Analyysi: Entisestä protestipuolueesta tuli keskiluokkainen – Pian julkaistava elämäkerta Vennamosta kertoo eroista sinisten ja henkisen emopuolueen SMP:n välillä

SMP ajautui konkurssiin vuonna 1995, mutta sen perinteitä kantaa yhä siniset. Kaikki ei kuitenkaan ole kuten ennen, kirjoittaa politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

Suomen Maaseudun Puolue
Eduskuntavaalit 1975. Vaalivalvojaiset Pasilan tv-studiossa, Veikko Vennamo. Puolueiden edustajia mm. Ele Alenius, Johannes Virolainen ja Veikko Vennamo seuraamassa vaalituloksia, Veikko Vennamo lehtikuvaajan kohteena.
Eduskuntavaalit 1975. Vaalivalvojaiset Pasilan tv-studiossa, Veikko Vennamo. Puolueiden edustajia mm. Ele Alenius, Johannes Virolainen ja Veikko Vennamo seuraamassa vaalituloksia, Veikko Vennamo lehtikuvaajan kohteena.Kalle Kultala

”Sininen tulevaisuus on politiikan startup.”

”Ainoa eturyhmämme on Suomen kansa.”

”Olemme keskiluokan verokapina.”

Siitä lähtien kun sininen tulevaisuus erosi kesällä perussuomalaisista, politiikan tarkkailijat ovat yrittäneet määritellä, millainen uusi puolue on.

Tilannetta on vielä hämmentänyt se, että puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo on verrannut sinisiä Ranskan presidentti Emmanuel Macronin En Marche! -liikkeeseen, jossa EU-myönteisyys ja liberalismi ovat kovaa valuuttaa.

Parempi vertailukohta löytyy kuitenkin Suomen poliittisesta historiasta, Suomen maaseudun puolueesta (SMP), jota voidaan pitää puolueen edeltäjänä. Siniset eivät kuitenkaan noudata orjallisesti SMP:n perintöä.

Tähän johtopäätökseen on helppo tulla, kun lukee tutkija Aarni Virtasen kirjoittamaa ensimmäistä elämäkertaa Veikko Vennamosta. Kirja tulee painosta ensi viikolla.

Näin lauantaisen puoluevaltuuston kokouksen alla voi kysyä, mitä uutta, vanhaa ja lainattua sinisissä on?

Vennamo kannatti aurinkovoimaa

Puheenjohtaja Timo Soinin aikana perussuomalaiset ei profiloitunut ympäristökysymyksissä. Lähinnä Soinin ajasta muistetaan lennokkaat kommentit vihreistä ja ympäristöpolitiikasta.

–Ei Suomi totisesti pelkillä tuulimyllyillä pyöri, mutta ilman niitä saattaa hyvin vaikka pyöriäkin, Soini sanoi parin vuoden takaisessa kolumnissaan ja samalla sätti vihreitä.

Suomen luonnonsuojeluliitto oli viime eduskuntavaalien alla huolissaan siitä, ettei perussuomalaiset ollut tehnyt eduskuntavaaleihin lainkaan ympäristöohjelmaa. Liiton mukaan puolueen muista ohjelmista välittyi tyly näkemys ympäristöstä.

Tilanne ei muuttunut sen jälkeen, kun perussuomalaiset hajosi kesäkuussa 2017. Sinisellä tulevaisuudella ei ainakaan vielä ole muuta ympäristölinjausta kuin se, että puolue tarkastelee ympäristöongelmia tieteellisten faktojen kautta.

Tilanne on muuttunut sitten SMP:n. Virtanen kirjoittaa, että Vennamo oli hyvin kiinnostunut ympäristöpolitiikasta ja hän tuki aikanaan Koijärvi-liikettä, josta vihreät puolueena syntyi. Vihreät puolestaan sai Vennamolta kitkeriä kommentteja ”eripuraisuudestaan ja vouhotuksesta”.

Erityisesti Vennamo oli kiinnostunut väestönkasvusta ja ydinvoimasta, josta hän vaati jopa kansanäänestystä.

–SMP ei hyväksy ydinpommia, Vennamo sanoi eduskunnan keskustelussa.

Ydinpommilla Vennamo viittasi ydinvoimaan ja ydinvoimaloihin. Ydinvoiman sijaan Vennamo kannatti aurinkovoimaa ja näki sen yleistymisen olevan vain ajan kysymys.

Missä on unohdettu kansa?

– Sininen tulevaisuus on uudistusmielinen muutosvoima. Siniset toimivat riippumattomasti ilman kytköksiä etujärjestöihin. Ainoa eturyhmämme on Suomen kansa.

Sininen tulevaisuus kertoo ajavansa Suomen kansan etua muun muassa tuoreessa periaateohjelmassaan. Sinisten mukaan ”vanhat puolueet” ovat linkittyneet etujärjestöihin kuten demarit SAK:hon, kokoomus EK:hon ja keskusta MTK:hon.

Sininen tulevaisuus puoluekokous. Kuvassa puolueen puheenjohtajaksi valittu Sampo Terho.
Jarno Kuusinen / AOP

Etujärjestökritiikki löytyy myös Veikko Vennamolta ja SMP:ltä. Kritiikki yltyi 1980-luvulla, jolloin puolue nousi hallitukseen ja lupasi poistaa työttömyyden kuukausissa.

Kun tavoitteessa ei onnistuttu, puolue syytti asiasta hallituskumppaneita ja etujärjestöjä, jotka estivät puolueen työllisyysohjelman toteuttamisen.

– Vain diktaattori olisi onnistunut siinä, puolueen silloinen puheenjohtaja Pekka Vennamo totesi.

Siniset eivät enää puhu "unohdetusta kansasta" kuten SMP ja syykin on selvä. Siniset ajavat keskiluokan asiaa.

– Suomalaisen yhteiskunnan selkäranka on keskiluokka, jonka työllä katetaan pääosa hyvinvointiyhteiskunnan kustannuksista, siniset sanovat periaateohjelmassaan.

Keskiluokan lisäksi sinisten ohjelmissa nousevat esille työväestö ja pienyrittäjät. SMP puolestaan oli alkujaan puolue pienviljelijöille, jotka alkoivat yhä enemmän samaistua iskulauseeseen ”unohdettu kansa”.

Pienviljelijät kokivat arvostuksen laskua sotien jälkeen. Kun jatkosodan jälkeen valtio avusti pienviljelijöitä viljelymaan hankinnassa, yhteiskunta alkoi maksaa peltojen paketoinnista 1960-luvun lopusta lähtien.

– Kun Vennamo puhui unohdetusta kansasta televisiossa, alkoivat SMP:läiset identifioitua tuohon unohdettuun kansaan ja viestin selvä toistaminen vain lisäsi heidän vakuuttuneisuuttaan ja kiinteytti ryhmäajattelua, Virtanen kirjoittaa teoksessaan.

SMP saikin houkuteltua nukkuvia äänestäjiä puoleensa ja noin 30-40 prosenttia puolueen kannatuksesta tuli ihmisiltä, jotka eivät äänestäneet edellisissä vaaleissa.

Unohdetun kansan retoriikka toimi yllättävän pitkään. Virtanen kirjoittaa teoksessaan, että varsinkin maalta kaupunkiin muuttaneet lähiöiden ihmiset samaistuivat SMP:n sanomaan ja kannatus siirtyi kaupunkeihin 1980-luvulla.

Siniset ovat kuitenkin nyt pudottaneet kansan edestä sanan unohdettu, eikä se ole ihme. Puolueen ei kannata vedota pienviljelijöihin Suomessa, jossa heitä on vähän.

Keskiluokka ei puolestaan kuulosta ryhmältä, joka voisi samaistua sanaan unohdettu. Sen sijaan puolue puhuu epävarmemmasta tulevaisuudesta, joka pelottaa myös keskiluokkaa.

Puoluepolitiikka pois politiikasta

SMP:n perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja Veikko Vennamo sanoi puolueen olevan "asialinjalla", vaikka puoluejohdon retoriikka oli tunteisiin vetoavaa ja joskus henkilöön menevää.

Tämän vuoksi isäänsä Veikko Vennamoa puheenjohtajana seurannut Pekka Vennamo lanseerasi puolueelle ”asiallisemman asialinjan” vuonna 1979.

Käytännössä puolue tarkoitti asialinjalla sitä, ettei SMP kylmän sodan aikana tunnustanut kommunismia tai puhdasta markkinataloutta omaksi ideologiakseen. Päätöksiä tuli tehdä ”kansan parhaaksi”.

SMP:n puoluekokous 1974. Veikko Vennamo marssii kulkueessa.
SMP:n puoluekokous 1974. Veikko Vennamo marssii kulkueessa.Kalle Kultala

Siniset eivät käytä samoja termejä kuin SMP, mutta rivien välistä voi lukea eräänlaisen väännöksen "asialinjasta".

– Haluamme poistaa puoluepolitikoinnin pois politiikasta, ja saada aikaan ratkaisuhakuisesti ennen kaikkea tuloksia, siniset kirjoittavat esittelytekstissään.

Siniset eivät avaa tarkemmin, miten käytännössä puoluepolitikointi poistetaan politiikasta, jossa puolueet tekevät politiikkaa, eikä ratkaisuja koskaan voida erottaa puolueiden tavoitteista.

Puoluepolitikoinnin sijaan kärki asiassa taitaa olla tuloksissa, joilla siniset pyrkii perustelemaan toimintansa hallituksessa. "Ratkaisukeskeisyydellä" puolue pyrkii erottautumaan perussuomalaisista, joka laitettiin syrjään Juha Sipilän (kesk.) hallituksesta.

Samanlaiseen retoriikkaan turvautui myös hallituspuolue SMP 1980-luvun alussa, jolloin puolue oli luvannut työttömyyden lopettamisen. Pekka Vennamon mukaan SMP oli hallituksessa kuitenkin ”tervehdyttänyt yhteiskuntaa huomattavasti”.

Äänestäjät olivat lopulta tyytymättömiä tuloksiin ja puolueen kannatus väheni merkittävästi seuraavissa vaaleissa.

Vennamo kannatti EU-jäsenyyttä

Siniset näyttää valikoivan, missä asioissa se on samaa mieltä edeltäjänsä kanssa. Linja on pitänyt kriittisessä suhtautumisessa ruotsin kieleen ja kotihoidon tuen kannatuksessa.

SMP vaati aikanaan äidinpalkkaa eli kotihoidon tukea, jota maksettaisiin alle kolmevuotiaiden lapsien äiteille. Sipilän hallituksen neuvotteluissa siniset pitivät tärkeänä, ettei tuen kestoa lyhennetä.

On kuitenkin yksi sinisten ajattelua keskeisesti määrittävä tekijä, joka erottaa puolueen Veikko Vennamosta: EU. Veikko Vennamo uskoi Euroopan yhdentymiseen, johon Virtasen mukaan osaltaan vaikutti hänen evakkotaustansa.

Kun suomalaiset äänestivät EU-jäsenyyden puolesta ja Suomi liittyi unioniin, Vennamo kertoi, että SMP:n historiallinen tehtävä on tehty. Lausunto heijasteli Vennamon toimintaa kylmän sodan Suomessa, jossa hänen ajattelunsa keskiössä oli Suomen liittäminen osaksi länttä.

Kun SMP ilmoitti vastustavansa EY-jäsenyyttä 1990-luvun alussa, Vennamo ilmoitti menettäneensä täydellisesti luottamuksensa silloiseen puoluejohtoon, johon kuului myös tuolloinen puoluesihteeri Timo Soini. Jäsenyyskanta oli yksi asia, joka vaikutti Vennamon pettymykseen.

SMP:n (Suomen Maaseudun Puolue) kansanedustajaehdokas Timo Soini 1995.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Timo Soini on korostanut, että hänen ja Veikko Vennamon perspektiivi oli eri. Vennamo näki EU:n turvallisuuspoliittisena tekijänä, kun taas hän on kiinnittänyt huomiota rakenteellisiin ongelmiin.

Mikä on sinisten kohtalo?

Seuraavat eduskuntavaalit pidetään vuoden päästä huhtikuussa, jos Sipilän hallitus pysyy kasassa. Vaalit on sinisille kohtalonkysymys, eivätkä politiikan tarkkailijat ole ennustaneet puolueelle auvoista tulevaisuutta.

Tilanne näyttää myös sinisten kannalta heikolta, mikäli vertailukohtaa haetaan historiasta. SMP kesti kaksi kautta hallituksessa, minkä jälkeen puolue keräsi kannatusta yhden kansanedustajan verran. Lopulta puolue ajautui konkurssiin.

Vertauksilla Macronin En Marche! –liikkeeseen ja startup-yrityksiin puolue pyrkii kertomaan uudenlaisen puolueen syntymisestä. Vertaus Macronin liikkeeseen kertonee enemmän puolueen menestystoiveista.

En Marche! voitti ensimmäiset parlamenttivaalinsa ylivoimaisesti kesäkuussa Ranskassa. Startup-yrityksistä puolestaan harvat alkavat tuottaa omistajilleen voittoa, mutta onnistujat takovat omistajilleen jättipotteja.

Sinisessä tulevaisuudessa onkin kyse riskiyrityksestä, jonka pitäisi vakuuttaa unohdetun kansan sijasta keskiluokka. Siniselle starupille tilanne on vaikea, sillä markkinoilla on jo reilusti tarjontaa.

Korjaus kello 11:48: Sininen tulevaisuus erosi kesällä perussuomalaisista. Sininen tulevaisuus ei hajonnut kahtia kuten aiemmin jutussa sanottiin.