Joka viides lukiolainen liikkuu liian vähän – nyt liikuntaa tuodaan osaksi oppitunteja

Peruskoulusta tuttu Liikkuva koulu -ohjelma laajenee toiselle asteelle. Siilinjärven lukiossa liikutaan ja opitaan tekemällä muun muassa verbijumppaa.

lukio
Opiskelijat tekevät taukojumppaa oppitunnilla.
Jasmiina Korolainen, Veera Kainulainen, Enni Sairanen ja Jenni Karjanlahti tekevät taukojumppaa terveystiedon oppitunnilla. (Nimet oikealta vasemmalle)Marianne Mattila / Yle

Lähes jokaiselle Suomen peruskoululaiselle tarjotaan tänä päivänä mahdollisuus liikkua koulupäivän aikana osana Liikkuva koulu -ohjelmaa. Nyt tavoitteena on, että liikkuminen lisääntyy myös toisella asteella eli lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Siilinjärvellä lukion liikunnanopettaja Ella Riekkinen vetää terveystiedon tunnin alkuun jumppatuokion.

– Ei mene kuin pari minuuttia, Riekkinen vakuuttaa ja laittaa pyörimään älytaululle taukojumppavideon.

Taukoja tarvitaan, koska lukiolaiset istuvat paljon päivän aikana. Taukojumppa on hyvä myös siksi, että se katkaisee lukiolaisten pitkän, 75 minuutin mittaisen oppitunnin.

Kuvassa näkyy oppilaiden jalkoja, kun he tekevät taukojumppaa.
Marianne Mattila / Yle

Tokaluokkalaisille Jenni Karjanlahdelle ja Enni Sairaselle käsite "liikkuva koulu" on tuttu peruskoulusta, mutta siitä huolimatta molemmat miettivät hetken aikaa ennen kuin muistavat, miten se näkyi koulun arjessa heidän aikanaan.

– Yläasteelle hommattiin uusia urheiluvälineitä sisälle ja ulos, Karjanlahti ja Sairanen muistelevat.

He ovat tyytyväisiä, että koulupäivän aikana tapahtuvaa liikkumista halutaan myös toiselle asteelle.

Ruotsin verbien aikamuodot voi oppia jumpan avulla

Siilinjärvellä läksyt saatetaan käydä läpi siten, että opiskelijat kävelevät ympäri koulua pareina ja kuulustelevat toisiaan samalla.

Jasmiina Korolainen ja Jenni Karjanlahti.
Enni Sairanen ja Jenni Karjanlahti.Marianne Mattila / Yle

Verbijumpassa tehdään puolestaan käsiliikkeitä siten, että jokaiselle ruotsin kielen verbin aikamuodolle on jumpassa oma liikkeensä.

– Ainakin minulle ruotsi on ollut vaikeaa, ja tällä tavalla eri aikamuodot ovat jääneet mieleen paremmin, sanoo Enni Sairanen.

Tämän lisäksi lukiolla liikuntasalissa on kerran viikossa vapaa salivuoro, jolloin voi pelata esimerkiksi sählyä, tietävät nuoret naiset.

Istumista halutaan vähentää

Siilinjärven lukio aloitti liikkuvan opiskelun mukaisen toiminnan elokuussa 2017. Päätavoitteena on ollut muokata oloja sellaisiksi, että ne kannustavat aktiivisuuteen koulupäivän aikana.

Myös oppilailta tullut kurssipalaute on ollut hyvää.

Liikunnan- ja terveystiedonopettaja Ella Riekkinen

Luokkiin on hankittu seisomatyöpisteitä ja aktiivisen istumisen tuoleja, kuten satula- ja tasapainotuoleja. Sen lisäksi lukion käytävillä on leuanvetotankoja, ja kuntosali on lukiolaisten vapaassa käytössä koulupäivän ajan. Lukiossa järjestetään myös liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä teemapäiviä.

Liikunnanopettaja Ella Riekkinen hakee tasapainoa tasapainotuolilla.
Liikunnanopettaja Ella Riekkinen hakee tasapainoa tasapainotuolilla.Marianne Mattila / Yle

Lukiolle on tarkoitus perustaa vielä välinelainaamo ja sisustaa opiskelijoiden taukotila uusiksi.

Liikunta tukee opiskelua

Uuden tutkimuksen mukaan viidesosa lukiolaisista liikkuu erittäin vähän eli alle puoli tuntia päivässä. Toinen viidesosa liikkuu minimisuosituksen mukaisesti eli vähintään tunnin päivässä.

Kaksi kolmasosaa lukiolaisista kokee, että liikunta tukee opiskelua. Neljä viidestä haluaisi käyttää oppilaitoksen liikuntatiloja päivän aikana.

Puolet vastanneista kokee liikunnan välttämättömäksi, jotta pysyy kunnossa. Opiskelu on yleensä paikallaan olemista. Lukiolaisilla se on sitä keskimäärin yhdeksän tuntia päivässä, mikä on keskimäärin tunnin verran enemmän kuin yläkoululaisilla.

Tutkimuksen kyselyyn vastasi yli 150 opiskelijaa Keski-Suomesta. Liikuntamittauksiin osallistui lähes 200 pääosin lukion toisen vuoden opiskelijaa. Tiedot selviävät tuoreen LIKES-tutkimuskeskuksen tekemän opiskelijan fyysinen aktiivisuus, toimintakyky ja hyvinvointi -tutkimuksen alustavista tuloksista. Tutkimus laajenee valtakunnalliseksi tämän vuoden aikana.

Puhtia päivään leuanvedolla

Jere Hyötyläinen vetää leukoja ja Aku Hiekka-Aho katsoo vieressä.
Jere Hyötyläinen vetää leukoja ja Aku Hiekka-Aho katsoo vieressä.Marianne Mattila / Yle

Siilinjärven lukion tokaluokkalaiset Jere Hyötyläinen ja Aku Hiekka-Aho ovat huomanneet lukion seinille ilmestyneet leuanvetotangot, mutta ajatus niiden käyttämisestä kaikkien silmien alla on tuntunut ainakin vielä toistaiseksi kiusalliselta. Osassa Siilinjärven lukion luokkia on lasiseinä koulun käytävän ja luokan välissä.

– Ryhmäpaine tässä on sellainen, että jos siihen menee itse roikkumaan niin muut katsovat ihan hölmönä sitä, Jere Hyötyläinen tunnustaa.

Jere Hyötyläinen ja Aku Hiekka-Aho.
Jere Hyötyläinen ja Aku Hiekka-Aho.Marianne Mattila / Yle

Turhan panttina leuanvetotangot eivät ole kuitenkaan olleet. Koulun liikuntatutorit järjestivät jokin aika sitten kilpailun, jossa osallistujan piti roikkua tangosta mahdollisimman pitkän aikaa. Roikuntakisa keräsi ihan mukavasti osanottajia.

Jere Hyötyläinen ja Aku Hiekka-Aho pitävät erityisesti biljardista ja pingiksestä. Koululla on mahdollista pelata kumpaakin peliä.

– Pöytiä voisi pitää paremmassa kunnossa ja hankkia vaikka lisääkin, toivoo Hyötyläinen.

Päänsäryt kiusaavat varsinkin tyttöjä

Siilinjärven lukion ideat lisätä liikkumista päivään tulevat esille myös opiskelijan fyysinen aktiivisuus, toimintakyky ja hyvinvointi -tutkimuksen kyselyssä.

Kannatusta saivat toiminnalliset oppitunnit, taukoliikunta, mahdollisuus työskennellä seisten, vaihtoehtoiset tavat istua, erilaiset välineet kuten pingispöytä. leuanvetotanko, pallot, liikuntatutorit ja -kerhot, yksilöllinen neuvonta ja kannustaminen sekä mahdollisuus käyttää oppilaitoksen liikuntatiloja koulupäivän aikana.

Vain 12–13 prosentilla toisen asteen oppilaitoksista on olemassa yhteinen kirjattu käytäntö istumisen vähentämiseksi.

THL, 2017

Laajemmin toisen asteen opiskelijoista tiedetään, että noin joka kolmas 16–18-vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Valtaosa kuitenkin istuu liikaa ja esimerkiksi viimeisimmän Kouluterveyskyselyn mukaan noin puolet toisella asteella opiskelevista tytöistä kärsii päivittäin niska- ja hartia- ja päänsäryistä. Tästä huolimatta vain 12–13 prosentilla toisen asteen oppilaitoksista on olemassa yhteinen kirjattu käytäntö istumisen vähentämiseksi.

Jutun alkua korjattu 3.4.2018 klo 14:25: "Lähes kaikki peruskoululaiset on saatu liikkumaan tunnin verran koulupäivän aikana." muutettu muotoon "Lähes jokaiselle Suomen peruskoululaiselle tarjotaan tänä päivänä mahdollisuus liikkua koulupäivän aikana osana Liikkuva koulu -ohjelmaa".