Riita pankkien viikonlopputöistä "kummallinen" – Lakko uhkaa yhä osuuspankkeja

Valtakunnansovittelija jätti torstaina sovintoehdotuksen rahoitusalan pitkään työriitaan. Viimeistään sunnuntaina selviää, sulkeeko lakko suuren osan osuuspankkien konttoreista pääsiäisviikoksi.

työmarkkinapolitiikka
Osuuspankin  konttori
Ismo Pekkarinen / AOP

Osuuspankkien asiakkaiden on syytä hoitaa kiireiset pankkiasiansa tämän viikon puolella, jos rahoitusalaa maanantaina uhkaava lakko toteutuu.

OP-ryhmän mukaan osuuspankkien konttorit ovat ensi viikon pääosin kiinni ja puhelinpalvelu suljettu, mutta korttien toiminta yritetään varmistaa, jos lakko maanantaina alkaa.

Rahoitusalalla on oltu jo marraskuun lopusta sopimuksettomassa tilassa.

– 2000-luvun työmarkkinaneuvottelujen osalta tämä on varmasti yksi pitkäaikaisimpia erimielisyyksiä. Kun ottaa huomioon kiistan sisällön, se alkaa näyttäytyä erittäin kummallisessa valossa, sanoo ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.

Valtakunnansovittelija Minna Helle jätti torstaina riitaan sovintoehdotuksen. Palkansaaja- ja työnantajaliittojen pitää vasta ehdotukseen sunnuntaihin kello 17 mennessä, jolloin viimeistään selvinnee alkavatko lakot ensi viikolla. OP-ryhmän jälkeen vuorossa olisi pääsiäisen jälkeen Nordea, ja sitä seuraavalla viikolla muut alan yritykset.

Työriidan osapuolet ovat palkansaajapuolella ammattiliitot Pro, Nousu ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Työnantajapuolta edustavat Finanssiala ja Palvelualojen työnantajat Palta.

Ay-johtaja: Suomesta tulisi poikkeus

Sitkeää riitaa on käyty siitä, että työnantaja haluaa rahoitusalan toimihenkilöt viikonlopputöihin.

– Nykytilanne on ollut se, että työehtosopimuksen mukaan lauantaista on voitu sopia paikallisesti ja sunnuntaista ei ole voitu sopia mitään. Sunnuntaityö on ollut käytännössä ylitöitä, sanoo työmarkkinapäällikkö Minna Etu-Seppälä Paltasta.

Aiemmin viikonlopputyöt oli alalla estetty käytännössä työehtosopimuksella.

Työntekijäpuolelle viikonlopputyö sopii, jos se on vapaaehtoista. Työnantajapuoli taas haluaa laajemmat mahdollisuudet teettää viikonlopputöitä. Osapuolten näkemykset tilanteesta poikkeavat tyystin toisistaan.

Pron Malisen mukaan Suomesta tulisi euroopalaisessa pankkimaailmassa poikkeus, jos täällä viikonlopputyötä teetettäisiin merkittävissä määrin "ja vielä pakottamalla".

Malisen mukaan on harvinaista, että työnantaja määräisi niin sanotulla direktio-oikeudellaan väkeä viikonlopputyöhön.

Malinen nostaa esimerkiksi teknologia- ja kemianteollisuuden toimihenkilöt, joiden työehtosopimuksiin on hänen mukaansa kirjattu, että viikonlopputyöhön ja ylityöhön tarvitaan työntekijän suostumus, eikä silloin ole olemassa työnantajan direktiota.

– Meillä on joitakin liittoja, jotka ovat sopimuksissaan lähteneet siitä, että siirtymäajalla mennään direktio-oikeuteen. Vallitseva käytäntö työehtosopimuksissa on, että viikonlopputyöt perustuvat vapaaehtoisuuteen ja työntekijän suostumiseen niihin.

Työnantaja: Monella alalla tehdään näin

Minna Etu-Seppälä Paltasta sen sijaan sanoo, että viikonlopputyöt perustuvat usein työnjohto- eli direktio-oikeuteen.

– Aika monella alalla on käytössä mahdollisuus, että säännöllistä työaikaa voidaan sijoittaa myös lauantaille ja sunnuntaille.

Etu-Seppälän mukaan pankkialalle ehdotettu malli on pehmeämpi, koska siinä lähdetään paikallisen sopimisen ensisijaisuudesta. Kyse on valtakunnansovittelijan ensimmäisestä sovintoehdotuksesta, jonka Pro ja Nousu hylkäsivät viime kuussa. Työnantajille se olisi käynyt.

Torstaina jätetyn toisen sovintoesityksen sisältöä ei ole julkistettu.

Etu-Seppälä korostaa, että ensi sijassa rahoitusalan lauantai-sunnuntaityöstä sovittaisiin paikallisesti, mutta jos sopuun ei päästä, olisi työnantajan mahdollista ottaa viikonlopputyö käyttöön työnjohto-oikeuden perusteella.

– Siinäkin tilanteessa käytettäisiin aina ensisijaisesti vapaaehtoisia, jotka haluavat tehdä viikonlopputöitä, ja viime kädessä, jos vapaaehtoisia ei löydy, työnantaja voisi määrätä tarvittavat lisätyöntekijät.

Palkansaajapuolen ehdottama, pelkkä vapaaehtoinen viikonlopputyö ei työnantajille riitä.

– Tälläkin hetkellä on ollut tilanteita, että vapaaehtoisia ei ole ollut riittävästi, sanoo Etu-Seppälä.

Hän pitää palkansaajapuolen puhetta pakottamisesta vääränä terminä, koska neuvotteluissa on haettu kompromissia ja tultu vastaan.

Kiistaa viikonlopputyön korvauksista

Jorma Malisen mielestä rahoitusalan riita liittyy myös suomalaisen työelämän epätasa-arvoon.

– Isoilla miesvaltaisilla aloilla ei ole edes esitetty direktiolla pakottamista. Mutta kun mennään pienipalkkaiseen naisvaltaiseen alaan, ei haluta sopia vaan määrätä.

Työnantajan mukaan viikonlopputöitä tarvitaan, koska asiakkaat haluavat pankkipalvelua muulloinkin kuin virka-aikoina. Muina aikoina pankkiasioita on pystynyt hoitamaan konttoreissa esimerkiksi erillisen ajanvarauksen perusteella. Suomalaispankit joutuvat jatkossa vastaamaan alati kiristyvään kilpailuun, jota ovat lisänneet muun muassa alan ulkomaiset toimijat.

Ala käy läpi rakennemuutosta, kun digitalisaatio mullistaa kenttää. Suomessa tämä on näkynyt yt-neuvotteluina.

Vapaaehtoisuuden lisäksi erimielisyyttä on aiheuttanut myös viikonloppuisin tehdystä työstä maksettavat korvaukset. Ammattiliitto Prosta on painotettu, että pankit ovat tehneet miljardien eurojen voittoja.

Juttua täydennetty 23.3. 2018 klo 9.20. Lisätty virke: muina aikoina pankkiasioita on pystynyt hoitamaan konttoreissa esimerkiksi erillisen ajanvarauksen perusteella.