Huippu-urheilussa intohimo voittaa rahapulan – "Toivoo, että jos menestyy, niin sitten se palkitaan"

Jenniina Nylund tavoittelee uraa jääkiekosta, Rami Hietaniemi painii ammatikseen. Huippu-urheiluun kaivattaisiin rahaa, asennetta ja tasa-arvoa, sanovat urheilun ammattilaiset.

ammattiurheilu
SUL:n aluepäällikkö Tapio Rajamäki ja painija Rami Hietaniemi vääntävät. Keilailun valmennuskeskuksen johtaja Piritta Maja tuomaroi.
SUL:n aluepäällikkö Tapio Rajamäki ja painija, huippu-urheilija Rami Hietaniemi vääntävät. Keilailija, keilailun valmennuskeskuksen johtaja Piritta Maja tuomaroi.Tarmo Niemi / Yle

Jenniina Nylund on kevään abiturientti. Hän opiskelee Kuortaneella urheilulukiossa. Tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä ovat ylioppilaskirjoitukset, mutta myös jääkiekko, jolla Jenniinan päivissä on suuri rooli.

– Ensin aamulla käyn lenkillä, sitten siitä suoraan menen aamupalalle. Sitten hallille, missä meillä on peliin valmistava jää ja siitä varmaan koululle syömään, pikku päikkärit ja sitten lähdetään peliin Tampereelle, Jenniina selittää.

Edessä on illalla naisten liigan ottelu Ilvestä vastaan. Pelimatkoilla bussissa mukana kulkevat koulukirjat.

– On se välillä vähän haastavaa, mutta kyllä ajan saa ihan hyvin riittämään, kun suunnittelee päivät valmiiksi. Vaatii vähän ajan ja elämän hallintaa.

Jenniina Nylund muutti Pietarsaaresta Kuortaneelle jääkiekon perässä.

– Päivääkään en ole katunut, hän sanoo.

Kuortaneella häntä miellyttää opiskelujen ja harjoittelun yhdistämisen helppous, valmentamisen taso ja tavoitteelliset joukkuekaverit.

Nylundille jääkiekko on "se", minkä ehdoilla mennään. Hänen tavoitteenaan on päästä lukion jälkeen Yhdysvaltoihin sekä opiskelemaan että pelaamaan yliopistosarjaa.

– [Sieltä saisi] uusia kokemuksia ja onhan siellä varmaan vähän kovempi taso kuin täällä kotimaisessa sarjassa.

Jenniina Nylund tavoittelee jääkiekosta uraa.
Jenniina Nylund tavoittelee jääkiekosta uraa.Tarmo Niemi/Yle

Krooninen rahapula lajissa kuin lajissa

Kun keskusteluun otetaan painija, huippu-urheilija Rami Hietaniemi, SUL:n aluepäällikkö Tapio Rajamäki ja keilailija, keilailun koulutus- ja valmennuskeskuksen johtaja Piritta Maja, puhe kääntyy ensimmäiseksi rahaan. Raha ja taloudelliset resurssit ovat yksi seikka, joka estää tai hidastaa urheilulahjakkuuksien kehittymistä huippu-urheilijoiksi.

– Tällä hetkellä tuntuu, että rahoituspula painin osalta on suuri. Omavastuut ja jokaisesta leiristä maksetaan itse, kertoo Rami Hietaniemi.

Kun pitää miettiä taloudellisia resursseja, ajatus ei pysy pelkästään urheilussa. Hietaniemen mukaan samoista mitaleista kilpailevien kollegojen tilanne on hiukan toinen.

– Ei ne joudu maksamaan omavastuuta ja saavat enemmän valtion tukea tällä hetkellä, Hietaniemi sanoo.

Piritta Maja muistuttaa, että lajissa kuin lajissa erikoistuminen ja ammattimainen panostaminen alkaa jo varsin varhain. Se tarkoittaa sitoutumista sekä nuorelta että perheeltä.

– Jos haetaan kansainväliselle uralle, se vaatii totaalista satsausta perheeltä ja tukiverkoilta. Rahapulahan on krooninen meillä lajissa kuin lajissa. On totuttu, että joudutaan satsaamaan itse paljon.

Satsaaminen on myös talkootyötä, vapaaehtoista toimitsija- ja valmentajatoimintaa.

– Varmasti jokaisessa urheilulajissa ei ilman vapaaehtoistyötä tulisi toiminnasta mitään. Olisi etu, jos saataisiin lisättyä päätoimisten vamentajien osuutta ja valmennuspäälliköitä, jotka koordinoivat ohjaustoimintaa ja valmennustyötä seuroissa. Niin oto-valmentajien olisi helpompi keskittyä omaan työhönsä, sanoo Tapio Rajamäki.

Millä sitä sitten urheilija pärjää?

– Kun juoksee paljon ja syö vähän, pysyy painokin kunnossa, Rami Hietaniemi naurahtaa.

– Kyllä se on intohimo ja antautuminen sille, mitä tekee, silloin pärjää vähällä. Ja toivoo, että jos menestyy, niin sitten se palkitaan.

Asennetta ja tasa-arvoa

Rahallisten resurssien lisäksi tarvitaan muutakin. Piritta Maja muistuttaa, että huippu-urheilu-uraa tavoittelevan ihmisen tueksi tarvittaisiin ihmisiä, joilla olisi aikaa tukea urheilijaa. Satsauksia hän toivoo myös naisten uraan.

– Sanoisin, että huippu-urheilu voisi paremmin, jos satsattaisiin naisurheilijoihin vähän enemmän. Jos heidän urheilu-uraansa saataisiin pidennettyä muutamalla vuodella. Saataisiin enemmän mitaleissakin laskettavaa menestystä, Maja sanoo.

Mietitään, kehtaanko vielä lapsen päiväkotiin, kun lähden urheilemaan.

Piritta Maja

Maja arvelee, että jo pienten tyttöjen osalta urheilua ammattina ei pidetä niin hyväksyttävänä ja tavoiteltavana kuin pojilla. Asenne heijastuu nuoruus- ja aikuisuusikäisiin naisiin, jotka helposti jättäytyvät koko huippu-urheilu-uran tavoittelemisesta pois, jos kokevat että resurssit eivät riitä siihen, mitä he haluaisivat toteuttaa.

– Mietitään, kehtaanko vielä lapsen päiväkotiin, kun lähden urheilemaan. Koenko, että tämä on minun ammattini. Koen, että urheilu on erityisosaamista siinä, missä matematiikka tai vaikka fysiikkakin, Maja sanoo.

Kuortaneen liikuntahotelli
Kuortaneen urheiluopistoTarmo Niemi / Yle

Lapsesta lähtien

Tapio Rajamäki toivoo, että lasten ja nuorten kanssa perustyötä tekevät seurat kannustaisivat nuoria lajikokeiluihin. Yhteistyötä tekemällä mahdollistettaisiin useiden lajien harrastaminen.

– Tehtäisiin yhteistyötä seurojen ja lajien kesken. Ei laitettaisi eri lajien harjoituksia kesken tai ainakin, jos joku sanoo, että menee toisen lajin harjoituksiin, peukutettaisiin, että "hyvä hyvä", Rajamäki sanoo.

– Meillä hukataan hyviä persoonia urheilussa, valmennuksessa ja taustatyössä. Sitä, jolla on intohimo, pitäisi tukea työssä. Huipulle pääsee tosi monia reittejä, ja siinä pitäisi saada varauksetonta tukea, Piritta Maja sanoo.

Monipuoliseen liikkumiseen lapsesta lähtien kannustaa myös Rami Hietaniemi.

– [Joskus] lähdetään niin pohjalta liikkeelle, että ei harjoitella kuin kuperkeikkaa. Siinä ei paljon painiliikkeitä vielä harjoitella, jos tehdään kuperkeikkaa.