja kuin vuodenvaihteen jälkeen. Torstaina julkaistun tutkimuksen mukaan vaadittavien todisteiden laadussa ja määrässä on tapahtunut olennainen muutos tiukempaan.

– Se on sitten melkein pelkkää semantiikkaa tutkia, mikä se uhka on, jos jo kotipaikka muodostaa toissijaisen suojelun oikeusperustan, Vuorio sanoo.

Vuonna 2016 Suomi alkoi kouluttaa turvapaikkapäätöksiä tekeviä tarkastajiaan niin, että turvapaikanhakijoiden tarinoiden uskottavuuden arviointi yhtenäistyisi muiden EU-maiden puhuttelujen kanssa. Vuorio arvelee, että seurauksena Suomen tarkastajat alkoivat pitää pidempiä ja tarkempia puhutteluja. Sen johtopäätöksen tekemiseen tosin pitäisi tarkastaa turvapaikkapäätösten lisäksi puhuttelupöytäkirjat.

– Voi olla, että puhuttelut tehtiin aiemmin lyhempinä. Mitä suppeampi puhuttelu on, sitä vaikeampi on todeta, että tarinassa on ristiriitoja.

Oli yllätys, että myönteisten päätösten määrä laski näinkin paljon.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio.

Eikö ole vastoin kansainvälisen suojelun periaatetta katsoa, miten muut tekevät päätöksiä? Eikö päätöksenteon pitäisi olla itsenäistä?

– Jos on yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, niin on tärkeää, että tulee yhdenmukainen päätös riippumatta mihin hakemuksen jättää. Suomikin on korostanut sitä, että linjan on oltava yhtenäinen.

Eikö se voisi johtaa tilanteeseen, jossa EU-maat tiukentavat toisiaan seuraten linjaansa huolimatta esimerkiksi siitä, miten turvapaikanhakijat perustelevat suojelun tarvetta?

– Minulle pakolaisasema, Geneven pakolaissopimus, on koko järjestelmän perusta. En näe uhkaa tiukentamisesta vain tiukentamisen takia. Ei ole kenenkään edun mukaista, että ihmisoikeuden perustaa murennetaan.

Vuonna 2016 Suomen linja kuitenkin tiukentui huomattavasti. Kielteisten päätösten osuus nousi EU:n keskiarvon (siirryt toiseen palveluun) ja jopa Ruotsinkin ohi.

– Oli yllätys, että myönteisten päätösten määrä laski näinkin paljon, Vuorio toteaa.

Analyysi: Miksi 21 000 irakilaista haki turvapaikkaa juuri Suomesta? Tässä 6 syytä

Tutkijat: Maahanmuuttovirasto kiristänyt turvapaikkalinjaansa – "Kyse on siitä, että hakijoita ei uskota"