Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka on Talvivaarassa huolissaan siitä, miten yksityisten vahingonkärsijöiden käy

Pokka odotti Talvivaaran nykyisen toiminnanharjoittajan, Terrafamen kantavan vastuuta asiassa.

Talvivaara
Hannele Pokka
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele PokkaYle

Yle Uutiset tavoitti virkamatkalta Venäjältä palaavan ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan kommentoimaan hovioikeuden Talvivaara-päätöstä.

Talvivaaran entisen toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan Pekka Perän sakkotuomio muuttui hovioikeudessa ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi, miksi mielestänne hovioikeuden tuomio on ankarampi kuin käräjäoikeuden?

– Ympäristörikoksista on tullut vankeustuomioita aika harvoin. Kyllähän tämä on merkittävä päätös, Pokka toteaa.

Olette seurannut tilannetta vuosien aikana tiiviisti, tuliko tuomion koventuminen yllätyksenä?

– Eipä oikeastaan. Kyllähän käräjäoikeuden linjakin oli aika tiukka, että joiltakin osinhan se nyt muuttui hovioikeudessa näiden henkilöiden osalta. Lähinnä päävastuullisena pidetyn yhtiön entisen toimitusjohtajan osaltahan tämä kiristyi.

Ympäristörikoksista on tullut vankeustuomioita aika harvoin

Ympärsitöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka

Oikeus katsoo, että Pekka Perä ja yhtiön tuotantojohtajana toiminut Lassi Lammassaari laiminlöivät velvollisuutensa jo kaivoksen ympäristöluvan hakuvaiheessa. Mihin tämä johtopäätös perustuu?

– Itse luettuani päätöksen lopputuloksen ajattelin, että tässä ensimmäistä kertaa testattiin tarkemmin sitä, mitä tarkoittaa toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuus. Sehän on ympäristönsuojelulaissa näitä perusasioita, jotka on sinne lakiin kirjoitettu. Toiminnanharjoittajan pitää olla selvillä toimintansa vaikutuksista.

– Talvivaara oli siinä mielessä yllättävä, että oltiin jo totuttu siihen, että meillä asiat ovat kunnossa ja mitään kovin kummallista ympäristövaikutusta ei pääse tapahtumaan, Pokka muistaa.

Talvivaara
Yle

Maailman metallien kysyntäbuumi avasi uusia kaivoksia Suomeen

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka muistuttaa, että Talvivaara laitettiin pystyyn kovalla kiireellä.

– Kaivosteollisuudessahan oli pitkä hiljaiselo Suomessa, kun kotimaiset yhtiöt lopettivat. Maailman metallien uusi kysyntäbuumi oli juuri Talvivaran perustamisen aikoihin erittäin voimakasta.

Oliko niin, että välillä Suomessa kaivososaaminen hiipui?

– Merkittävät suomalaiset kaivostoimijat lähestulkoon lopettivat toimintansa 1980–90-luvuilla ja silloisella kauppa- ja teollisuusministeriöllä oli sellainen käsitys, että kaivostoiminta on Suomessa loppunut. Että enää ei ole mitään mineraaleja, mitä täältä kannattaisi kaivaa. Silloin meille jäi merkittävistä kaivoksista vain Kemin kromimalmio, joka on edelleenkin olemassa.

Tämä rikosoikeudenkäynti on vain pieni osa siitä mihin Talvivaaran asiat ovat jo vaikuttaneet

Hannele Pokka

Vaikuttaako Talvivaara-kokemus uusiin kaivoslupiin jatkossa?

– Tämä rikosoikeudenkäynti on vain pieni osa siitä mihin Talvivaaran asiat ovat jo vaikuttaneet. Lupakäytännöt ovat kiristyneet. Kaivosten vakuuskäytännöt, mitä edellytetään kaivoksilta siltä varalta, että kaivokselle tulee ympäristövahinkoja ja se joudutaan sulkemaan, ne ovat kiristyneet. Valvonta on kiristynyt ja osaaminenkin kaivosasioissa on parantunut, uskoisin, sekä luvittajilla että valvojilla. Edelleenkin laissa on se peruslähtökohta, että viranomaisen velvollisuus ei ole toiminnanharjoittajan puolesta tietää kaikkia asioita, vaan toiminnanharjoittajallakin on lähtiessään lupaa hakemaan selvilläolovelvollisuus siitä, että mitä asioista voi aiheutua.

Talvivaaran entinen toimitusjohtaja Pekka Perä on tänään ilmoittanut hakevansa korkeimmalta oikeudelta valituslupaa hovioikeuden päätökseen.

– Ylimpään tuomioistuimeen pääseminen ei ole helppoa Suomessa. Sinne ei mennä automaattisesti, Pokka muistuttaa.

Terrafamen kaivosalueen rajalla.
Terrafamen kaivosalueen rajalla.Pasi Peiponen / Yle

Miten käy yksityisten vahingonkärsijöiden?

Kansliapäällikkö Hannele Pokan mukaan osa Talvivaaran yksityisistä vahingonkärsijöistä on osaltaan luopunut oikeusjutusta, osa on vielä mukana.

– Minua askarruttaa yksityisten vahingonkärsijöiden rooli. Se on irrotettu tästä rikosprosessista ja se on edelleenkin siellä Kainuun käräjäoikeudessa. Jos korvausasiat olisivat aluehallintovirastossa, ne käsiteltäisiin jonkinlaisella aikataululla, mutta tässä käräjäoikeus linjasi asian. Kun tapaus muuttui rikos-jutuksi, ympäristövahinkoasia piti siirtää avista käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus on lähtenyt käsittelemään niitä erillisenä ympäristövahinkoasiana.

Pokan mielestä on tosi ikävää, että ne yksityiset ihmiset, joille tuli kaivoksen toiminnasta vahinkoa ja ovat siitä vaatimuksia esittäneet, heidän asiansa on vihon viimeisenä käsittelyssä.

– Ympäristövastuuvakutuus on viime kädessä se paikka, mistä vahingonkärsijä rahansa saa. Sitä ennen pitää käydä prosessit loppuun. Talvivaaran konkurssipesä ei voi toimia maksajana, koska se on ollut rahaton jo pitkään.

Ajattelin, että Terrafame voisi vapaehtoisesti maksaa nämä vanhat vahingot

Hannele Pokka

Ympäristövastuuvakuutusrahasto on elinkeinonharjoittajien vuosien aikana maksamien vakuutusten rahasto. Ympäristövastuuvahingosta on olemassa lainsäädäntö, mutta sen kautta korvausten hakeminen on todella pitkä tie, Pokka muistuttaa.

Pokka odotti nykyisen toiminnanharjoittajan, Terrafamen kantavan asiassa vastuuta.

– Vielä viime kesänä ajattelin, että Terrafame voisi vapaehtoisesti maksaa nämä vanhat vahingot, kun ne eivät todennäköisesti mitään hirvittävän suuria ole. Mutta kun ne eivät ole prosessissa osallisina, vaan siellä on se vanha konkurssipesä, niin sieltä ei vapaaehtoista kiinnostusta tällaiseen ole ollut, kansliapäällikkö Pokka huomauttaa.

Terrafamen kaivosvesien purkuputki laskee Sotkamon Nuasjärveen.
Terrafamen kaivosvesien purkuputki laskee Sotkamon Nuasjärveen.Pasi Peiponen / Yle