Vain 20 kuopiolaishyppääjää käyttää Puijon suurmäkeä – "Joudumme purkukysymyksen itsellemme esittämään"

Puijon suurmäen tulevaisuus on arvoitus Kuopiossa. Keskusteluihin saattaa nousta jopa ajatus mäen purkamisesta.

Kuopio
Mäkihyppääjä Kuopion Puijon suurmäessä.
Antti Karhunen / Yle

Kuopion Puijon suurmäkeä voi harjoittelussaan hyödyntää nykyisin parikymmentä Puijon Hiihtoseuran urheilijaa. Isojen kulujen ja vähäisen harrastajan määrän vuoksi kovimmat arvostelijat ovat jopa väläytelleet suurmäen purkamista.

Hiihtoseuraväki tyrmää ajatuksen.

– Tällaista ajatusta ei tietysti haluta mäkipiireissä kuvitellakaan. Itse näen Puijon viiden hyppyrimäen kokonaisuutena. Meidän täytyy tarjota urheilijoille eri portaita kehittyä, sanoo PHS:n puheenjohtaja Jukka Salmi.

Seuralla on nyt noin 20 juniorihyppääjää ja runsaat 10 mäkikoululaista.

Pienimmillä mäkiharrastajilla harjoittelu keskittyy Puijon pienempiin mäkiin. PHS:n mäki- ja hiihtojaoston puheenjohtajan Kati Happosen mukaan tällä kaudella lajiin on saatu kymmenen uutta harrastajaa. Se on eniten moneen vuoteen.

Puijon Hiihtoseuran puheenjohtaja Jukka Salmi.
Puijon Hiihtoseuran puheenjohtaja Jukka Salmi.Antti Karhunen / Yle

Myös hiihtoliiton johtokuntaan kuuluva Jukka Salmi pitää mäkihypyn tilannetta vaikeana. Silti hän luottaa, että Puijolla pidetään myös tulevaisuudessa kansainvälisiä kilpailuja.

Mäen rakentamisesta kova vääntö

Kuopiossa Puijon suurmäki on palvellut mäkihyppääjiä jo 20 vuotta. Mäen rakentamisesta oli 1990-luvulla useita vuosia kova poliittinen vääntö.

Mäkihankkeen silloiset vastustajat paheksuivat hyppyritornin nousemista yli puustohuipun. Myös mäen rahoitus oli kuuma peruna.

Kuopion kaupunginvaltuustoon mäen rakentaminen tuli keväällä 1997. Ensin valtuusto päätti yhden äänen erolla 30–29 ettei suurmäkeä rakenneta.

Päättäjien mielipide kuitenkin muuttui, kun 2,5 euron miljoonan rakennuskuluihin löytyi kolmannes yksityistä rahoitusta. Rahakuvioiden muututtua rakennuspäätös nuijittiin valtuustossa pöytään kesäkuussa 1997 äänin 47–12.

Suurmäki valmistui seuraavana talvena ja uuden mäen ensimmäinen iso kansainvälinen koitos oli maaliskuussa 1998 Puijolla hypätty maailmancupin osakilpailu.

Taustayhtiö jätti konkurssianomuksen

Mäen rakentamista varten perustetulla Puijon Mäet -yhtiöllä oli suuret suunnitelmat hyppyrimäestä. Yhtiö teki tuolloin Kuopion kaupungin kanssa pitkän, vuoteen 2010 ulottuvan, sopimuksen mäen hyödyntämisestä taloudellisesti. Hyppyrimäen kunnossapito ja omistus oli kuitenkin Kuopion kaupungilla.

Suurmäen kaupallinen hyödyntäminen osoittautui kuitenkin kannattomaksi ja Puijon Mäet Oy jätti konkurssianomuksen syksyllä 2001. Tuossa vaiheessa yhtiöllä oli velkaa noin 500 000 euroa.

Kuopion kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Pekka Kantanen (kok.)
Kuopion kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Pekka Kantanen (kok.)Antti Karhunen / Yle

Puijon suurmäen rakentamisesta jo vuonna 1997 päättämässä ollut kokoomuksen kuopiolaispoliitikko Pekka Kantanen arvioi, että nykyään mäki jäisi rakentamatta.

–Jos nykytilanteessa tämä investointi tulisi eteen niin kaupunginjohtaja ei lähtisi sitä edes valmistelemaan. Mäkihyppy on taantunut. Kun koetettiin maailmancupin kisoja tekohengittää ja pitää pystyssä niin huomattiin ettei mäkihyppy enää yksinkertaisesti kiinnosta katsojia, sanoo nykyinen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Pekka Kantanen.

Puijon suurmäessä on hypätty lukuisia maailmancup-osakilpailuja. Pari vuotta sitten kaupunki laittoi rahahanat kiinni ja isot kisat ovat historiaa ainakin toistaiseksi.

Kaupungin tilastojen mukaan suurmäkeä käytettiin viime vuonna vajaat 300 tuntia. Koko Puijon mäkialueen ylläpito- ja korjauskustannukset ovat noin 330 000 euroa vuodessa.

Mäkimiehiltä tyrmäys purkuajatuksille

Suurmäen purkamista väläytettiin maakuntalehdessä jo pari vuotta sitten. Suomen mäkimaajoukkueen harjoitusryhmään kuuluva kuopiolainen Janne Korhonen ihmettelee ajatusta suurmäen purkamisesta.

maajoukkueen harjoitusryhmän mäkihyppääjä Janne Korhonen.
Suomen maajoukkueen harjoitusryhmän mäkihyppääjä Janne Korhonen.Antti Karhunen / Yle

– Ne on ihan höpöpuheita. Näin sanonut saisi katsoa peiliin. Miksi mäki pitäisi purkaa, jos se on tässä ollut 20 vuotta. Siinä ei olisi mitään järkeä. Antakaa meille pari vuotta aikaa, niin täältä kyllä tullaan, sanoo Janne Korhonen.

Kuntapäättäjänä suurmäen taivalta alusta lähtien seurannut Pekka Kantanen pitää Puijon mäkien vuosittaisia kustannuksia kaupungille varsin isoina.

– Tähän asti on ajateltu, että kun suurmäki tuossa on niin antaa ajan kulua ja katsotaan miten tilanne kehittyy. Mutta kyllä me (päättäjät) joudumme tämän suurmäen purkukysymyksen itsellemme esittämään, arvioi Kantanen.

Lähteet: Ylen ja Helsingin Sanomien arkisto