Uupumus on aikamme vitsaus – miten suojautua loppuun palamiselta?

Sadattuhannet työikäiset uupuvat vuosittain Suomessa. Kansantaloudessa menetys on arviolta 24 miljardia vuodessa. Psykoterapeutti neuvookin miettimään, millainen elämänkumppani on itselle.

työuupumus
Miehen kasvot heijastuvat tietokoneen näytöstä
Jarkko Riikonen / Yle

Kolmekymppinen vakuutusmyyntitykki ei osannut töihin lähtiessään mennä enää autoonsa.

Nelikymppinen yrittäjä ei päässyt aamulla sängystä ylös.

Tällaisia tarinoita uupuneista saa lukea lähes päivittäin, sillä lyhyessä ajassa uupuneiden määrä on lisääntynyt rajusti. Asiantuntijoiden mukaan nykyisin joka neljäs työssäkäyvä kokee uupumusta. Kaikkiaan pitkien sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt jälleen nousuun ja taustalla ovat usein juuri mielenterveyshäiriöt.

Myötätuntoisuuden ja oman rajallisuuden käsittäminen mihin kaikkeen voin kyetä on tärkeää.

Maaret Kallio

Nykyaika on monella tavalla haastavaa ja väsyminen johtuu monenlaisista eri syistä. Yksi syy on se, että omat valinnat eivät tue terveyttä ja hyvinvointia.

– Houkutusten määrä on nykypäivänä suuri ja kaikkea on saatavilla nopeasti. Omat valinnat voivat kuormittaa, sanoo urheilulääkäri Pippa Laukka.

Täydellisyyteen pyrkiminen on raskas tie

Psykoterapeutti Maaret Kallio ei sysää uupumusta ainoastaan yksilön vastuulle. Hänen mielestään pitäisi aina katsoa, että missä tilanteessa ihminen on ja missä hän on elänyt aikaisemmin. Mutta myös omalla persoonallisuudella on vaikutusta.

– Hirveän kova vaatimus itseään kohtaan ja pyrkimys aina täydelliseen toimintaan uuvuttaa.

Mies makaa sängyllä ja hieroo kasvojaan väsyneenä
Jarkko Riikonen / Yle

Myös medialla on osasyynsä. Julkisuudesta voi saada helposti kuvan, että jokaisella on mahdollisuus päteä joka alalla. Näin ei tietenkään ole. Maaret Kallio painottaakin armollisuutta itseään kohtaan.

– Myötätuntoisuuden ja oman rajallisuuden käsittäminen mihin kaikkeen voin kyetä on tärkeää. Sitä kovemmalle ihminen joutuu, mitä korkeammalla hänen ihanteensa ovat ja mitä kauempana ne ovat realiteeteista.

Lisäksi työelämä on muuttunut yhä vaativammaksi. Digiaika on hivuttanut työn myös vapaa-ajalle ja tehnyt viriketulvasta jatkuvan.

– Ja sitten kun nukkumaanmeno venyy ja nipistetään unesta, niin ei enää palaudutakaan, sanoo Pippa Laukka.

Taloudelliset haitat puolet valtion budjetista

Arviolta 600 000 suomalaista kärsii vakavista jaksamisongelmista. Kokonaisuudessaan sairauspoissaoloista, sairaana työskentelystä, työkyvyttömyydestä, työtapaturmista, ammattitaudeista ja terveydenhoidosta syntyy kansantalouden menetystä vuodessa yhteensä 24 miljardia euroa (siirryt toiseen palveluun) (STM). Summa on noin puolet koko Suomen valtion budjetista. Alkoholihaitat aiheuttavat eri arvioiden mukaan 5–6 miljardin euron kustannukset vuosittain.

– Uupumusongelma on todella iso kansanterveydellisesti, mutta myös kansantaloudellisesti, sanoo Pippa Laukka.

Osa himoliikkujista lähtee oravanpyörään.

Pippa Laukka

Uupumuksen ensimerkit, kuten rytmihäiriöt, univaikeudet, väsymys ja tunne, ettei saa mistään iloa, tulisi ottaa vakavasti. Uupumus voi olla syvä kuilu, josta on vaikea nousta. Toipumiseen voi kulua yhtä kauan kuin krooniset stressin oireet ovat kestäneetkin.

– Aivotutkijoiden mukaan uupumus voi myös aiheuttaa pysyviä vaikutuksia aivojen toimintaan. Pahimmillaan uupumus voi johtaa siihen, ettei enää yllä samalla toimintakyvylle työssään kuin aikaisemmin, kertoo Pippa Laukka.

Naava lähikuvassa, taustalla mies kävelee metsässä
Jarkko Riikonen / Yle

Uupujia on kahdenlaisia. Toiset eivät tee riittävästi terveytensä eteen ja toisilla terveysintoilu menee yli. Harva liikkuu suositusten mukaan. Aikuisista 50 prosenttia ei liiku riittävästi ja sitten osa liikkuu hyvin paljon.

– Osa näistä himoliikkujista lähtee oravanpyörään. He treenaavat paljon ja haluavat kaikilla elämän osa-alueilla elää sellaista suorittavaa elämäntyyliä. Se voi johtaa uupumiseen, toteaa Pippa Laukka.

Mielen oma "hyvä vanhempi" voi auttaa

Psykoterapeutti Maaret Kallio neuvoo miettimään mikä itselle ja omalle lähipiirille on tärkeää, jotta liialliselta väsymiseltä voisi välttyä. Olisi hyvä punnita, että onko riittävästi suojaavien asioiden äärellä, kuten ihmissuhteet, terveys ja hyvältä tuntuva työ.

– Olisi myös erittäin tärkeä kuulostella, että miten toimii itsensä kanssa, mielensä sisällä. Miten vaativa tai toisaalta ymmärtävä ja inhimillinen on itsensä suhteen, että millainen elämänkumppani on itse itselleen.

Ihmissuhteet ovat myös jaksamisessa isossa roolissa. Elämässä pitäisi olla hyviä ja suojaavia ihmissuhteita, sanoo Kallio.

– Ihan yksi lysti, jos on tuhat Facebook-kaveria. Mutta onko yksi tai kaksi tukevaa läheistä, niin se on ratkaisevaa.

Mies istuu kahvikuppi kädessä
Jarkko Riikonen / Yle

Kaikki voivat oppia olemaan itselleen armollisempia. Mielen sisältä voi lähteä herättelemään niin sanottua ”hyvää vanhempaa”, joka osaa tyynnyttää ja ohjata oikein. Jos elämä vaan tuntuu suorittamiselta tai selviytymiseltä, niin silloin ollaan pahasti vaaravyöhykkeellä.

– Elämä saa tuntua paikoin pahaltakin, mutta ei vain pahalta. Mutta jos ajattelee, että oma elämä on aika kivaa, niin silloin ollaan hyvillä raiteilla, toteaa Maaret Kallio lempeästi hymyillen.