Kirsi Kunnas: “Mekin Jaakon kanssa tutustuimme paremmin lukemalla ääneen toisillemme” – suomalaisen runouden uudistajalle Eino Leinon palkinto

Tiitiäisen satupuun ja Hanhiemon iloisen lippaan luoja puhuu ääneen lukemisen tärkeydestä. Akateemikko, runoilija Kirsi Kunnakselle myönnettiin Eino Leinon palkinto.

Kirsi Kunnas
Kirsi Kunnas
Antti Eintola / Yle

Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuu ja Hanhiemon iloinen lipas kuuluvat suomalaisen lastenkirjallisuuden rakastetuimpiin klassikoihin. Ne ovat kuluneet monissa pienissä käsissä ja niiden runoja ja loruja on luettu ääneen aina uusille sukupolville.

Kunnas on tiuhaan puhunut lukemisen ja erityisesti ääneen lukemisen tärkeydestä. Niin nytkin.

Kunnakselle lukeminen on aina tapahtuma lapsen ja aikuisen, isän, äidin, isovanhemman tai kaverin välillä.

– Siinä ollaan yhteydessä ja yhteys on tärkeä. Se antaa sanoille ihan toisenlaisen kaikupohjan ja toimii ihan toisella tavalla kuin mekaaninen lukeminen, Kunnas kertoo Ylelle.

Samaa hyvää tapaa voisivat kokeilla myös aikuiset keskenään. Niin tekivät aikoinaan Kirsi Kunnas ja hänen puolisonsa kirjailija Jaakko Syrjä.

– Mekin Jaakon kanssa tutustuimme paremmin lukemalla ääneen toisillemme kiinnostavia kohtia Hamsunin Nälästä, Kunnas kertoo.

"Luovaa leikkiähän se on"

Vuonna 1956 ilmestynyt Tiitiäisen satupuu nosti vapaalla riimittelyllään kotimaisen lastenrunouden uudelle tasolle. Mihin suuntaan nykyistä lastenkirjallisuutta pitäisi Kunnaksen mielestä viedä?

– Ei minulla ole antaa ohjenuoraa. Minäkin otan tämän nyt niin juhlallisesti, anteeksi vaan, Kunnas naurahtaa vaatimattomaan tyyliinsä.

– Luovaa leikkiähän se on. Suomen kieli on jatkuvasti uudistuksen alainen ja sitä pitääkin aina käsitellä luovana aineena.

Kirsi Kunnaksen ansiot noteerattiin tänään torstaina Eino Leinon palkinnolla. Tunnustus tuli Kunnaksen työstä runouden uudistajana, lastenkirjallisuuden kehittäjänä ja lukemisen edistäjänä.

– Olen iloinen palkinnosta. Sehän on normaalia olla siitä ylpeä ja iloinen. Tuntuu oikein mukavalta, Kunnas toteaa.

Palkinnon myöntänyt raati kiittää Kunnasta vahvasta kielen tajusta, joka näkyy myös runoilijan tekemissä suomennoksissa. Raatiin on tehnyt vaikutuksen sanoilla leikittely, jonka Kunnas yhdistää huumoriin ja anarkistiseen filosofointiin.

– Hänellä oli merkittävä rooli sodan ryvettämän kielen uudistajana. Lasten- ja nuortenkirjoillaan Kunnas loi uskoa onnelliseen tulevaisuuteen, raati perustelee.

Noteeraaminen lämmittää yhä

Kunnaksen tuotanto puhuttelee sekä lukijoita että alan ammattilaisia. Se näkyy runoilijan saamissa lukuisissa tunnustuksissa, joihin kuuluu muun muassa useita valtion kirjallisuuspalkintoja, Aleksis Kiven sekä Topelius-palkinto.

Nyt listaan voi liittää Eino Leinon nimeä kantavan tunnustuksen. Noteeraaminen lämmittää yhä.

– Meille kaikille ihmisille on tarpeen aina silloin tällöin saada kiitoksia. Ei se nyt niin harvinaista ole, vaikka siitä vähän ylpistyisikin, Kunnas naurahtaa sydämelliseen tapaansa.

93-vuotiaan Kunnaksen taiteilijaura on kestänyt yli 70 vuotta. Hän nousi suomalaisen runouden uudistajaksi ja suunnannäyttäjäksi jo esikoiskokoelmallaan Villiomenapuu, joka ilmestyi vuonna 1947.

Eino Leinon seura on jakanut palkintoaan vuodesta 1956. Se sisältää kunniakirjan, mitalin ja 5 200 euroa. Raatiin kuuluivat Leena Krohn, Seppo Puttonen, Iris Schwanck ja Miia Toivio.

Lue myös:

Puut ja päättymättömät kuviot kiehtovat 90 vuotta täyttävää Kirsi Kunnasta – katso video

Kirsi Kunnas: "Kirjoitin runoja etten olisi valehdellut päiväkirjassa"

Kirjailija Kirsi Kunnas huolissaan poikien lukutaidosta : "Isien pitäisi lukea pojilleen"